Laivan koon ilmoittaminen
Laivan koko määritellään yleensä ensisijaisesti sen kyvyllä kuljettaa lastia, joko painona tai tilavuutena.
Laivan tilavuus eli vetoisuus ilmaistaan joko laivan kokonaisvetoisuutena eli bruttovetoisuutena (GT) tai lastitilojen vetoisuutena eli nettovetoisuutena (NT).
Vetoisuuden mittayksikkönä käytettiin vuoteen 1994 asti rekisteritonnia. Nykyisten mittaussääntöjen mukaan brutto- ja nettovetoisuudet ovat yksiköttömiä, logaritmisesti laskettuja lukuja.
Laivan kantavuus on aluksen lastin, polttoaineen, varusteiden ja henkilöiden suurin sallittu paino. Painon yksikkönä käytetään tonnia ja sen lyhenteenä on dwt tai joskus myös tdw (, 'kuollut paino').
Laivan uppouma on aluksen kelluessa syrjäyttämän vesimäärän paino tonneina ilmaistuna. Etenkin sota-alusten koko ilmoitetaan käyttämällä uppoumaa. Mikäli kauppa-aluksille ilmoitetaan uppouma on se silloin täyteen lastatun aluksen uppouma.
Lästi on historiallinen tilavuus- ja painomitta, jota käytettiin myös ennen laivojen koon ilmaisemiseen.
Navigaation kannalta myös laivan ulkomitoilla kuten pituudella, leveydellä, korkeudella, syväydellä ja vesilinjan pituudella on merkitystä.
Max-kokoluokat
Panamax-tyyppiseksi kutsutaan laivaa, joka on kooltaan sellainen, että se mahtuu kulkemaan Panaman kanavann suluista. Myös muilla vesireiteillä on vastaavia alusten kokorajoituksista johdettuja luokkia kuten
Suezin kanava Suezmax ja
Saimaan kanavan
Saimax.
Laivatyypit
Purjelaiva (Christian Radich)
Laivat voidaan luokitella käyttövoimansa perusteella esimerkiksi: höyrylaiva, purjealus ja soutualus eli kaleeri.
Käyttötarkoituksensa mukaan laivat luokitellaan matkustaja-, kuivalasti-, säiliö- ja erikoisaluksiin. [1] 
Matkustaja-aluksia
Kuivalastialuksia
Konttialus
Säiliöaluksia
Erikoisaluksia
)]]
| Kuivalastialustyyppejä |
|---|
| bibo | (bulk in - bags out) irtolastin pussittaminen tapahtuu lastauksen aikana |
| boro | (bulk + roro) irtolasti- ja roro-aluksen yhdistelmä, joka kuljettaa sekä irtolastia että pyörillä varustettuja yksiköitä |
| conro | (container + roro) kontti- ja roro-aluksen yhdistelmä, jonka sisäkansille lastataan roro-menetelmällä ja sääkannelle kontteja nosturilla |
| floflo | (floating on – floating off) uittamalla lastattava ja purettava alus, joka lastaamisen ja purkamisen ajaksi vajoaa syvemmälle veteen |
| kombiroro | = ropax |
| lolo | (lift on – lift off) alus, jonka lastinkäsittely tapahtuu nosturin avulla |
| monikäyttöalus | eli yhdistelmäalus on alus, jota voidaan käyttää erilaisille lasti- ja liikennetyypeille |
| OBO | (ore – bulk – oil) malmia, muuta kuivaa irtotavaraa tai öljyä kuljettamaan pystyvä alus, jonka ruuma on tehty helposti puhdistettavaksi lastityypin vaihtuessa |
| probo | (product – bulk – oil) öljytuotteita, pehmeää irtotavaraa tai (kasvi/mineraali)öljyä kuljettamaan pystyvä alus. Alus on OBO:n kaltainen, mutta sen ruuma on pinnoitettu, jotta se voidaan puhdistaa hyvin lastityypin vaihtuessa. Pinnoite ei kestä kovien aineiden hankausta. |
| rocon | =conro |
| rolo | (roro + lolo) alus, jonka lastista osa lastataan ja puretaan ramppia pitkin, osa nosturilla |
| ropax | (roro + passangers) matkustajarahtilaiva on matkustaja-autolautta, jossa on vähän matkustajapaikkoja ja josta huvittelupalvelut puuttuvat |
