Yleistä
- Äänestysprosentti kunnallisvaaleissa vuonna 2004: 53,0
- Veroprosentti 19,00
- Työttömyysprosentti 2006: n. 12,75 %
- Suurimmat elinkeinot: palvelut 70 %, teollisuus 21 % ja rakentaminen 7 %.
- Korkeus merenpinnasta 103 metriä aseman kohdalla
- Lahti-visio: 'Lahti on kansainvälinen laadun, muotoilun ja ympäristöosaamisen keskus, jossa on itseään ja kaupunkiaan arvostavat tyytyväiset asukkaat.'
Lahti on ollut toisen maailmansodan jälkeen siirtoväestä ja sittemmin voimakkaasta maalta kaupunkiin-muuttoliikkeestä johtuen voimakkaasti kehittyvä alue, jossa aikaisemmat kaupungin asukkaat ovat jääneet vähemmistöön ympäröivästä maakunnasta, Savosta ja Karjalasta, vähäisessä määrin myös Pohjanmaalta muuttaneisiin verrattuna. Kaupungin kasvu pysähtyi ensimmäiseen öljykriisiin, jonka jälkeen nuorekasta mielikuvaa on pidetty yllä lähinnä urheilumielikuvan ja sittemmin myös vaihtelevalla menestyksellä kulttuurimielikuvan avulla. 1990-luvulla ja 2000-luvun alussa Lahti ei liittynyt mukaan sähköteknisen alan kasvuun, mutta Lahdessa on pyritty osaamiskeskusohjelmin keskittymään ympäristöasiantuntemukseen.
Tyypillistä Lahdelle ovat ulkopuolelta tulevat kaupunginjohtajat ja osastopäälliköt, jotka ovat yrittäneet pitää niukentuneiden taloudellisten voimavarojen olosuhteissa dynamiikkaa yllä keinoin, joista on ollut myös vaihtoehtoisia näkemyksiä. Kaupunginjohtajien virka-aika ei ole ollut tosiasiallisesti puuttuvan kaupunginvaltuutettujen tuen vuoksi Lahdessa pitkä. Kaupunginjohtajina vuorottelevat suurten kaupunkien tapaan kokoomuslaiset ja sosiaalidemokraatit, mutta kaupunginjohtajan valinnan ratkaisevat aina keskiryhmät, jotka toimivat tilanteen mukaan.
Suurimpia yrityksiä
- Suurimmat työllistäjät:
- Lahden kaupunki
- Isku-Yhtymä Oy 1057
- Esa-konserni 585
- Hartwall Oyj Abp 574
- Fazer Leipomot Oy/Oululainen 545
- Stora Enso Packaging Oy 465
- Kemppi Oy 416
- DNA Oy(Ent. Päijät-Hämeen Puhelin Oyj) 385
- Koiviston Auto -yhtymä 383
- L-Fashion Group Oy 376
- Lisäksi suuria työllistäjiä ovat: Foxconn, Indoor Group (Asko ja Sotka), S-Hämeenmaa, Stalatube, Oilon, Lahden Polttimo, Suomen Hiiva, BE Group (Starckjohann), Peikko Finland, Halton, Vaahto Oy, Päijät-Hämeen Osuuspankki, UPM-Kymmene, Elofin (Elopak), Pilkington (Lahden Lasitehdas), Merivaara ja Eirikuva.
Lahden historia
Renkomäen Ristolassa tehtyjen kaivauksien perusteella Lahden seudulla oli asutusta jo 9 000 vuotta sitten, mikä tekee Lahden alueesta Suomen vanhimman tunnetun asuinpaikan. Ensimmäinen maininta nimestä on vuodelta
1445. Lahti oli kuitenkin tavallinen Hollolan pieni maalaiskylä, kunnes
Riihimäki–Pietari-rautatie avattiin vuonna
1870, minkä aikaansaama junaliikenne aloitti kylän kasvun vilkkaaksi liikepaikaksi.
Lahti sai kauppalan oikeudet vuonna 1878 Suomen suuriruhtinaan Aleksanteri II:n vahvistamina, vaikka tuolloin haettiin täysiä itsenäisen kaupungin oikeuksia. Kauppalana Lahti kuului edelleen Hollolan kuntaan. Lahden itsenäisen kaupunginaseman vahvisti Nikolai II 1. marraskuuta 1905, mutta Venäjän lakkojen ja levottomuuksien vuoksi asia saatiin tiedoksi Suomessa vasta 16. marraskuuta 1905, joka on näin ollen Lahden kaupungin perustamispäivä. Lahden kauppala kaavoitettiin vuonna 1878, ja samaan kaavoitukseen perustuu edelleen kaupungin nykyinen ydinkeskusta. Vuoden 1905 kaupungiksi tulon jälkeen Lahden kaupunkiin on liitetty alueita Hollolasta 1916, 1923, 1933 ja 1956 (suuri osa Okeroisista).
Vuonna 1918 Lahden Fellmanin tilan pellolle koottiin vangiksi jääneitä punakaartilaisia, joista osa teloitettiin Hennalan kasarmialueella. Fellmanin puistoon pystytettiin 1981 suuri, realistinen punavankien vapautuksen muistomerkki.
