www.all2know.com Google WWW All2know fi
  Etusivu Etusivu | Tietoja Tietoja 
  Navigaatio
» Etusivu
» Artikelkategorier
» Luettelo luetteloista
» Aakkosellinen hakemisto
» Kalenteri
» Arvottu artikkeli
» Muokkaa Aiheesta muualla
Viimeisimmät muutokset: 2007-07-25
  Tänne linkitetyt sivut 
Koulukoti
Luokka: Sosiaalipolitiikka

Kuttula

Kuttula oli vuosina 1988–1999 Mäntyharjulla Etelä-Savossa toiminut yksityinen koulukoti ja perhekoti.

Kuttula oli lastensuojeluyksikkö, joka erikoistui vaikeissa tilanteissa olevien lasten hoitamiseen. Lasten perhetausta oli vaikea, ja takana oli usein pitkä laitoskierre. Monilla oli rikos- ja huumetaustaa. Kuttula tarjosi näille lapsille 'kodikkaan ilmapiirin hellyydellä ja rakkaudella, jossa heidät revittiin irti edellisistä elämistään' – kuten kuttulalaiset kuvailivat.

Kuttulan 'isä' oli entinen poliisi Kari Björkman.

1 Yhteisön piirteet
2 Kuttula-kohu
3 Lähteitä

Yhteisön piirteet

Yhteisö väitti tukeutuvansa seuraavanlaisiin periaatteisiin:

  1. Ketään ei hylätä. Ketään ei lähetetä yhteisöstä pois mukaan kirje, jossa lukee 'Meidän auttamismenetelmiemme ulkopuolella'. Lapset viettävät pitkän ajan eläen Kuttulassa, josta tulee vakiintunut osa lapsen perhettä.
  2. 'Laajennettu yhdistetty vanhemmuus' tarkoittaa, että suhteet aikuisten ja lasten välillä tässä yhteisössä, yhdessä aikaisempien tärkeiden ihmissuhteiden (kun mahdollista, ainakin mielikuvatasolla) muodostavat ensisijaisten ihmissuhteiden verkon.
  3. Lasta autetaan ymmärtämään sijaintinsa sukupolvien ketjussa. Aikaisemmat lapselle tärkeät ihmiset liitetään toimintaan, jos mahdollista. Lapsilta otetaan pois kaikki vastuu vanhemmistaan ja tuetaan (esimerkiksi sallimalla negatiiviset tunteet) ottamaan vastuuta itsestään, ja myös integroimaan heidän aikaisemmat, vaikkakin kaoottiset, kokemukset elämänhistoriastaan.
  4. Lasten ongelmat tutkitaan ja hoidetaan siinä järjestyksessä, kun ne ilmenevät jokapäiväisessä elämässä. Yhteisötapaamisissa keskustellaan esimerkiksi kuolemasta, väkivallasta tai hyväksikäytöstä - ja vältetään suojaamasta lasta puhumasta sellaisista aiheista, jotka ovat niin olennaisina osana heidän entisiä elämiään. Samalla tavalla positiivisia asioita tehdään saataville ja valmistellaan lapsia näihin.
  5. Lapset osallistuvat yhteisön ylläpitoon, aikuiset eivät ole 'valmiiksitehneet' yhteisöä.

Kuttulan hallinta oli vakaasti aikuisten harteilla, mutta tarkoitus oli, että lapset tuntisivat selvästi itsensä tärkeiksi osallistujiksi organisaation päätöksenteossa. Yhteisö kävi muun muassa Nepalissa. Lapset, jotka kokivat itsensä 'sosiaaliongelmiksi' ja harminaiheuttajiksi, tekivät oman osansa kehitysavusta. He ottivat myös vastuuta omasta koulunkäynnistään, joka monissa tapauksissa oli kärsinyt pitkistä tauoista.

Kuttula pyrki ylittämään monenlaisia raja-aitoja, kuten avoimen laitoksen ja koulukodin välisiä rajoja, julkisten ja yksityisten välisiä rajoja, tällaisten tai tuollaisten vanhempien välisiä rajoja, asiantuntijoiden ja vertaistuen välisiä rajoja, lasten- ja aikuisten palvelujen välisiä rajoja.

Kuttula-kohu

Kuttula tuli kuuluisaksi vuonna 1998, kun MTV3:n Rikosraportissa näytettiin paikalla kuvattu kotivideo. Siinä tainnutettiin vuohi lyömällä sitä vasaralla päähän, minkä jälkeen vedettiin kurkku auki ja kaivettiin silmä päästä vuohen sätkiessä. Sen jälkeen videossa ammuttiin sikaa päähän ja usutettiin koira tappamaan kukkoa. Kun kukko oli tarpeeksi kauan huutanut kauhusta koiran riepotellessa sitä, annettiin 14-vuotiaan pojan lyödä kukolta pää irti.

Lisäksi osa lapsista syytti Kuttulan 'isää', Kari Björkmania, muun muassa pahoinpitelystä ja seksuaalisesta ahdistelusta.

Tapahtumien ilmitulon jälkeisen kohun ja oikeustoimenpiteiden saattelemana Kuttula joutui lopettamaan toimintansa, mutta Kuttulan isä perusti vastaavanlaisen hoitokodin muualle. Kuttulan myönteisiä tuloksia nuoriin ei juuri kyseenalaistettu , mutta menetelmät saivat kovaakin kritiikkiä.

Lähteitä

  • Suomen Kuvalehti n:o 23/1998
  • Karjalainen 5.10.1998
  • Kotiliesi n:o 21/1994

Tarjoaa Wikipedia, vapaa tietosanakirja. Aiheesta muualla. Kaikki teksti on saatavilla GNU Free Documentation License Aiheesta muualla.