Fysikaalinen tulkinta
Aineen lämpölaajenemista kuvaa lämpölaajenemiskerroin, joka kertoo paljonko kappaleen koko muuttuu sen lämpötilan muuttuessa yhden asteen Celsius- tai Kelvin-asteikolla. Kerroin voi riippua lämpötilasta ja kappaleen rakenteesta (muun muassa kiderakenteesta) ja olla eri suuruinen eri suuntiin. Lämpölaajenemiskertoimen yksikkö on 1/°C tai 1/K.
Lineaarinen lämpölaajenemiskerroin
Kappaleen laajenemista tutkittaessa vain yhdessä suunnassa käytetään lineaarista lämpölaajenemiskerrointa . Kappaleen pituuden muutos voidaan ratkaista yhtälöstä
missä
on kappaleen alkuperäinen pituus ja
on lämpötilan muutos.
Esimerkiksi raudan lineaarinen lämpölaajenemiskerroin on noin
12·10−6 1/°C huoneen lämpötilassa.
Jos metrin pituinen rautakappale lämpenee kymmenen astetta, sen pituus muuttuu
100 cm · 10°C · 12·10−6 1/°C = 0,012 cm.
Tilavuuden lämpölaajenemiskerroin
Koko kappaleen lämpölaajenemista vakiopaineessa kuvataan tilavuuden lämpölaajenemiskertoimella . Tällöin tilavuuden muutos
missä
on kappaleen alkuperäinen tilavuus. Monille aineille pätee
approksimaatio
Vaikutuksia
Jos lämpenevä kappale on pitkä, on pituuden muutos myös varsin suuri. Tämän vuoksi lämpölaajeneminen pitää ottaa huomioon esimerkiksi sillanrakennuksessa. Sillan ramppeihin tehdään yleensä pienet raot, jotka sallivat sillan laajeta/kutistua rikkoutumatta. Samoin ennen ratakiskojen välissä oli raot, nykyään kiskot on kiinnitetty lujasti.
Hyötykäytössä lämpölaajeneminen on esimerkiksi junan pyörien kiinnityksessä: keskiö viilennetään ja rautarenkaat kuumennetaan monta sataa astetta kuumemmaksi. Sitten kuuma rengas sovitetaan keskiöön tiukaksi ja annetaan renkaan jäähtyä. Jäähtyessään rengas puristaa itsensä tiukasti kiinni keskiöön ja täten saadaan tehokas kiinnitys. Myös analogisten lämpömittareiden toiminta perustuu lämpölaajenemiseen.
Katso myös