Vuonna 1918 Asko Avonius perusti Lahteen Asko-huonekalutehtaan. Lahti tuli tunnetuksi puuseppien ja huonekalutehtaiden kaupunkina, josta Askon ohella kuuluisiksi tulivat niin ikään perheyhtiö Isku ja E-liikkeeseen kuulunut Sotka. Metalliteollisuutta Lahdessa edustavat liesiä valmistava Upo ja mekaanisen puunjalostuksen koneita valmistava Raute. Myös Mallasjuoman panimo tuli maankuuluksi mainoskampanjoillaan 'Ei oo Lahden voittanutta', 'Moi Lahtelaista!' ja tuotemerkeillään, kuten Lahden Erikoinen, Lahden Sininen jne.
Kaupunki kasvoi jälleen voimakkaasti toisen maailmansodan jälkeen, kun Karjalannsta – pääasiassa Viipurin seudulta – muutti paljon yrittäjiä Lahteen. Kaupunki jatkoi nopeaa kasvua 1960- ja 1970-lukujen suuren maaltamuuton aikoina. Uudet Lahden asukkaat olivat kotoisin maaseudulta, pääosin Karjalasta ja Savosta. Kasvu pysähtyi ensimmäiseen öljykriisi aiheuttamaan lamaan 1975–1976. Suuret työnantajat alkoivat tehostaa toimintaansa, eikä väestönkasvu voinut enää jatkua työllistymisen mahdollistavana muuttoliikkeenä.
Lahti huolehti kuitenkin imagostaan lähinnä talviurheilukaupunkiutensa avulla. Vuonna 1978 järjestettiin Lahdessa hiihdon maailmanmestaruuskisat, joita varten rakennettiin kisakylä Riihelään. 1997 järjestettiin Lahti World Games ja 2001 jälleen hiihdon maailmanmestaruuskisat, joista monille jäi mieleen suomalaishiihtäjien kiinnijääminen hemohesin käytöstä.
1980-luvulla todettiin, ettei Lahdella ole tarjota pienteollisuustontteja, minkä vuoksi ostettiin (entisen) 4-tien varrelta Nikulan tila tonttimaaksi. Hanketta elävöitettiin mainoskampanjalla 'Lahti the Business City', mikä tasoittikin Hollolaan voimakkaasti kääntyneen kasvun. Jopa kaupunginorkesteri nimettiin Business City Orchestraksi, kunnes nimi huomattiin klassiseen musiikkiin sopimattomaksi ja orkesterista tuli Sinfonia Lahti.
Kulttuurin alueella rakennettiin uusi teatteritalo, maakuntakirjasto sekä yhdistetty työväenopisto ja yliopistollinen koulutuskeskus kirjaston ja teatterin tuntumaan. Lisäksi Lahteen perustettiin yliopistokeskus ja kehittämiskeskus Neopoli sekä suurkonsertteja varten Sibeliustalo Vesijärven rantaan.
Tilastokeskus kertoo Lahdessa kerrostaloasuntoneliön maksavan keskimäärin 1 261 EUR/m² 4/2005
Väestö ja politiikka
Lahden asukasluvun kasvu
| Vuosi
| Asukasluku
|
| 1906
| 2 779
|
| 1910
| 5 996
|
| 1915
| 4 974
|
| 1920
| 5 212
|
| 1925
| 8 315
|
| 1930
| 10 083
|
| 1935
| 21 167
|
| 1940
| 24 757
|
| 1945
| 33 725
|
| 1950
| 43 571
|
| 1955
| 48 112
|
| 1960
| 65 210
|
| 1965
| 79 829
|
| 1970
| 88 393
|
| 1975
| 94 862
|
| 1980
| 94 767
|
| 1985
| 94 447
|
| 1990
| 93 151
|
| 1995
| 95 119
|
| 1996
| 95 501
|
| 1997
| 95 854
|
| 1998
| 96 227
|
| 1999
| 96 666
|
| 2000
| 96 921
|
| 2002
| 97 968
|
| 2003
| 98 253
|
| 2004
| 98 281
|
| 2005
| 98 349
|
| 2006
| 98 413
|
| 2007
| 98 797
|
1990-luvun lama
Lahti oli ennen Porin tapaan työläisten kaupunki. Kaupungissa oli suuria työllistäjiä, jotka nyt ovat jo menneisyyttä. Lahti oli kauan muuttovoittoinen, kunnes teollisuus alkoi taantua. Kaupungissa ajateltiin pitkään, että pärjättäisiin teollisuuden voimin ilman yliopistona, jota olisikin ollut vaikea saada Helsingin yliopisto läheisyyden takia. Silti Lahdessa on ammattikorkeakoulu, toimintaa kolmella yliopistolla ja Teknillisellä korkeakoululla.
Lahtea on lamavuosista lähtien piinannut ankara työttömyys. Kolmannes työttömistä, noin 2 500 kaupunkilaista, on pitkäaikaistyöttömiä.
1990-luvulla Lahti ei saanut Eimo-muovia laajemmin matkapuhelinten tuotantoon liittyvää teollisuutta Lahden seudulle, joten rakennemuutos ei tässä mielessä onnistunut ja kaupunkiin jäi verrattain suuri työttömyys ja rakenneongelmat.
Kehitystoimissa on kuitenkin käytetty 1980-luvun moottoritiehankkeen tapaan mielikuvia liittymisestä Helsingin metropolialueeseen uskoen että pääkaupunkiseudun kasvu säteilee sadan kilometrin päähän. Samaan kokonaisuuteen liittyy myös Lahden oikorata.
