Kyproksen tasavalta

Kyproksen tasavalta on eteläistä kahta kolmasosaa Kyproksen saaresta hallitseva tunnustettu valtio Välimeressäinin. Valtio kuuluu Euroopan unioni ja kansainyhteisöön.

Historia

Kypros on ollut tärkeä maailmanlaajuisten kauppareittien risteyspaikka. Vuonna 1489 välimeren kaupunkimahti Venetsia otti Kyproksen hallintaansa. Vuodesta 1570 aina vuoteen 1878 Kypros oli osa osmanien valtakuntana. Vuonna 1878 Kypros siirtyi Britannia hallintaan, itsenäistyi vuonna 1960 ja ajautui sisällissotaan vuonna 1963. Sota kesti kolme päivää ja päättyi aselepoon, jota valvomaan YK asetti kansainväliset rauhanturvajoukot (UNFICYP) vuonna 1964. Turkki miehitti Kyproksen pohjoisosan vuonna 1974 Kreikan sotilashallituksen tukeman vallankaappauksen jälkeen. Turkin miehittämät alueet julistivat itsenäisyyden vuonna 1975 ja Pohjois-Kyproksen turkkilainen tasavalta perustettiin 1983. Ainoastaan Turkki on tunnustanut tämän turkkilaishallinnon. Kyproksen tasavalta, joka hallitsee eteläistä 2/3 saaresta, on sen sijaan kansainvälisesti tunnustettu.

YK:n rauhanturvajoukot ovat saarella edelleen (2005). Suomalaiset ovat osallistuneet näihin joukkoihin vuoteen 2005 saakka. Britannialla on saarella edelleen kaksi tukikohtaa.

Väestö

Kyproksen väestö jakautuu kielellisesti ja uskonnollisesti kreikkaa puhuviin ortodokseihin ja turkkia puhuviin muslimeihin. Kreikkalaisella puolella on lisäksi tuhatkunta arabiaa puhuvaa, kreikkalaisiksi identifioituvaa henkilöä, jotka vuoteen 1974 asti asuttivat yhtä ainoaa kylää. Kyproksen arabia on yksinomaan puhuttu kieli; se on läheisintä sukua syyrialais-palestiinalaisille sedentaarimurteille.

Kyproksen kreikka on oma murteensa, joka eroaa varsin paljon standardikreikasta. Kuten suurin osa kreikan murteista, se ei palaudu saaren antiikinaikaisiin murteisiin, vaan on kehittynyt koinee-kreikasta. Se on nykyään vain puhekieli, mutta keskiajalta on säilynyt murteella kirjoitettuja lakitekstejä. Se sisältää runsaasti arabialaisia ja turkkilaisia lainasanoja.

Politiikka

Kyproksen parlamentin 80 paikasta 56 on varattu kreikkalaisille ja 24 turkkilaisille, mutta turkkilaisten paikat ovat täyttämättä.

Kypros on yksi niistä kymmenestä valtiosta, jotka liittyivät Euroopan unioniin 1. toukokuuta 2004.

Saaren yhdistämisestä neuvoteltiin taas 2004 ja 24. huhtikuuta 2004 molemmilla puolilla järjestettiin kansanäänestys, jossa pohjoiskyproslaiset kannattivat yhdistymistä kaksinkertaisella enemmistöllä, mutta eteläkyproslaiset hylkäsivät sen kolminkertaisella enemmistöllä. Koska neuvottelut saaren puoliskojen yhdistämisestä eivät johtaneet tulokseen, liittyminen EU:hun koskee käytännössä vain saaren kreikkalaista osaa.

Maantiede

Kypros on Välimeren kolmanneksi suurin saari. Sen pinta-ala on 9 250 km² ja asukasluku on noin 720 000. Nimi Kypros (engl. Cyprus) tulee kuparia tarkoittavasta kreikan kielen sanasta. Saarella onkin useita kupariesiintymiä.

Kyprokselta on matkaa Turkkiin 113 kilometriä.

Kypros kuuluu maantieteellisesti Lähi-itään, mutta poliittisesti ja kulttuurillisesti sen katsotaan kuuluvan Eurooppaan.

Merkittävimmät luonnonvarat

• kupari
• asbesti
• kipsi
• marmori
• meripihka

Merkittävimmät vientituotteet

• hedelmät
• tekstiilit