Kaupunginvaltuutetut
Kaupunginvaltuuston historiaa
1906
Lahden ensimmäisessä 17. maaliskuuta 1906 yleisen raastuvankokouksen valitsema kaupunginvaltuusto koostui 18 valtuutetusta, joista 12 kuului perustuslaillisiin (nuorsuomalaisiin), suomalaisiin kaksi sekä neljä sosiaalidemokraatteihin. Kaupunginvaltuustoon valittiin FM Niilo J. Avellan, Anton Berg, Karl Boman, Albin Eklund, Gustaf Fagerholm, Hjalmar Fellman, Ferdinand Frigrén, Uno Heininen, Kustaa V. Kunnas, Juho E. Laine, Oskar Lefrén, Vihtori Pöysälä, Kalle Salminen, Emil Salonen, Axel Sievers, Juho N. Suvela, Otto Virtanen sekä Johan Vitali.
Äänioikeus oli jakautunut kunnallisveronmaksun mukaan siten, että:
- 199 äänioikeutetulla oli 1 ääntä
- 188 äänioikeutetulla oli 2-5 ääntä
- 87 äänioikeutetulla oli 6-10 ääntä
- 51 äänioikeutetulla oli 11-20 ääntä
- 2 äänioikeutetulla oli 22 ääntä
- 31 äänioikeutetulla oli 25 ääntä
Äänioikeutettuja oli 558, joista äänesti 275 (49,28%). Vaaleissa oli kolme ryhmittymää: suomalaiset, perustuslailliset ja liikemiehet. Sosiaalidemokraatit harkitsivat omaa ryhmää, mutta lopulta menivät vaaleihin perustuslaillisten kanssa. Perustuslaillisten vaalilistaa epäiltiin muutetun siitä päättävän kokouksen jälkeen, mistä oli lehtikirjoituskin.
Kaupunginvaltuuston puheenjohtajana toimi Johan Vitali 1906-1908, Hjalmar Fellman 1909-1912 ja jälleen Johan Vitali 1912-1913 sekä Oskar Nordqvist 1914-1918.
Sosiaalidemokraateilla oli odotuksia yleisestä ja yhtäläisestä äänioikeudesta myös kunnallisvaaleissa, mikä oli jo toteutunut eduskuntavaaleissa. Kunnallisvaalilain uudistus kuitenkin lykkääntyi 27. marraskuuta 1917 saakka. Kuudesta sosiaalidemokraatista jättäytyi neljä pois kaupunginvaltuustotyöskentelystä 1907:ään mennessä ja viides vuoteen 1911 mennessä. 1911 kaupunginvaltuustoon sosiaalidemokraattina osallistui enää satulaseppä E. N. Suvela, joka ei noudattanut SDPn kunnallisjärjestön kehotusta valtuustosta vetäytymisestä. Hänet oli valittu perustuslaillisten listalta.
1913 tehtiin ehdotus valtuutettujen lukumäärän nostamiseksi 18:sta 24:ään, koska myös 30 valtuutetun kokoinen kaupunginvaltuusto olisi ollut mahdollinen paikallisen edustavuuden parantamiseksi. 1914 tehtiin päätös valtuutettujen määrän lisäämiseksi 24:ään.
Venäjän maaliskuun 1917 vallankumouksen jälkeen ehdottivat sosiaalidemokraatit, että heille myönnettäisiin puolet valtuustopaikoista, koska heidän äänestäjämääränsä on noin puolet äänestäjistä. Pyyntöä ei ryhdytty toteuttamaan, vaan päätettiin odottaa kunnallisvaalilain uudistamista yleiseen ja yhtäläiseen äänioikeuteen perustuvaksi:
,,Lahden kaupunginvaltuustolle.
Suomen eri valtiollisten puolueitten ohjelmissa on yleinen, yhtäläinen äänioikeus kunnallisiin vaaleihin nähden, mutta uudistukset sanotussa kysymyksessä kaikista huolimatta, vielä toteutumatta. Eduskunta on kyllä asian jo aikaisemmin ratkaissut ja siten osoittanut Suomen eri puolueiden asiaa harrastavan, eikä Eduskunnan laatiman uudistuksen, sanotusta asiasta, vahvistamatta jättäminen tietenkään ole laskettava minkään meikäläisen puolueen syyksi.
Kun nykyään elämme uutta aikaa, jolloin myönnetään vanhat synnit tehdyiksi ja ollaan valmiit todenteolla tukemaan nousevaa kansanvaltaa, olisi ilahduttavaa nähdä jos Lahden kaupunginvaltuusto luovuttaisi työväestölle valtuustossa sellaisen edustuksen, minkä eduskuntavaalit edellyttäisivät. Toisin sanoen työväestö saisi vähintään puolet valtuuston paikoista. Tämä tuntuisi sitäkin oikeudenmukaisemmalta, kun työväestö varsin pian joka tapauksessa tulee saamaan vähintään edelläkerrotun määrän valtuuston paikoista. Jos tämä saanti tapahtuisi vapaaehtoisen luopumisen kautta ei se ainakaan olisi omiaan huonontamaan paikkakunnan porvarillisten ja työläisten välejä.