Lahti ja Lahden seutu kuitenkin tarjoaa verrattain keskeisen sijaintipaikan Etelä-Suomessa valmistukselle ja logistiikalle pääkaupunkiseudun ulkopuolella esimerkiksi kulutustavara- ja elintarviketeollisuudelle. Vaikuttavuudeltaan valtakunnallisesti merkittävin Lahteen sijoittunut toiminto on Hartwallin panimo. Lahdessa oli saatavana korkealaatuista vettä helposti, keskeinen sijainti Etelä-Suomessa valtatie 4:n ja valtatie 12:n varrella sekä Mallasjuoman panimoperinteet.
Valtionapu
Lahti hakee 2006 sisäasiainministeriöltä yhdeksää miljoonaa euroa kunnille suunnattavaa tarveharkintaista apua, ns. 'kuntien köyhienapua'. [1] 
[1]
Suomen valtio on yrittänyt viime vuosina tukea Lahtea harkinnanvaraisella rahoitusavulla ja tehnyt satojen miljoonien eurojen investoinnit Lahteen: uusi moottoritie, Salpausselän urheilukilpailut, Kerava–Lahti-oikorata ja merkittävä panostus Sibelius-konserttitaloon. Hallituksen aloittama valtionhallinnon hajasijoitus on tuonut Lahteen keskussotilassairaala 1:n lakkauttamisen jälkeen sotilaslääketieteen tutkimuskeskuksen.
Lahden tavoitteet
Lahden tulevaisuudenodotuksissa on paljon rakennettu transitioliikenteen varaan – siihen, miten hyvin kaupunki lähialueineen kykenee hyötymään valtion 331 000 000 euron oikoratainvestoinnista sekä kiinnittymään Helsingin metropolialueeseenaa. Kaupungin tavoite on rikkoa 100 000 asukkaan raja, ja tähän pyritään muun muassa asuntopolitiikan kautta, lähinnä tonttitarjontaa vahvistamalla. Vuonna 2005 Nastolan rajalla olevaa Karisto raivattiin Kymijärven rannalla sijaitsevaksi omakoti- ja rivitaloalueeksi. Vuonna 2006 on työn alla Vesijärven sataman lähistöllä suuri määrä uusia kerrostaloja. Keskustan tuntumassa on rakennettu vuodesta 2003 lähtien kerrostaloja vanhojen teollisuusrakennusten paikalle.
Kansalaisliikkeitä
Lahtelaiseen kunnalliselämään on alkanut 1990-luvun jälkeen muodostua valtuustopuolueista riippumattomia kansalaisliikkeitä, mikä on vastaus hallinnon rakennemuutoshaasteisiin, Lahden strategiaan. Kansalaisliikkeitä on muodostunut luonnonsuojelun, kouluverkon saneeraamisen ja urheilutilojen piiriin.
Tällaisia liikkeitä ovat muun muassa yhdistykseksi järjestäytynyt Salpausselän luonnonystävät ry, joka vastustaa ympäristösyistä Lahdessa sijaitsevan entisen Kujalan maatalousoppilaitoksen muuttamista logistiikkakeskukseksi. Yhdistyksellä on vahva hallinnollis-juridinen tausta, ja se on onnistunut tehtävässään jo vuosikymmenen ajan. Yhdistys puuttuu myös muihin havaitsemiinsa ympäristölainsäädännön kannalta ongelmallisiin kehittämishankkeisiin.
Puhdas Laune -liike taas pyrkii ehkäisemään Päijät-Hämeen maakuntaliiton maakuntakaavassa olevan valtatien linjauksen muuttamisen kulkemaan Launeen kaupunginosan kautta. Yleiseen mielipiteeseen vaikuttamalla se on kyennyt hankkimaan asialleen aina kaupunginvaltuuston enemmistön yli perinteisten puoluerajojen.
Salinkallion lukion oppilaskunta esiintyy myös vuonna 2005 kansalaisliikkeenä keräämällä kansalaisadressin Lahden kaupunginvaltuuston sivistyslautakunnalle vastustaen päätöstä lakkauttaa Salinkallion ja Mukkulan lukiot osana siirtymistä suurlukioon oppilasmäärän takaamiseksi kaupungin keskustan lukioille. Kun sivistyslautakunta päätti lakkauttaa sekä Salinkallion että Mukkulan lukiot, ja kaupunginhallitus otto-oikeudella vahvisti yksimielisesti päätöksen, oppilaskunta alkoi kerätä nimiä kuntalaisaloitteeseen lakkauttamispäätöstä vastaan.
Lukiopäätöksestä jätettiin myös kuntalain mukainen aloite, minkä Lahden kaupunginhallitus jätti viemättä kaupunginvaltuuston käsiteltäväksi, vaikka sen oli allekirjoittanut vaadittavat 2 % äänestäjistä. Tämän vuoksi asiasta tehtiin valitus Kouvolan hallinto-oikeuteen.
