Patsaista installaatioihin
Modernissa kuvanveistossa voidaan nähdä looginen ajallinen ja taidehistoriallinen jatkumo. Jalustalla “vapaana seisovien” patsaiden jälkeen alettiin vähitellen tehdä teoksia ilman jalustaa. Sitten veistoksista tuli ilman jalustaa asetettuja kappaleita lattialla, seinillä tai katossa ja sitten joko ns. löydetyistä tai muokatuista esineistä koostuvia installaatioita.
Installaatio on uuden taiteen käsite, jonka voisi kääntää sanalla “asennus” tai “asennustyö”. Installaatio on esinekokonaisuus, joka on asetettu varta vasten johonkin tilaan.
Sana plastinen viittaa johonkin muokattavaan tai muovailtavaan. Kolmiulotteisen työskentelyn perusteiden opiskelua kutsutaan joskus sanalla plastinen (aik. plastillinen) sommittelu, joka on siis kuvanveiston tai kolmiulotteisen tilan perusteiden ja hallinnan opiskelua.
Kuvanveistoa on perinteisesti pidetty suurten ja uniikkien teosten alana. Mutta jos taskussasi on kolikko, voit nähdä siinä reliefin eli koho –tai korkokuvan. Reliefi on plastisena ilmaisuna tavallaan kuvan ja kuvanveiston välissä.
Muistin apuvälineitä
Kuvanveiston ehkä varhaisin tehtävä on toimia muistin apuvälineenä. Muistomerkki siirtää siis sodan, katastrofin tai muun yhteisön tärkeänä kokeman tapahtuman muiston seuraaville sukupolville.
Antropologit ovat havainneet, että tällaisia muistamisen edistämistarkoituksia varten muokattuja esineitä esiintyy myös ns. primitiivisissä yhteisöissä.
Sana monumentti viittaa suureen kokoon tehtyyn muistomerkkiin, joka on usein moniosainen. Kuvanveistossa puhutaan myös julkisista veistoksista, jolla tarkoitetaan yleisesti nähtäville tarkoitettuja teoksia.
Kuvanveistoa on usein käytetty aatteellisiin tarkoituksiin. Veistokset ovat nostaneet kansallisia sankareita ja ihanteita, sotilaita ja poliitikkoja, kirjailijoita ja taiteilijoita, johtajia ja johdettavia. Herooinen kuvanveisto tarkoittaa juuri sankarillisuuden ilmentämistä. Sosialistisen realismin kuvanveisto toi esiin henkilöpalvonnan, mutta johtajien patsaita alettiin tuhota vanhan vallan kaatuessa. Suomalaisessa kuvanveistossa voi erottaa sotienjälkeinen ns. sankaripatsaiden aika.
Renessanssin jälkeisellä ajalla kuvanveistäjä oli tavallisesti suunnittelija, joka ideoi, piirsi ja luonnosteli mallin, sekä organisoi ja tarkisti käsityöläisten tai apulaisten tekemän työn. Jotkut nykytaiteilijat tekevät samoin. Esimerkiksi amerikkalainen Jeff Koons teettää teoksensa eri alojen huippukäsityöläisillä.
Materiaaleista prosesseihin
Modernismin aikana kuvanveistäjät alkoivat itse työstää käyttämiään materiaaleja. Constantin Brancusi, Suudelma, 1905
Modernismin aikana kuvanveistäjät alkoivat muokata itse käyttämiään materiaaleja. Jos perinteisen kuvanveiston materiaaleja olivat pronssi, betoni tai kivi, on kuvanveistossa käytettävien materiaalien kirjo lisääntynyt. Koneellisten työkalujen myötä esimerkiksi erilaiset kivimateriaalit ovat tulleet mukaan. Pronssin lisäksi on tullut useita muita metalleja. Suomalaisessa kuvanveistossakin muovi, paperimassa ja keraamiset materiaalit ovat tulleet mukaan 1960 –luvulta.
Luterilainen traditio suhtautui kielteisesti kirkkojen puuveistoksiin uskonpuhdistuksen ajalta lähtien. Nykyisin puutakin käytetään useilla eri tavoilla. Puuveistoksen mahdollisuuksiin on erikoistuttu Kemijärven kuvanveistoviikoilla. Myös hiekka, lumi ja jää ovat suosittuja materiaaleja, koska niitä voidaan kierrättää ja ne ovat melko edullisia.
Voidaan erottaa ekspressiivinen eli taiteilijan omaa ilmaisua painottava ja ympäristölähtöinen kuvanveisto. Edellisessä teoksen muoto ja ilmaisu painottuvat teoksen tekijän henkilökohtaiseen tyyliin. Jälkimmäisessä teos saa muotonsa siitä ympäristöstä, johon se suunnitellaan.
Saksalaisen taiteilijan Josef Beuysin (1921-1986) 1970 –luvulla ideoima yhteiskunnallinen kuvanveisto (Die Soziale Plastik) on taiteilijan kaavailema laajennettu taidekäsitys. Se on monialainen ja osallistuva prosessi, jossa “materiaaleja” ovat ajattelu, puhe ja keskustelu. Beuysin eräs tunnusajatus oli: 'Jokainen on taiteilija' (hän lainasi ajatuksen Novalikselta). Tästä näkökulmasta katsottuna kaikki ihmiset ovat Beuysin mukaan taiteilijoita, joiden vastuulla on demokraattisen ja kestävän yhteiskunnan muodostaminen.
Veistosgalleria
Image:Etruskerin.jpg|Etruskinainen, terrakottaveistos 150-120 e.Kr.
Image:Burghersatthehirshhorn.JPG|Auguste Rodin, Calaislaisia, 1911, Lontoo.
Image:'Unique Forms of Continuity in Space', 1913 bronze by Umberto Boccioni.jpg|Umberto Boccioni, Jatkuvuuden ainutlaatuiset muodot tilassa, 1913.
Image:Essi Renvall Second Coming of Christ.JPG|Essi Renvall, Kristuksen toinen tuleminen, 1963. Pronssi, Karjasillan kirkko, Oulu.
Image:Spoonbridge and Cherry.jpg|Claes Oldenburg ja Coosje van Bruggen, Lusikkasilta ja kirsikka, 1988, Minneapolis, USA.
Image:Giancarlo Neri table and chair.jpg|Giancarlo Neri, Kirjailija, 2005, Hampstead Heath, Englanti.
Image:Chillida berlin Bundeskanzleramt.jpg|Eduardo Chillida, Berlin, 2000.
Image:Another Place3 edit.jpg|Anthony Gormley, Another Place, 1997, Crosby Beach, Merseyside, Englanti.
Katso myös
Aiheesta muualla
Skulptur
Bildhauerei
Sculpture
Skulptur
Skulptur
)
)
