Historia
Kristoffer Kolumbus saapui Kuuban saarelle ensimmäisenä eurooppalaisena 1492. Sitä ennen saarta asuttivat muun muassa arawakki-intiaanit. Ennen itsenäistymistään 1902 Kuuba oli ensin Espanjan siirtomaa ja sitten Yhdysvaltain miehittämä.
Kuuba itsenäistyi vuonna 1902. Yleislakko vuonna 1933 syöksi presidentti (diktaattori) Machadon vallasta nostaen armeijan kersantti Fulgencio Batistan johtoon. Vuonna 1959 Fidel Castro syrjäytti Batistan korruptoituneen hallinnon vallankumouksessa, jota seurannut kansallistaminen katkaisi nopeasti Kuuban välit Yhdysvaltoihin, joka julisti maan yhä voimassa olevaan kauppasaartoon.
Kylmän sodan kiristyessä Kuubasta tuli Neuvostoliiton ja Yhdysvaltojen pelinappula. Yhdysvaltalaiset toteuttivat huhtikuussa 1961 epäonnistuneen Sikojenlahden maihinnousun tavoitteenaan syrjäyttää vallankumoushallinto, operaatio ei kuitenkaan onnistunut. 1960-luvulla Kuuba oli maailmanpolitiikan näyttämönä supervaltojen välisessä ydinasekiistassa joka tunnetaan Kuuban ohjuskriisinä. 1970- ja 80-luvuilla kuubalaisia sotilaita oli tukemassa useita eri vasemmistohallituksia Afrikassa ja Etelä-Amerikassa.
1990-luvun alussa Neuvostoliiton taloudellisen tuen loputtua Kuubassa koettiin suuria taloudellisia ongelmia. Maassa tehtiin 90-luvun alussa muutamia poliittisia uudistuksia ja taloudelliset olot ovatkin parantuneet merkittävästi 90-luvulta.
Katso myös
Kuuban vallankumous syrjäytti Fidel Castron johdolla tammikuussa 1959 USA:n tukeman
diktaattori Fulgencio Batistan autoritaarisen hallinnon. Yhdysvaltain julistettua Kuuban kauppasaartoon alkoi Castron uusi hallitus turvautua Neuvostoliiton ja itäblokin kanssa tehtävään yhteistyöhön.
Kuubassa on sosialistinen hallintojärjestelmä. Kuubassa on käytössä yksipuoluejärjestelmä, tämä puolue on Kuuban kommunistinen puolue (Partido Comunista de Cuba) jonka pääsihteerinä toimii Fidel Castro. Kuuban kommunistinen puolue on yhteiskunnan johtava ideologinen voima, joka ei kuitenkaan osallistu vaaleihin. Valtioelimet valitaan vaaleilla, joissa ehdokkaat asetetaan kansalaisten avoimissa kokouksissa asuinalueilla[1] 
.
Presidentillä on toimeenpanovalta ja kansalliskokouksella lainsäädäntövalta. Kuuban lakijärjestelmä perustuu espanjalaiseen ja amerikkalaiseen lakiin, nojaten vahvasti sosialistiseen lakiteoriaan.
Presidentti, varapresidentti ja kansalliskokous (Asemblea Nacional del Poder Popular) valitaan vaaleilla viiden vuoden jaksoiksi. Kansalliskokous koostuu 609 paikasta. Vaaleissa kunkin ehdokkaan on saatava vähintään 50 prosentin kannatus tullakseen valituksi. Presidentti tekee suosituksen ministereistä kansalliskokoukselle, joka nimittää ministerit. Kansalliskokous nimittää itselleen myös 31-jäsenisen valtioneuvoston, joka toimii eduskunnan tilalla, kun tämä ei ole paikalla.
Valtion päämiehen ja presidentin paikkaa pitää Fidel Castro vuodesta 1976 lähtien. Varapresidenttinä toimii Raúl Castro. Seuraavat vaalit Kuubassa pidetään vuonna 2008. Karismaattisen Castron arvellaan johtavan Kuubaa kuolemaansa asti.