Lahden kaupunginvaltuusto hyväksyi periaatteessa Lahden vanhasta urheilutalosta luopumisen, sen tontin myymisen ja uuden urheilutalon rakentamisen toiseen paikkaan. Lahden urheilutalosäätiö kuitenkin kieltäytyi lakkauttamasta itseään ja valitti Lahden kaupungin aikaisemmin tekemien sitoumusten noudattamatta jättämisestä Kouvolan hallinto-oikeuteen. Lahden kaupunginvaltuuston enemmistön tavoitteena on saattaa kaupungissa sen tukea nauttivat liikuntatilat kaupungin suoraan hallintaan. Lahden suurhalliin liittyvän samankaltaisen kysymyksen vuoksi suurhalliyhdistyksen hallituksen jäsen perusti yhden valtuutetun valtuustoryhmän kunnallisvaalien 2004 jälkeen.
Puoluehajaannuksia
Viime valtuustokausina Lahdessa ovat jakautuneet muun muassa Vihreiden, Kokoomuksen ja Keskustan valtuustoryhmät. Vihreiden jakautuminen johtui yhden valtuutetun ryhtymisestä suoraan kansalaistoimintaan Karjusaaren kaavoituksen estämiseksi. Kokoomuksen jakautuminen liittyi siihen, miten korkeaa kunnallisveroa on kannatettava, jotta yhteistyö sosiaalidemokraattien kanssa ei kärsisi. Osittain Lahden Kokoomukseen liittyvistä syistä ja kaupunginhallituksen jäsenyyden jakamisesta kahtia vaalikaudella seurasi Keskustan jakautuminen. Vihreät, Keskusta ja Kokoomus ovat jälleen yhtenäiset. Entinen vihreiden kaupunginvaltuutettu jatkaa punavihreä-ryhmässä.
Vuoden 2004 kunnallisvaalien jälkeen sosiaalidemokraattisesta valtuustoryhmästä muodostui lisäksi yksi sitoutumaton valtuustoryhmä (PER), jonka perustaja liittyy 2005 kokoomuksen valtuustoryhmään.
Syynä tähän oli ehdotus Lahden kaupungissa käytössä olevien liikuntakiinteistöjen siirtämisestä yhdistyksiltä ja mahdollisesti säätiöiltä kaupungin suoraan hallintaan. Sosiaalidemokraatit ovat myös vaatineet, että Lahti Energia ja Lahti Vesi pitäisi siirtää lähemmäksi kaupungin hallintoa autonomisesta asemastaan.
Pormestari ja kaupunginjohtajat
Lahdessa oli pormestari vuodesta 1907 vuoteen 1930, minkä jälkeen kunnallislain muutoksen myötä ryhdyttiin kaupunginjohtajajärjestelmään. Otto Lyytiläisen pormestarikaudella tammikuun lopusta huhtikuun loppuun 1918 oli Lahden kaupunki Suomen kansanvaltuuskunnan toimeenpanovallan alaisena 28.11918 alkaen. Tällöin kaupungin siviilihallintoa johti Hugo Ilmari Kautto kaapattuaan vallan Lahdessa 19.41918 saakka.
Kaupunginjohtaja Tarmo Pipatin siirryttyä RT Rakennusteollisuuteen virkaa tekevänä kaupunginjohtajana toimi rahoitusjohtaja Mika Mäkinen ennen uuden kaupunginjohtajan nimittämistä. Lahden kaupungin toimeenpaneva johto perustuu kaupunginjohtajalle sekä teknisen toimen, sivistystoimen sekä sosiaalitoimen kolmelle toimialajohtajalle. Sivistystoimen merkittävä toimintalinja on kouluverkoston saneeraaminen. Myös liikuntakiinteistöjä on yritetty saada kaupungin suoraan hallintaan. Sosiaalitoimen alalla merkittävää on ollut hoitojonojen purkaminen terveydenhoidon alalla vuokralääkäreitä käyttäen. Sivistystoimen toimialajohtaja on Maritta Vuorinen ja sosiaalitoimen Matti Liukko. Teknistä tointa johtaa Timo Ahonen. Teknisessä toimessa esillä ovat mm. Kujalan logistiikkakeskus, Kymijärven voimalan jätteenpolttolaitos ja Kariston asuma-alueen kehittäminen.
Hankkeita
Sivistystoimiala
Koulu-uudistus on toimeenpanon ja tutkimuksen alainen hanke, jonka tarkoituksena on järjestää Lahden koulukiinteistöjen käyttö uudelleen. Ensimmäisessä vaiheessa lakkautetaan kaksi pienlukiota suurlukion luomiseksi kaupungin keskustaan ja toisessa vaiheessa lukioilta vapautuneisiin tiloihin järjesteltäisiin uudelleen mahdollisesti muita koulu- ja kulttuuritoimintoja. Kivimaan koulu jouduttiin evakuoimaan Kujalan maatalousoppilaitokseen siellä jo vuosia ilmenneiden homehaittojen vuoksi kevätlukukaudella 2007.
Urheilukiinteistöuudistus pyrkii saattamaan urheilukaupunkina mainetta hankkineen Lahden urheilukiinteistöt yhdistyksiltä ja säätiöiltä kaupungin suoraan hallintaan kiinteistönhallinnan tehostamiseksi. Tärkein kohde on Lahden suurhalli, jota myös Lahden Messut käyttää esittelytoiminnassaan. Hankkeen edistäminen toi Lahteen yhden uuden kaupunginvaltuustoryhmän.