| roro | (roll on – roll off) pyörillä varustettuja kuljetusvälineitä (autoja, perävaunuja, lauttavaunuja) kuljettava alus, joka lastataan ja puretaan ajamalla tai vetämällä lasti ajoneuvolla ramppia pitkin laivaan ja maihin |
| storo | (stowable roro) ahdattava roro on alus, jonka lasti vedetään lauttavaunulla alukseen ja ahdataan vaunusta trukilla suoraan ruumaan. Purkaussatamassa lasti nostetaan trukilla lauttavaunuun ja vaunu vedetään laivasta ulos ramppia pitkin. |
|
| Propulsio |
|---|
| Laiva kulkee potkureiden, vesisuihkupropulsion, purjeiden tai airojen voimalla. Laivan nimen yhteydessä käytetään erilaisista voimanlähteistä tunnuksena etuliitettä: |
| DS | diesel ship | dieselalus; aluksen dieselmoottori on kytketty mekaanisesti potkuriin |
| GTS | gas turbine ship | kaasuturbiinilaiva |
| MF | motor ferry | dieselmoottorilautta |
| M/S, MS | motor ship | moottorialus; nimitystä käytetään dieselmoottorein varustetuista aluksista |
| MT | motor tanker | dieselmoottorinen säiliöalus |
| NS | nuclear ship | ydinkäyttöinen alus |
| S/S, SS | steam ship | höyrylaiva; aluksen pääkoneen käyttövoimana on höyry |
| TSS | turbine steam ship | höyryturbiinilaiva |
| TS | turbine ship | höyryturbiinilaiva,
sama kuin TSS |
| TT | turbine tanker | höyryturbiinisäiliöalus |
| Näytä lisää lyhenteitä |
|---|
|
Laivaonnettomuuksia
Laivan liikkeet aallokossa
Laivan liikkeet aallokossa kuvataan koordinaatistossa (x, y, z), jonka
origo on aluksen painopisteessä.
- Akselit
- x-akseli on pitkittäissuuntainen akseli, joka on positiivinen keulaa kohti
- y-akseli on poikittaissuuntainen akseli, joka on positiivinen oikealle
- z-akseli on pystysuuntainen akseli, joka on positiivinen ylöspäin
- Suoraviivaiset liikkeet
- työntyily (tai kiihtyily) (englanniksi surge) on aluksen edestakaista pitkittäistä siirtymäliikettä x-akselin suunnassa [kuvassa n:o 3]
- huojunta (sway) on edestakaista poikittaista siirtymäliikettä y-akselin suunnassa [n:o 2]
- kohoilu (heave) on edestakaista pystysuuntaista siirtymäliikettä z-akselin suunnassa [n:o 1]
- Kulmaliikkeet
- keinunta [Φ, fii] (roll) on edestakaista kulmaliikettä pitkittäisen x-akselin ympäri [n:o 6]
- jyskintä [Θ, theeta] (pitch) on edestakaista kulmaliikettä poikittaisen y-akselin ympäri [n:o 5]
- mutkailu [Ψ, psii] (yaw) on edestakaista kulmaliikettä pystysuoran z-akselin ympäri [n:o 4]
Etymologiaa ja nimistöä
Sanaa
laiva arvellaan lainasanaksi germaanisista kielistä, germaaniseksi kantasanaksi on rekonstruoitu
flauja. Sanan vastineita on myös balttilaisissa ja slaavilaisissa kielissä. Alkuperäinen merkitys lienee ollut jokin esihistoriallinen venetyyppi.
Sanalla alus viitattiin alun perin laivoihin ja veneisiin, nykyisin se merkitsee muutakin, kuten esimerkiksi avaruusalusta. Sana alus on johdos sanasta ala, ja viittaa siihen, että alus on kantamansa ihmisen tai lastin alapuolella.
Suomessa ja sukulaiskielissä omaperäisiä nimityksiä laivoille tai veneille ovat aluksen lisäksi esimerkiksi vene, joka merkitsee nykyisin hyvin pientä, kannetonta laivaa, haapio ja honkio, jotka merkitsevät yhdestä puusta tehtyä venettä, uisko, joka merkitsee tietyntyyppisiä purjealuksia, saima, joka tarkoitti Laatokalla käytettyä purjealusta, ja haaksi, joka on vanha laivojen ja veneiden yleisnimitys.
- ''Katso myös: Perinteistä suomalaista vesillä liikkumisen sanastoa
Katso myös
Aiheesta muualla
Skib
Schiff
Navire
Skip
Skepp
)
)
)