Toisinajattelijat keräsivät 11. toukokuuta 2002 yli 10 000 nimeä saadakseen kansanäänestyksen Kuuban poliittisen ja talousjärjestelmän muuttamisesta sekä sanan- ja kokoontumisvapauden toteuttamisesta[1] . Kuuban parlamentti käsitteli aloitteen, mutta ei toteuttanut äänestystä, koska lain mukaan 10 000 ihmistä voi esittää normaalia lakia, mutta ei kansanäänestystä perustuslain muuttamisesta. Nimien aitoutta ei ollut myöskään vahvistettu lain edellyttämällä tavalla. Kuuban joukkojärjestöt keräsivät yli kahdeksan miljoonan ihmisen nimet adressiin, jonka perusteella julistettiin Kuuban sosialistinen järjestelmä peruuttamattomaksi..
Satoja tuhansia ihmisiä on lähtenyt siirtolaisiksi Kuubasta, kuten muistakin Latinalaisen Amerikan maista. Suurin kuubalaissiirtolaisten yhteisö on Yhdysvaltoissa Floridan osavaltiossa, jossa he muodostavat merkittävän väestöryhmän.
Kuubassa kansalaisten poliittisia oikeuksia on rajoitettu. Hallitus perustelee rajoituksia sillä, ettei lähes 50 vuotta kauppasaarron, terrorismin ja vihamielisen politiikan kohteena olleessa maassa voida sallia liittoutumista Yhdysvaltojen politiikan tueksi. 2003 viranomaiset pidättivät 75 Yhdysvaltain hallituksen rahoittamaa toisinajattelijaa. [[1] ] Amnesty Internationalin mukaan Kuubassa oli vuoden 2006 lopulla 67 poliittista vankia. [http://www.amnestyusa.org/countries/cuba/document.do?id=ENGAMR250032007] Yhdysvaltojen Kuuba-koordinaattorin mukaan yli 11 miljoonan asukkaan Kuubassa on vain satoja demokraattista liikettä tukevia kansalaisia. [[1] ]
Sosialistisen ideologian mukaisesti yksityisyrittäjyys on rajoitettua. Lähimpinä yksityisyrittäjyyttä ovat torikauppiaat, maanviljelijät, yksityiset kotimajoitukset sekä kotiravintoloitsijat.
Yhdysvalloilla on Kuubassa vuonna 1898n perustettu Guantanamo Bay laivastotukikohta, jota Kuuba vaatii itselleen. Tukikohta vuokrattiin Yhdysvalloille Kuuban itsenäistyessä. Afganistanin sodan jälkeen se on tullut kuuluisaksi paikkana, jossa al-Qaida ja Taliban-yhteyksistä epäiltyjä vankeja on pidetty jo vuosia ilman syytteitä. Kuubassa oli myös Neuvostoliiton Lourdesin kuunteluasema vuodesta 1964, josta Venäjä vetäytyi 2001. Kiina solmi vuonna 2000 sopimuksen Kuuban kanssa Kuuban satelliittitiedusteluaseman vuokraamisesta.
Yhteiskunta
Terveydenhoito
Vallankumousta edeltävänä aikana suuria sairaalapaikkoja ja lääkäreitä oli suurimmaksi osaksi vain suurimmissa kaupunkikeskuksissa ja tuhannet epäonniset maaseudun asukkaat saattoivat kuolla siksi, että heillä ei ollut varaa matkustaa lääkärin luokse.[ Hugh Thomas, Cuba : The pursuit of Freedom. p968-970 '[since the revolution] The distribution of food has been erratic. Still, few die of malnutritian and, particuarily in Oriente province, the very poor peasants must be fed better and more reguarily than before the revolution' - 'The revolution has in many ways improved everybody's health. The availability of medicines has been much more fairly distributed throughout the country. Preventitive medicine has been much emphasized and many clinics have been established in rural areas.'] Vallankumouksen jälkeisessä Kuubassa on saatu järjestettyä maaseudullekin ilmaista terveydenhoitoa. Kehitysmaana Kuuba on onnistunut saavuttamaan suhteellisen korkean odotetun eliniän (77,23 vuotta) ja lukutaidon (97%) kansalaisilleen. Vertauksena lähinaapuri Honduras vastaavasti: 69 vuotta ja 76%.