Tekninen- ja ympäristötoimiala
Jätteenpolttolaitos on sadan miljoonan euron arvoinen hanke, jolla Lahti Energia voisi toteuttaa EU-normit täyttävän jätteenpolttolaitoksen, joka voisi tarjota palveluita eteläsuomalaiselle teollisuudelle ja kunnille. Hankkeeseen voi saada tukea EU:lta 17 000 000 euroa, mutta suunniteltu verkkoyhtiöhanke saattaa olla tälle esteenä. Verkkoyhtiötä ei aiota toteuttaa, jolloin Lahti Energian taseessa on vakuusarvoa, mutta Lahti Energia arvelee, että hanke voi myöhästyä ympäristövalituksesta johtuen sen verran, että muuta vastaavat hankkeet ehtivät edelle, jolloin hanketta ei kannattane toteuttaa.
Verkkoyhtiö perustuu siihen, että lämmön, sähkön ja vedenjakelusta vastaavien Lahti Energia Oy:n ja Lahti Vesi Oy:n jakeluverkot myytäisiin perustettavalle velkarahoitteiselle verkkoyhtiölle, joka voisi raskaan pääomarakenteensa vuoksi periä nykyistä enemmän kaukolämpö-, jätevesi- ja sähkönjakelumaksuja, ja Lahden kaupunki voisi tulouttaa verkkoyhtiön velkaa vastaavan määrän varallisuutta yhtiöistä. 'Myy ja vuokraa takaisin' -ajatuksesta on luovuttu 2005 vuoden aikana ja Lahden kaupunkikonsernin yhtiöistä tuloutetaan Lahden kaupungille runsaasti varoja kunnallisveroprosentin pidäkkeeksi. Summa vastaa vuosittain noin yhdeksää kunnallisveroprosenttiyksikköä. Helsingissä vastaava määrä vastaa vain kolmea kunnallisveroprosenttiyksikköä.
Kujalan logistiikkakeskus perustuu Lahden keskeisen eteläsuomalaisen sijainnin hyödyntämiselle Helsingin Vuosaaren satamann takamaana, jossa laivoilla tuotavien konttien sisältö voidaan purkaa ja pakata uudelleen kotimaan jakelua varten. Kujala logistiikkakeskus suunnitelman mukaisesti sijaitsisi Kujalan entisen maatalousoppilaitoksen mailla.
Logistiikkakeskuksen aluetta on asiasta vireillä olleen valituksen vuoksi muokattu pienemmäksi, jotta ympäristönäkökohdat tulisivat otetuiksi paremmin huomioon. Lahden seudulla on suunnitteilla myös toinen samankaltainen hanke, Nostavan logistiikkakeskus, joka sijaitsisi naapurikunnassa, Hollolassa. Hollolan aluillaan olevan Nostavan logistiikkakeskuksen lisäksi Lahden seudulla on uusia logistiikka-alan toimintoja keskittynyt myös Lahden kaupungin rajan ja Renkomäennn eteläpuolelle, Orimattila Pennalaan.
Launeen tie on Päijät-Hämeen liiton maakuntakaavassa oleva suunnitelma Tampere–Lahti–Kouvola-valtatien linjaamiseksi kulkemaan etelämpää Launeen kaupunginosan poikki. Asialle ei ole löytynyt toistaiseksi riittävää kannatusta kaupunginvaltuustosta. Vaihtoehtoista Renkomäen tietä jotkin sanomalehtimiehet ja Lahden kauppakamari pitävät lähinnä vain neljän lahtelaisen kansanedustajan hankkeena huolimatta siitä, että valtuuston enemmistö on useaan kertaan ollut enemmistöllä Launeen linjausta vastaan perustellen päätöstään tien tarpeettomuudella tai sen omakotiasutukselle aiheuttamilla haitoilla. Launeen ohitustie on hyväksytty Lahden kaupunginvaltuustossa, mutta tietoa ei toistaiseksi sen toteuttamisajankohtasta ole.
Mastonet-hanke perustuu olemassa oleviin tietoliikenneyhteyksiin ja siihen, että Lahden keskustaan ja Salpausselän stadionille toteutetaan yleisön käytettävissä oleva avoin langaton lähitietokoneverkko (engl. open access wireless local area network). Verkko on maksutta käytettävissä mm. Lahden kaupunginkirjasto-maakuntakirjastossa, Salpausselän urheilukeskuksessa ja Sibeliustalossa. Se on Suomen suurin maksuton yleisön käytössä oleva langaton verkko Pääartikkeli Mastonet
Toriparkki Torin alle on suunniteltu maanalaista pysäköintihallia pysäköintipaikkojen vähyyden takia keskustassa. Toteutuessaan siitä tulisi kaksikerroksinen ja noin 534-autopaikkainen.
Valtion hankkeet
Oikeustalo Uutta oikeustaloa on alettu suunnitella maakuntakirjaston takana olevalle pysäköintialueelle. Vanha oikeustalo Rautatieaseman takana on jo kauan ollut riittämätön Lahden tarpeille. Nyt kun Orimattilan käräjäoikeus yhdistyy Lahteen uutta oikeustaloa todella tarvitaan
Lahden oikorata lyhensi Savon-rataa Helsinkiin Lahden ja Keravan välisellä suoralla ratayhteydellä. Hanke toi rautatien Järvenpäähän, Mäntsälään ja Orimattilaan, joista ainakin kaksi ensimmäistä voi tällä tavoin myös lievittää pääkaupunkiseudun kasvupaineita tarjoamalla kiskovaihtoehdon työmatkaliikenteelle. Orimattilassa oikorata kulkee Levannon kautta, jonne voi tulla pistoraide, mahdollisesti myös varaus teollisuus- ja omakotialueelle.
