www.all2know.com Google WWW All2know fi
  Etusivu Etusivu | Tietoja Tietoja 
  Navigaatio
» Etusivu
» Artikelkategorier
» Luettelo luetteloista
» Aakkosellinen hakemisto
» Kalenteri
» Arvottu artikkeli
» Muokkaa Aiheesta muualla
Viimeisimmät muutokset: 2007-11-08
  Tänne linkitetyt sivut 
Paul Sabatier
  Muut kielet 
deThermochemie
frThermochimie
svTermokemi
Luokka: Fysikaalinen kemia

Lämpökemia

Maailman ensimmäinen jääkalorimetri, jota Antoine Lavoisier ja Pierre-Simon Laplace käyttivät talvella 1782-1783 osoittaakseen, että tietyissä kemiallisissa reaktioissa vapautuu lämpöä. Nämä kokeet merkitsivät lämpökemian syntyä

Maailman ensimmäinen jääkalorimetri, jota Antoine Lavoisier ja Pierre-Simon Laplace käyttivät talvella 1782-1783 osoittaakseen, että tietyissä kemiallisissa reaktioissa vapautuu lämpöä. Nämä kokeet merkitsivät lämpökemian syntyä

Lämpö- eli termokemia on yksi fysikaalisen kemian osa-alue, jossa tutkitaan lämpöenergian vapautumista tai absorboitumista kemiallisissa reaktioissa. Lämpökemia käsittelee lämmön vaihtelua, joka liittyy erilaisiin muutoksiin kuten faasimuutoksiin ja kemiallisiin reaktioihin. Laskut liittyvät usein lämpökapasiteettiin, palamislämpöön ja muodostumislämpöön

Kaikki lämpökemian lait nojaavat kahteen toteamukseen:

  1. Lavoisierin ja Laplacen laki (1782): Lämmön muutos, joka liittyy johonkin muutokseen on yhtä suuri ja vastakkainen verrattuna sen vastakkaiseen muutokseen.
  2. Hessin laki (1840) : Reaktioentalpiaan ei vaikuta se kuinka monta välivaihetta reaktiossa on http://www.saunalahti.fi/~jlytter/misc/kemia/Lampokemia_TP04S_10102005.pdf Aiheesta muualla alku- ja loppulämpötilojen ollessa yhtä suuret http://users.tkk.fi/~gfabrici/termoluento03.pdf

    Aiheesta muualla

1 Lämpökemian historiaa
2 Reaktiolämpö
3 Katso myös
4 Viitteet

Lämpökemian historiaa

Vuonna 1782 Antoine Lavoisier ja Pierre-Simon Laplacea asettivat lämpökemian perustan osoittamalla, että se lämpö, joka vapautuu reaktiossa on yhtä suuri kuin se lämpöenergian määrä, joka sitoutuu käänteisreaktiossa. He myös tutkivat lukuisten aineiden ominaislämpökapasiteetti ja latenttilämpöä sekä palamisessa vapautuvan lämmön määrää. Vuonna 1840 sveitsiläinen kemisti Germain Hess muotoili periaatteen, jonka mukaan reaktiossa muodostuvan lämmön määrä on sama tapahtuipa reaktio kerralla tai useammassa välivaiheessa. Tämä periaate tunnetaan Hessin lain nimellä.

Reaktiolämpö

Lämpöenergiaa, joka sitoutuu tai vapautuu reaktiossa reagoivien aineiden moolimääriä kohti kutsutaan reaktiolämmöksi. Reaktiolämpö vakiopaineessa systeemille lasketaan:
q_p = \Delta_rH=H_t-H_l\,.
missä
  • H_t on reaktion tuotteiden entalpia
  • H_l on reaktion lähtöaineiden entalpia

Moolinen reaktioentalpia saadaan laskemalla yhteen reaktion lähtöaineiden moolientalpiat:
\Delta_rH_m = \sum_{i} v_i\cdot H_m (i)\,.
missä:
  • H_m (i) on aineen i moolientalpia
  • v_i on aineen i stoikiometrinen kerroin, joka voi olla positiivinen tai negatiivinen

Endoterminen ja eksoterminen reaktio

Mikäli entalpian muutos on positiivinen vapautuu lämpöä ja reaktiota kutsutaan eksotermiseksi reaktioksi. Entalpiamuutoksen ollessa negatiivinen energiaa sitoutuu ja reaktiota nimitetään endotermiseksi.

Katso myös

  • kemiallinen termodynamiikka

Viitteet

Tarjoaa Wikipedia, vapaa tietosanakirja. Aiheesta muualla. Kaikki teksti on saatavilla GNU Free Documentation License Aiheesta muualla.