Kuubassa on käytössä perhelääkärijärjestelmä, ja jokaisella yleislääkärillä on vastuullaan 120 perheen terveydenhoito. Yleisestä mallista poiketen Kuubassa lääkärit tekevät kotikäyntejä, maassa oli vuonna 2000 yli 30 000 yleislääkäriä. Erikoissairaanhoidon palveluja Kuubassa tuottaa kolmiportainen järjestelmä: Ensimmäisenä tulevat perhelääkärit, ja heidän tukenaan toimivat erikoislääkäreiden poliklinikat, joiden lisäksi aina tarpeen vaatiessa potilas voidaan lähettää aluesairaaloihin, provinssisairaaloihin ja yliopistollisiin sairaaloihin.
Kuuba on toimittanut terveydenhuoltopalvelujaan myös ulkomaille. Esimerkkinä mainittakoon sen Venezuelan kanssa tekemä sopimus, jossa Kuuba toimittaa lääkäreitä maahan, ja saa vastineeksi raakaöljyä selvästi alle maailmanmarkkinahintojen. Vuoden 2004 Pakistanin maanjäristyksen jälkeen Kuuba lähetti maahan yli 2500 lääkäriä ja alle puolessa vuodessa he olivat hoitaneet yli 1.7 miljoonaa pakistanilaista. Kuuban rahoittaa laajaa kansainvälistä terveysohjelmaa, joka toimii 68 kehitysmaassa. Pysyvissä humanitaarisissa tehtävissä maailmalla on kaikkiaan yli 25 000 kuubalaislääkäriä. Kuuba on myös kouluttanut tuhansia ulkomaalaisia lääkäreitä ilmaiseksi. [[1] ]
Koulutus
Terveydenhuollon lisäksi myös Kuuban koulutusjärjestelmä on hyvin korkealla tasolla. Koulutus kaikilla asteilla on ilmaista ja kansalaisten peruskoulutus onkin korkea. Lukutaidossa he voittavat ylivoimaisesti muiden Latinalaisen Amerikan valtioiden kansalaiset, kuubalaisista lukutaitoisia on 99.8%. [1] Kuuba ei ole noudattanut Unescon koulutukseen suosittelemaa 7 prosentin osuutta bruttokansantuotteesta, vaan se käyttää siihen yli 8,5 prosenttia BKT:sta. Muissa alueen maissa BKT:n osuus koulutuksesta on keskimäärin 2,5-4 prosenttia. Kuuban koulujärjestelmä on virallisesti ateistinen, mutta kouluissa toimii opettajina myös kirkon työntekijöitä.
Naisten asema
Kuuba poikkeaa alueen muista maista naisten aseman suhteen. Kuubassa abortti on laillinen ja sitä pidetään naisen oikeutena iästä, siviilisäädystä tai olosuhteista riippumatta. Tämä on hyvin poikkeuksellista latinalaisessa Amerikassa, jossa abortti on usein kielletty, vaikka raskaus vaarantaisi äidin terveyden.
Kuuban työvoimasta naisia on 41 prosenttia, mutta korkeammin koulutetusta työvoimasta peräti 67 prosenttia. Johtavassa asemassa olevista on naisia 31 prosenttia ja jopa kolmannes parlamentin jäsenistä on myös naisia. Kuubassa on erittäin vahva naistenliike, johon kuuluu jopa yli 3,8 miljoonaa naista. Naisten liikkeen johtajaksi nousi vallankumoussodan jälkeen Raúl Castron vaimo Vilma Espín, jolla oli suuri vaikutus naisten aseman nousuun. Nykyään Raúlin tytär Mariela johtaa kansallista seksivalistusta.
Aluejako
Kuuba on jaettu 14 provinssiin, jotka on vielä jaettu 169 kuntaan ja yhteen erityiskuntaan (Isla de la Juventud).
