www.all2know.com Google WWW All2know fi
  Etusivu Etusivu | Tietoja Tietoja 
  Navigaatio
» Etusivu
» Artikelkategorier
» Luettelo luetteloista
» Aakkosellinen hakemisto
» Kalenteri
» Arvottu artikkeli
» Muokkaa Aiheesta muualla
Viimeisimmät muutokset: 2007-11-01
  Tänne linkitetyt sivut 
Ihminen
Kuvanveisto
Lukio
Suomi
Valokuvaus
Raamattu
Renessanssi
Färsaaret
ASCII-taide
Taide
Hermeneutiikka
Huumori
Heraldiikka
Ekspressionismi
Ambient
Gotiikka
Günter Grass
Taiteilija
Kollaasi
Turun ammattikorkeakoulu
Fredrik Cygnaeus
Immersoiva vaikutus
Tietokonetaide
3D-grafiikka
Performanssi
Minimalismi
Kuva
Kuvitus
Cate Blanchett
Taidehalli (Helsinki)
Studio
Tampereen yhteiskoulun lukio
Arvid Lydecken
Art Deco
Ars Fennica -palkinto
Limingan Taidekoulu
Allegoria
Vsevolod Meyerhold
Lista linkeistä » Taidekritiikki
Joutsenon taidekesä
Maisema
Valokuvataide
Suomalainen valokuvaus
Fluxus
Altti Kuusamo
Tanssiteatteri
Uuno Eskola
Erica Pedretti
Beaux-arts
Mary Barnes
Birger Carlstedt
Wes Borland
Nina Terno
Alicia Rhett
Einar Reuter
Lista linkeistä » John Ashbery
Robert Rauschenberg
Jacob Philipp Hackert
Richard Hamilton (kuvataiteilija)
  Muut kielet 
daBilledkunst
deBildende Kunst
frArts visuels
noBilledkunst
svBildkonst
Luokka: Kuvataide Peruskoulun oppiaineet

Kuvataide

Johannes Vermeer, <em>Maalauksen allegoria</em>, 1667

Johannes Vermeer, Maalauksen allegoria, 1667

Kuvataiteissa (myös visuaaliset taiteet) kuvataan, yhdistellään ja sommitellaan silmällä havaittavia elementtejä, kuten muotoja, ulottuvuuksia, valoa ja värejä. Kuvataiteen perinteisiä lajeja ovat kuvanveisto ja maalaus, piirustus, taidegrafiikka ja valokuvataide. Kuvataiteisiin luetaan toisinaan myös arkkitehtuuri, mutta ei yleensä käyttöesineisiin kohdistuvaa muotoilua, joka yhdistetään taideteollisuuteen.

Kaksiulotteinen kuva ei ole kuvataiteen ainoa media, vaan myös kuvan kolmas ulottuvuus tulee mukaan esimerkiksi kuvanveistossa ja ympäristötaiteessa. Nykyisin myös kuvan neljäs ulottuvuus, aika on mukana muun muassa videotaiteen teoksissa.

1 Vapaita taiteita
2 Perinteinen ja nykytaide
3 Kuvataide myös oppiaine
4 Kuvataiteen osa-alueita

Vapaita taiteita

Kuvataiteet kuuluvat niin sanottujen vapaiden- tai kaunotaiteiden (ransk. beaux-arts, engl fine arts) traditioon. Niiden ohella puhutaan myös soveltavista taiteista, joita ovat muun muassa Taideteollisuuden eri alat ovat soveltavia taiteita. Kaunotaiteet eivät ole sidoksissa varsinaiseen teolliseen tuotantoon, kun taas taideteollisuuden tuotteet suunnitellaan tavallisesti sarjoina, jotka valmistetaan joko käsin tai teollisesti. Kaunotaiteet poikkeavat myös käsityön eri aloista siinä, että käsityönä tehtävät esineet syntyvät perinteiden mukaan tehtyinä painotetusti käden taidoilla.

Toisin kuin esimerkiksi tanssissa tai musiikissa, kuvataiteen kuvia ja esineitä eli artefakteja on säilynyt jälkipolville. Vanhimmat säilyneet luolamaalaukset ovat 30 000 vuotta vanhoja. Kuvataiteen historia noudattaa ihmiskunnan historian kulttuurin muutoskausia ja siinä on havaittavissa oma taiteellinen kehityskulkunsa. Taidehistorian tutkimus on tuonut kuvataiteeseen omia merkityksiä, termejä ja käsityksiä. Nykytaide on tekemisissä monien muidenkin tieteiden kanssa.

Perinteinen ja nykytaide

Nykytaide on oman aikamme taidetta, uutta taidetta. Sanan käyttö yleistyi 1970-luvulla, kun sanat moderni taide ja modernismi alkoivat saada uusia merkityksiä, joita niihin ei aikaisemmin oltu liitetty. Nykytaide on sivumerkityksistä vapaampi ja puolueettomampi sana kuin moderni taide.

Kuvataiteessa puhutaan usein nykytaiteesta ja perinteisemmistä taiteista. Kuvataide muodosti ennen oman, autonomisen ja joskus kapea-alaiseenkin taitotietoon pitäytyvän merkkikielen. Eri taiteenalojen väliset raja-aidat olivat korkealla.

Nykytaidetta luonnehtii avoin suhde ihmiskunnan kulttuuriin. Nykytaiteen teokset saattavat vedota muihinkin aisteihin kuin näköaistiin ja puhtaaseen visuaalisuuteen. Ääni saattaa olla osa taideteosta, kuten myös liike tai haju. Sanat, käsitteet ja teoriat ovat nykytaiteen materiaalia siinä missä taltta, sivellin, maalituubi ja valokuvauskamerakin. Nykytaiteen teos saattaa olla performanssi, jossa henkilöt puhuvat, laulavat ja tanssivat. Museon tai gallerian sijasta kuvataide voidaan esittää erämaassa tai puistossa ympäristötaiteena tai kerrostalossa yhteisötaiteena.

Kuvataiteen teoksia käytetään usein lähtökohtina erilaisissa yhteyksissä, kuten esimerkiksi graafisessa suunnittelussa, mainoksissa ja muissa suunnittelutöissä, elokuvissa ja vaikkapa verkkosivujen suunnittelussa. Kuvataide toimii innovaation lähteenä monissa ammateissa toimiville.

Kuvataide myös oppiaine

Kuvataide on myös koulujen oppiaine. Vuonna 1999 Suomen peruskoulujen oppiaineen nimi muuttui kuvaamataidosta kuvataiteeksi. Kuvaamataito-nimitys otettiin käyttöön 1950-luvun alussa. Sitä edelsi 1800-luvulta oppiaineen niminä olleet piirustus tai kuvaanto.

Kuvataiteen opetuksessa pyritään kehittämään ja hyödyntämään

  • silmän ja käden yhteistyötä
  • käden motoriikkaa
  • havainnointia
  • mielikuvien tuottamista ja ilmaisua kuvallisin keinoin
  • pitkäjännitteistä työskentelyä; vastuunkantamista omasta työstä
  • työvälineistä ja työtiloista huolehtimista
  • esteettisyyttä

Kuvataiteen osa-alueita

Perinteinen kuvataide

Moderni- ja nykytaide

Tarjoaa Wikipedia, vapaa tietosanakirja. Aiheesta muualla. Kaikki teksti on saatavilla GNU Free Documentation License Aiheesta muualla.