Valtio hajasijoitti Lahteen Keskussotilassairaala 1:n eli Tilkan tutkimustoimintaa jatkavan Sotilaslääketieteen keskuksennn ja Valtion asuntorahasto.
Urheilu ja liikunta
Lahden urheilustadion
Lahti tunnetaan urheilukaupunkina. Lahden urheilukeskuksessa järjestetään suuria, kansainvälisiä urheilutapahtumia mm. maailmanmestaruuskilpailuja ja vuosittaisia Salpausselän kisoja Radiomäen kentällä järjestetään kansallisen tason kilpailuja.
Joutjärvellä sijaitsee Vellamo-melontastadion.
FC Lahti,
Pelicans ja Namika Lahti pelaavat kansallisissa pääsarjoissa.
Liikuntakeskus Pajulahti[1] sijaitsee naapurikunnassa Nastolassa, ja Suomen Urheiluopisto[1] sijaitsee lähellä Vierumäellä Heinolassa.
Urheiluseuroja
Tunnettuja lahtelaisia urheiluseuroja ovat muun muassa:
- BMT Break Men Team (maahockey)
- FC Lahti (jalkapallo)
- Kiekkoreipas (jääkiekko)
- City Stars (jalkapallo 2.divari)
- Lahden Ahkera (yleisurheilu, paini)
- Lahden Formula K-kerho (mikroautoilu)
- Lahden Gentai (karate, taido)
- Lahden Hiihtoseura (alppihiihto, ampumahiihto, freestyle, hiihto, lumilautailu, mäkihyppy, yhdistetty)
- Lahden Kaleva (hiihto, kuntoliikunta, lentopallo, verkkopallo, pöytätennis, suunnistus, uinti, yleisurheilu, pyöräily, nyrkkeily)
- Lahden Karate
- Lahden Laaki (nyrkkeily)
- Lahden Mailaveikot (pesäpallo)
- Lahden NMKY (koripallo, pyörätuolikoripallo)
- Lahden Ratsastajat
- Lahden Sugata (taido)
- Lahden Taekwondo Hwang ry (taekwondo)
- Lahden Taimi (yleisurheilu, suunnistus, hiihtosuunnistus, hiihto, paini)
- Lahden Uimaseura (uinti)
- Lahden Urheiluautoilijat (ralli, rallisprint, jokamiesluokka, pienoisautoilu)
- Lahden Voimisteluseura (rytminen voimistelu)
- Lahti Jets (amerikkalainen jalkapallo)
- Lahti Ringette (ringette)
- Lahti Sisu Rugby Club (rugby)
- Lahti Ultimate Club ry (ultimate, guts, kiekkogolf)
- Lahti Yuko Aikikai (aikido)
- Pelicans (jääkiekko)
- Salpausselän Moottorikerho (enduro, trial, speedway, motocross, road racing)
- Sbandy (salibandy)
- Taekwondo Lahti (taekwondo)
- Vesisamoilijat (ratamelonta, retkimelonta, poolo, soutu)
- Viipurin Reipas (telinevoimistelu)
Urheilukilpailuja
Kisapuiston kentällä on urheiltu olympiatasolla. Siellä pelattiin heinäkuussa 1952 Helsingin Olympialaisten jalkapallon alkusarjan otteluita.
Maailmanmestaruuskilpailuja
Liikenne
Lahteen rakennettu rautatien oikorata valmistui 1. kesäkuuta 2006. Tämän odotetaan lisäävän kaupungin väkilukua houkuttelemalla kaupunkiin pääkaupunkiseudulla työskenteleviä ihmisiä. Nopeimmillaan junamatka Helsingistä Lahteen kestää 48 minuuttia. Oikoradan yhteydessä otettiin käyttöön myös VR:n lähijunien vyöhykeliput.
Nelostietä alettiin rakentaa yksityisellä rahoituksella moottoritieksi välillä Järvenpää–Lahti vuonna 1997 ja tie valmistui vuonna 1999.
Välimatkat maanteitse
- Heinolaan 34 km
- Helsinkiin 104 km
- Hyvinkäälle 69 km
- Hämeenlinnaan 73 km
- Iisalmeen 359 km
- Imatralle 183 km
- Joensuuhun 335 km
- Jyväskylään 167 km
- Jämsään 118 km
- Järvenpäähän 69 km
|
- Kajaaniin 448 km
- Kemiin 613 km
- Keravalle 75 km
- Kokkolaan 404 km
- Kotkaan 115 km
- Kouvolaan 62 km
- Kuopioon 280 km
- Kuusamoon 702 km
- Lappeenrantaan 148 km
|
- Lohjalle 130 km
- Mikkeliin 126 km
- Mäntsälään 44 km
- Ouluun 505 km
- Poriin 240 km
- Porvooseen 82 km
- Raaheen 499 km
- Raumalle 258 km
- Riihimäelle 61 km
|
|
Kulttuuri
Huomattavia rakennuksia
Paju-veistos.]]