Maantieto
Kuuba satelliittikuvassa marraskuussa 2001
Kuuban tasavalta sijaitsee samannimisellä saarella keskellä
Karibianmerta. Kuuba on Karibian suurin saari, 1200 km pitkä ja 32-145 km leveä ja kuuluu
Isojen Antillien saariryhmään. Kuuba rajoittuu lännessä
Meksikonlahteen ja Jukataninsalmeen, pohjoisessa Floridansalmeen ja
Bahamasaariin, idässä Windwardin väylään ja etelässä
Karibianmereeninin. Lähimmät naapurit ovat lännessä
Jukatan niemimaa (
Meksiko), pohjoisessa
Florida (
USA) ja
Bahamasaaret, idässä
Haiti sekä etelässä
Jamaika ja
Caymansaaret (
Yhdistynyt kuningaskunta). Pääosa, noin kolme neljäsosaa Kuubasta on loivasti kumpuilevaa tasankomaata. Maassa on myös vuoristoja, joista suurin on Orienten maakunnassa sijaitseva
Sierra Maestra, jonka korkein huippu on Pico Real del Turquino (2 005 m). Saaren itäosissa sijaitsevat pienemmät Nipen ja Cristalin vuoristot. Kuuban keskiosassa sijaitseva Las Villas on keskimäärin 1100 m korkea. Maan länsipäässä, Pinar del Ríon maakunnassa sijaitsevat Sierra de los Órganosin ja Sierra del Rosarion kumpuilevat alueet. Ilmasto on trooppinen, mutta sitä viilentävät monet tuulet. Sadekausi kestää toukokuusta lokakuuhun. Maan suurin kaupunki on pääkaupunki
Havanna. Muita tärkeitä kaupunkeja ovat
Santiago de Cuba ja
Camagüey.
Talous
Yhdysvallat on pitänyt Kuubaa yksipuolisessa kauppasaarrossa vuodesta
1962 asti. Kauppasaarto ei rajoita vain Yhdysvaltalaisten yritysten käymää kauppaa Kuubaan, vaan se koskee myös ulkomaisia yrityksiä jotka käyvät kauppaa sekä Yhdysvalloissa että Kuubassa. Esimerkkinä mainittakoon japanilainen Toyota, jonka alihankkijatkaan eivät saa käyttää Toyotalle toimittamissa osissa Kuubasta peräisin olevaa nikkeliä. Eli kauppasaarrolla on hyvin laajat vaikutukset Kuuban talouteen kaikilla sen osa-alueilla.
YK:ssa on äänestetty jo 16 vuoden ajan kauppasaarron purkamisesta, mutta joka kerta se on kaatunut Yhdysvaltojen, Israelin sekä parin muun valtion vastustukseen. Viimeisin äänestys pidettiin 30.10.2007, ja jälleen kerran esitys kauppasaarron purkamisesta kaatui neljän valtion vastustuksesta, yhden pidättäytyessä äänestämättä.
[[1] ]
Kuuban talous on ollut varsin riippuvainen sokeriruo'on viennistä, mutta koska sokerin maailmanmarkkinahinta on nykyään alhainen on viime vuosina sokeriteollisuutta ajettu alas. Myös nikkeliteollisuudella on merkittävä asema Kuubassa, se tuottaa 6.2 prosenttia koko maailman nikkelistä. Maassa on käytössä sosialistinen talousjärjestelmä, eikä hallitus ole osoittanut merkkejä tehdä kapitalistisia uudistuksia. Matkailijoiden mukana tuli käyväksi valuutaksi Yhdysvaltain dollari.