Lahdessa 21 päivänä maaliskuuta 1917
Lahden Sos.-dem. Kunnallistoimikunnan puolesta:
V. PERTTILÄ.'
Kirje esiteltiin kaupunginvaltuutolle 12. huhtikuuta 1917 puheenjohtajan toimesta, jonka esityksen mukaan kunnallisasetuksen voimassa ollessa siihen voitu valtuuston puolelta reagoida. Valtuusto yhtyi puheenjohtajans kantaan.
1918
Joulukuussa 1918 pidettiin ensimmäiseen yleiseen ja yhtäläiseen kunnallisäänioikeuteen perustuvat kunnallisvaalit. Valtuustoon tulivat ensimmäisinä naisina valituiksi Elli von Hertzen, Hanna Jaakkola, Elina Kanervio, Anni Manninen sekä Anni Savola. Valtuuston täytevaalit, missä olisi valittu 1/3 kaupunginvaltuustosta uudelleen, olisi pitänyt pitää joulukuussa 1919, mutta ne siirtyivät vuoteen 1920. Kaupunginvaltuuston puheenjohtajana toimi 1919-1932 Henrik Schwartzberg.
- Kunnallisvaalit 1918
1920
1920 pidettiin sekä täytevaalit että säännönmukaiset vaalit.
- Kunnallisvaalit 1920
1920
- Kansallinen kokoomus ja Edistyspuolue 21 (/24)
- Sosiaalidemokraatit 3 (/24)
Kunnallisvaalit 1920
1922
- Kansallinen kokoomus ja Edistyspuolue 16 (/24)
- Sosiaalidemokraatit 8 (/24)
Kunnallisvaalit 1922
1925
- Kansallinen kokoomus ja Edistyspuolue 19 (/30)
- Sosiaalidemokraatit 11 (/30)
Kaupunginvaltuutettujen määrän lisääntyminen 24:stä 30:een perustui siihen, että Kartanon alue liitettiin Lahteen.
1925 kunnallislaissa lopetettiin täydennysvaalit ja säädettiin, että kunnanvaltuutettuja tulee olla pariton määrä. Vuosien 1926-1928 valtuustoon valittiin 29 kaupunginvaltuutettua.
- Kunnallisvaalit 1925
1928
- Kansallinen kokoomus ja Edistyspuolue 17 (/29)
- Sosialidemokraatit 12 (/29)
Kunnallisvaalit 1928
1931
- Kansallinen kokoomus ja Isänmaallinen kansalaisliike 16 (/35)
- Edistyspuolue 6 (/35)
- Sosiaalidemokraatit 13 (/35)
Henrik Schwartzbergin jälkeen kaupunginvaltuuston puheenjohtajaksi tulee Sulo J. Teittinen
1933-
1934,
Anselm Pitkäsilta 1934 ja jälleen Sulo J. Teittinen
1934-
1936.
- Kunnallisvaalit 1931
1934
- Kansallinen kokoomus 4 (/35)
- Varuskunta 1 (/35)
- Isänmaallinen kansalaisliike 6 (/35)
- Edistyspuolue 6 (/35)
- Sosiaalidemokraatit 18 (/35)
Lahteen tulee ensimmäinen vasemmistoenemmistöinen kaupunginvaltuusto.
- Kunnallisvaalit 1934
1937
Kaupunginvaltustoon valittiin 41 valtuutettua. Kaupunginvaltuuston puheenjohtajaksi tulee Kalle T. Numminen 1937-1957.
- Kunnallisvaalit 1937
1945
Vasemmisto saa 22 valtuutettua ja porvarit 19. Kaupunginvaltuuston puheenjohtajana toimi Kalle T. Numminen 1937-1957
- Kunnallisvaalit 1945
1947
Vasemmisto saa 22 valtuutettua ja porvarit 19. Kaupunginvaltuuston puheenjohtajana toimi Kalle T. Numminen 1937-1957
- Kunnallisvaalit 1947
1953
Kaupunginvaltuuston puheenjohtajana toimi Kalle T. Numminen
1937-
1957
- Kunnallisvaalit 1953
1956
Kaupunginvaltuuston puheenjohtajana toimi Kalle T. Numminen
1937-
1957, Pauli Mustakallio
1957,
Ensio Partanen 1958 ja jälleen Pauli Mustakallio
1959-
1960.
- Kunnallisvaalit 1956
1960
Kaupunginvaltuuston puheenjohtajana toimi
Ensio Partanen 1958 ja
1961-
1965.