- Lahden hyppyrimäet, urheilukeskuksen näyttävin osa. Kolme hyppyrimäkeä: K 116 metriä (HS 130 metriä), K 90 metriä (HS 97 metriä) ja K 60 metriä.
- Lahden kaupungintalo, Lahden ehkä kuuluisin rakennus. Eliel Saarisen 1911 suunnittelema kaupungintalo valmistui 1912 vanhalta osaltaan. [1]
- Lahden Teatteritalo valmistui 1983, ja virallisia vihkiäisiä vietettiin 10. syyskuuta. Talon pääsuunnittelija oli arkkitehtitoimisto Pekka Salminen Ky.
- Radiomastot, vuonna 1927 pitkäaaltoasemaa varten rakennetut 150-metriset radiomastot. Pitkäaaltoaseman toiminta loppui 1993, ja ULA-lähetystoiminta siirtyi 1967 Hollolann Tiirismaa yli 300-metriseen televisiomastoon; maston valkoiset varoitusvalot vilkkuvat Lahden läntisen horisontin yläpuolella.
- Ristinkirkko, arkkitehti Alvar Aallon 1978 suunnittelema kaupungin pääkirkko kaupungintaloa vastapäätä torin toisella puolella. Sen paikalta purettiin puinen Keski-Lahden kirkko.
- Sibeliustalo, keväällä 2000 valmistunut konsertti- ja kongressikeskus, jonka arkkitehtonisen suunnittelun ovat toteuttaneet Hannu Tikka ja Kimmo Lintula.
Museot
Muistomerkkejä, muistolaattoja ja patsaita
Patsas kuvaa kahta suomalaista hakkapeliittaa palaamassa ratsain 30-vuotisesta sodasta. Patsas paljastettiin
4.101975 Lahden kaupunginsairaala lähellä olevalle kentälle ja toisen kerran Mariankadulle Aleksanterinkadun varrelle lippujuhlapäivänä
4.61991.
- Hirvi-patsas sijaitsee Aleksanterinkadun ja Hämeenkadun välissä. Se on jäljennös Jussi Mäntymäen Viipurin hirvipatsaasta.
- Lahden ilmapommitusuhrien muistomerkki on Mustankallion hautausmaalla. Talvi- ja jatkosodan aikana ilmapommituksissa kuoli kaksikymmentä ihmistä.
- Lahden talvisodan muistomerkki on 30.111989 talvisodan alkamisen muistoksi pystytetty Unto Ojosen suunnittelema veistos. Lahti oli kuului talvisodan ensimmäisenä päivänä Neuvostoliiton ilmapommittamiin paikkakuntiin. Veistos sijaitsee Uudenmaankadun ja Launeenkadun risteyksessä.
- Lahden taistelussa kaatuneiden saksalaisten muistomerkki on Lahden radiomäen vanhalla hautausmaalla ja sen ovat suunnitelleet Wila Martin ja Unto Heinänen. Saksan Itämeren divisioonan joukot valtasivat Lahden 19.41918 ja yhteishaudassa on 73 kaatunutta saksalaista sotilasta.
- Launeen neidot on Kari Juvan veistos Kirkkokadulla Ristinkirkon eteläpuolella. Se on vuodelta 1974.
- Perustuslaillisten lakimiesten kokouksen laatta on Lahden kaupunginmuseon, entisen Fellmanin kartanon, seinässä kertomassa perustuslaillisten lakimiesten, mm. protokollasihteeri K. J. Ståhlberginin, valtiopäivämies August Fellman ja P. E. Svinhuvudin salaisesta tapaamisesta 13.41903 päättämään helmikuun manifestista seuranneiden sortotoimien vastustuksesta.
- 'Punavangit' on Lahden Fellmanin puistossa oleva 28.51978 paljastettu patsas, missä kuvataan vankileiriltä vapautuvia vuoden 1918 aikana sotavangeiksi jääneitä punaisia. Patsaan paljastamistilaisuudessa oli läsnä tasavallan presidentti Urho Kekkonen.
- 'Valtakunnallinen Sotilaspoika-patsas paljastettiin 5.121997 Harjukadun ja Yrjönkadun välisessä Lahden kansanopiston puistossa. 'Sotilaspoika'-patsaan on kuvanveistänyt Kauko Kortelainen
Euroopan kulttuuripääkaupunki 2011
Lahti pyrki Kulttuuripääkaupunki 2011 -hankkeellaan Euroopan kulttuuripääkaupungiksi, mutta Suomen ehdokkaaksi valittiin Turku. Lahden kulttuuripääkaupunkihankkeen budjetti on 21 miljoonaa euroa. [1]
Ilmoitus kilpailuun Euroopan kulttuuripääkaupungista kuitenkin mahdollisti sivistystoimelle budjetin, minkä avulla voidaan toteuttaa hankkeita, vaikkei Lahden osalta kulttuuripääkaupunkius toteutunutkaan. Lahdessa toteutetaan verkkosivuja Luova Lahti-nimisenä hankkeena.