25. lokakuuta 2004n Castro ilmoitti, että marraskuusta 2004 lähtien Yhdysvaltain dollari käyttäminen maksuvälineenä kielletään ja viralliseksi valuutaksi tuli kansallisen peson rinnalle vaihdettava peso. Paikalliset pankit ja vaihtopisteet (nimeltään CADECA) vaihtavat dollareita pesoiksi, mutta vaihdolle on määrätty 10% rangaistusvero, joten dollarin ostokurssi vaihdettavan peson suhteen on n. 1:0,9. Muita valuuttoja vaihdetaan ilman rangaistusveroa, mutta heikohkoon kurssiin, esim. euro n. 1:1,15 (3/2007). Kuuba pyrkii myös muilla tavoin tasaamaan kansalaisten tuloeroja. Valuuttakauppojen tuotteiden hinnoissa on joskus jopa yli 200 prosenttia veroa ja sähkön hinta on porrastettu niin että kohtuudella sitä käyttäville se on lähes ilmaista, mutta sen hinta nousee portaittain aina kulutuksen mukaan.
Keskiverto kuubalainen ansaitsee vain n. 20-25 € kuukaudessa, minkä takia matkailijoiden parissa työskentelevät lähes elävät juomarahoillaan. Esim. tarjoilija saattaa saada yhdessä illassa enemmän rahaa juomarahoina kuin mitä saa valtiolta palkkaa kuukaudessa. Vuonna 2005 valtio nosti palkkoja merkittävästi, niin yksityisellä kuin valtiollisellakin sektorilla. Myös eläkkeitä on nostettu, ja Castro lupasi että korotukset tulevat myös jatkumaan. Kuubalaisten keskipalkkaa arvioitaessa on kuitenkin hyvä muistaa se ettei se vastaa rahan todellista ostovoimaan Kuubassa. Kun ottaa huomioon valtion subventiot useisiin perustuotteisiin sekä palveluihin joita sosialistinen yhteiskunta tarjoaa kansalaisilleen, niin voidaan laskea että keskiverto kuubalaisen ansiotulot vastaavat kokonaisarvoltaan yli 800 euroa.
Viime aikoina matkailusta on tullut yhä merkittävämpi elinkeino (44% valtion tuloista tulee matkailusta). Kuubasta poistuessa pitää maksaa 25 CUC:n maastapoistumisvero. Vuonna 2005 Kuubassa kävi yli 2,3 miljoonaa matkailijaa.[[1] ] Suosituimpia matkailijakeskittymiä ovat Varadero ja Guardalavaca, joissa käy paljon kanadalaisia, meksikolaisia, italialaisia ja saksalaisia, myös muutamat suomalaismatkanjärjestäjät vievät matkailijoitaan Kuuban aurinkoon.
Kuuban hallitus on ilmoittanut yhdistävänsä tulevaisuudessa vaihdettavan peson ja kansallisen peson yhdeksi valuutaksi.
Merkittävimmät luonnonvarat
Merkittävimmät vientituotteet
Kulttuuri
Musiikki
Kuubalaisen musiikin juuret ovat Espanjassa ja Länsi-Afrikassaiiniin, mutta vaikutteita on tullut lukuisista muistakin kulttuureista. Vastaavasti kuubalainen musiikki on vaikuttanut 1800- ja 1900-luvuilla muun muassa jazz, salsaan, argentiinalaiseen tangoonon ja espanjalaiseen uuteen flamenco ('nuevo flamenco').
Viime aikoina kuubalainen musiikki on saavuttanut kansainvälistä suosiota amerikkalaisen Ry Cooderin vuonna 1997 tuottaman Buena Vista Social Club-levyn myötä. Buena Vista Social Clubista tehtiin myös laajalevikkinen dokumenttielokuva. Yhtyeen jäsenet saivat myös henkilökohtaista julkisuutta ja esimerkiksi Ibrahim Ferrer saavutti suosiota myös Suomessa sekä esiintyi Pori Jazz -tapahtumassa kesällä 2003.
Urheilu
Jalkapallo ja erityisesti
baseball ovat Kuuban suosituimmat urheilulajit. Muita suuria lajeja ovat koripallo, lentopallo, käsipallo, yleisurheilu ja nyrkkeily. Kuubalainen huippu-urheilu on kärsinyt menestyvien urheilijoiden loikkauksista, esimerkiksi useita nyrkkeilyn olympiavoittajia on loikannut Saksaan.
Lähteet
Aiheesta muualla
Cuba
Kuba
Cuba
Cuba
Kuba
)
)
)