- Kunnallisvaalit 1960
1964
Kaupunginvaltuuston puheenjohtajana
1961-
1965 toimi
Ensio Partanen ja
1966-
1968 Hans-Olof Walamies.
- Kunnallisvaalit 1964
1968
Kaupunginvaltuuston puheenjohtajana
1969-
1976 toimi Tenho Iikkanen.
- Kunnallisvaalit 1968
1972
Kaupunginvaltuuston puheenjohtajana
1969-
1976 toimi Tenho Iikkanen.
- Kunnallisvaalit 1972
1976
Kaupunginvaltuuston puheenjohtajana
1977-
1980 toimi Oiva Linnavirta. Kaupunginhallituksen puheenjohtina toimivat Markku Ahtela
1977-
1978 ja
Väinö Saario 1979-
1980.
- Kunnallisvaalit 1976
1980
Kaupunginvaltuuston puheenjohtajana
1981-
1988 toimi
Väinö Saario. Kaupunginhallituksen puheenjohtajana toimi Tenho Iikkanen
1981-
1988.
- Kunnallisvaalit 1980
1984
Kaupunginvaltuuston puheenjohtajana
1981-
1988 toimi
Väinö Saario. Kaupunginhallituksen puheenjohtajana toimi Tenho Iikkanen
1981-
1988.
- Kunnallisvaalit 1984
1988
Kaupunginvaltuuston puheenjohtajana
1989-
1992 toimi
Matti Luttinen ja kaupunginhallituksen puheenjohtajana Heino Avikainen
1989-
1992.
- Kunnallisvaalit 1988
1992
Kaupunginvaltuuston puheenjohtajana
1993-
1996 toimi Matti Kataja ja kaupunginhallituksen puheenjohtajana Heikki Vierumäki
1993-
1996.
- Kunnallisvaalit 1992
1996
Kaupunginvaltuuston puheenjohtajana
1997-
2004 toimi Tapio Luttinen ja kaupunginhallituksen puheenjohtajana Matti Kataja
1997-
1999 sekä Paula Kurki-Suonio
1999-
2000.
- Kunnallisvaalit 1996
2000
Kaupunginvaltuuston puheenjohtajana
1997-
2004 toimi Tapio Luttinen. Kaupunginhallituksen puheenjohtajana toimi Matti Kataja
2001-
2004.
- Kunnallisvaalit 2000
2004
Vihreä liitto ei hyväksynyt enää Nea Kontiolleta kaupunginvaltuustoehdokkaakseen, minkä vuoksi hän siirtyi
punavihreä vaalilistalle tullen valituksi. Sosialidemokraattinen veteraanikaupunginvaltuutettu, eläkkeellä oleva
käräjätuomari Pentti E Rantanen erosi vaalien jälkeen sosialidemokraattisesta valtuustoryhmästä ja perusti oman valtuustoryhmän. Vuoden 2006 alusta Pentti E Rantanen kuuluu Kokoomuksen valtuustoryhmään.
Kaupunginvaltuuston puheenjohtajana toimii Ilkka Viljanen ja kaupunginhallituksen puheenjohtajana Ulla Juurola 2005 alkaen.
- Kunnallisvaalit 2004
Puoluehajaannuksia
Viime valtuustokausina Lahdessa ovat jakautuneet muun muassa Vihreiden, Kokoomuksen ja Keskustan valtuustoryhmät. Vihreiden jakautuminen johtui yhden valtuutetun ryhtymisestä suoraan kansalaistoimintaan Karjusaaren kaavoituksen estämiseksi. Tehdyistä toimista valtuutettu joutui syytteeseen ja tuomittiin sakkorangaistuksiin. Kokoomuksen jakautuminen liittyi siihen, miten korkeaa kunnallisveroa on kannatettava, jotta yhteistyö sosialidemokraattien kanssa ei kärsisi. Osittain Lahden Kokoomukseen liittyvistä syistä ja kaupunginhallituksen jäsenyyden jakamisesta kahtia vaalikaudella seurasi Keskustan jakautuminen. Vihreät, Keskusta ja Kokoomus ovat jälleen yhtenäiset.
Vuoden 2004 kunnallisvaalien jälkeen sosialidemokraattisesta valtuustoryhmästä muodostui lisäksi yksi sitoutumaton valtuustoryhmä (PER), jonka perustaja liittyy 2005 kokoomuksen valtuustoryhmään.
Syynä tähän oli ehdotus Lahden kaupungissa käytössä olevien liikuntakiinteistöjen siirtämisestä yhdistyksiltä ja mahdollisesti säätiöiltä kaupungin suoraan hallintaan. Sosialidemokraatit ovat myös vaatineet, että Lahti Energia ja Lahti Vesi pitäisi siirtää lähemmäksi kaupungin hallintoa autonomisesta asemastaan.