Ystävyyskaupungit
Alle on listattu Lahden kaupungin ystävyyskaupungit.[http://www.lahti.fi/www/cms.nsf/pages/75014507BE5AAC84C2256FE80045892E]
-
Akureyri, Islanti vuodesta 1947
-
Deyang, Kiina vuodesta 2000
-
Garmisch-Partenkirchen, Saksa vuodesta 1987
-
Kaluga, Venäjä vuodesta 1994
-
Narva, Viro yhteistyösopimus vuodesta 1994
-
Pécs, Unkari vuodesta 1956
-
Randers, Tanska vuodesta 1947
- Suhl, Saksa vuodesta 1988
-
Västerås, Ruotsi vuodesta 1940
-
Zaporižžja, Ukraina vuodesta 1953
-
Worcestershire County (yhteistyösopimus 2000)
-
Ålesund, Norja vuodesta 1947
Västeråsin ystävyyskaupunkius perustuu siihen, että Västeråsista annettiin talvisodan jälkeen apua Lahdelle. Sodan jälkeen solmitut ystävyyskaupunkisopimukset taas perustuvat yleiseen puolueettomuuspolitiikkaan, jossa valtuuskuntien vaihto ja tutustuminen edellyttivät sopimuspohjaa. Viimeisimmät yhteistyösopimukset taas kuvastavat niin EU-hankkeiden kuin myös Aasiaan suuntautuvan elinkeinopolitiikankin tarpeita.
Pääartikkeli Kivimaa
Lisäksi Lahden ystävyyskaupungiksi on ehdotettu vuoden 2004 valtuustoaloitteella Indonesian Jaavallaiaia sijaitsevaa Bandung, mutta toistaiseksi ei ole katsottu ajankohtaisesti laajentaa ystävyyskaupunkien verkostoa.
Sanontoja
- 'Ei oo Lahden voittanutta!' (Mallasjuoman Imatralta 1960-luvulla otettu mainoslause, joka kuului alun perin:'Ei oo Imatran voittanutta!'. Sanontaan kuuluu vielä oikealla kädellä tehty amerikkalainen OK-merkki peukalolla ja etusormella.) Tästä muodostui 1970-luvulla mainoslaulusäe:'Ei oo Lahden voittanutta, Lahti se meille juomat toi - Ei oo Lahden voittanutta, kaikki me sanottiin, moi!
- 'Moi - lahtelaista' (Mallasjuoman mainoslause, johon liittyi oikean käden etusormella ja peukalolla tehty L-merkki)
- 'Lahti on Suomen Chicago' - 1960-luvulla suuren muuttoliikkeen aikana muodostunut hokema, mikä perustui Lahden suuriin henkirikostilastoihin tuona aikana. Alun perin kyseinen sanonta tuli kuitenkin saksalaisen lehden tekemästä vertailusta Chicagon ja Lahden kasvunopeuksista eikä tällä ollut mitään tekemistä rikostilastojen kanssa. Nykyään Lahti ei eroa väkivaltatilastoiltaan muiden kymmenen suurimman kaupungin joukosta.
- 'Lahti pilaa tunnelman' - 2000-luvun alussa lahtelaisen nuorisokulttuurin piirissä muodostunut humoristinen lausahdus kuvaa Lahden mainetta itseironian avulla.
[http://klubitus.org/forum_haku.php?kohde=kaikki&hae=Lahti+pilaa+tunnelman] [http://irc-galleria.net/channel.php?channel_id=1426142]
Uskonnollinen elämä
Lahti on esikoislestadiolaisuuden keskuspaikkakunta Suomessa. Esikoislestadiolaisten rukoushuoneen sijaitsee Tapparakadulla Laune kaupunginosassa, minkä itäpuolella Tapparakadulla on myös Launeen seurakunnan tätä pienempi Launeen seurakunnnan Launeen kirkko. Lahdessa pidettävät juhannusseurat ovat esikoislestadiolaisuuden suurin vuotuinen tapahtuma Suomessa ja esikoislestadiolaisten jokapyhäiset seurat rukoushuoneella on Lahden suurin viikoittainen uskonnollinen tapahtuma.
Lahdessa on Suomen ortodoksiseen kirkkoon kuuluva kirkko Harjukadun länsipäässä.
Vuoden 2007 suurimpia tapahtumia Lahdessa on Herättäjäjuhlat 6.-8.7., jonne odotetaan 30 000 vierasta. Juhlapaikka on Lahden Urheilukeskus. Tapahtuman ajaksi perustetaan ja ylläpidetään Lahden stadionille Körttiradio, jonka taajuus on 105,5 MHz ja jonka pitäisi kuulua muutamia kilometrejä kaupungille.
Tunnettuja lahtelaisia
Poliitikkoja
Nykyiset kansanedustajat
Lahti ympäristöineen kuuluu Päijät-Hämeenä Hämeen vaalipiiriin.
Entiset kansanedustajat
- 2000-luku
- 1990-luku
- 1980-luku
- 1970-luku
- 1960-luku
- 1940-luku
- 1930-luku
- 1920-luku
- 1910-luku
Tieteenharjoittajia
- kosmologi, tietokirjailija Kari Enqvist
- professori Matti Koskela
- tutkija Ville Könönen
Muusikoita
Yhtyeitä
Näyttelijöitä
Tv-kasvoja
Toimittajia
Urheilijoita
Lähteet
Tilastot
Pinta-alat
Historiatietoja
Aiheesta muualla
Lahti
Lahti
Lahtis
Lahtis
)
){kind=small}
){kind=small}
){kind=small}
){kind=small}
){kind=small}
){kind=small}
){kind=small}
){kind=small}
){kind=small}
){kind=small}
){kind=small}
){kind=small}
