Lakko

Lakko on yhteisellä päätöksellä sovittu töistä pois jääminen, jonka tarkoituksen on yleensä painostaa työnantajaa. Ammattiliitottata käyttävät lakkoa ja lakolla uhkaamista aseena muun muassa palkkaneuvotteluissa. Varsinkin maissa, joissa järjestäytyminen on heikkoa, lakkoja esiintyy myös ilman ammattiliiton myötävaikutusta. Toisinaan työntekijät menevät lakkoon myös painostaakseen valtio tai myötätuntolakkoon tukeakseen toisen alan työtaistelua.

Työnantajan mahdollinen työtaistelutoimenpidetoimenpide on työsulku. Edelleen työntekijät voivat asettaa työpaikan tai kokonaisen ammattialan saartoon, joka on järeä työtaistelutoimenpide.

Yhteiskunnan kannalta kriittisiksi katsottavien ammattiryhmien, kuten lääkärien, poliisitenen ja palomies lakko-oikeutta on yleensä rajoitettu. Tällaiset ammattiryhmät ovat esimerkiksi lakon aikanakin velvoitettuja tekemään suojelutyötä, mutta toimisto- ja hallinnollinen työ jätetään tekemättä.

Tulopoliittisen kokonaisratkaisun kolmas osapuoli, valtio, voi myös määrätä poikkeustilann, sotatila tai yleisen liikekannallepanon työrauhan saavuttamiseksi.

Lakossa työntekijä rikkoo tekemäänsä työsopimusta, jolla hän on sitoutunut työskentelemään tietyn ajan tai toistaiseksi. Siksi lakot olivat alun perin laittomia, mutta useimmissa länsimaissa ne laillistettiin 1800-luvun lopulla ja 1900-luvun alussa työntekijöiden oikeuksien kasvaessa. Nykyisin lakko-oikeus katsotaan perusoikeudeksi ja se on tunnustettu monissa perustuslaeissa.

Suomessa lakot ja työsulut ovat nykyään laittomia, jos ne rikkovat voimassa olevaa työehtosopimusta. Lakkoon voidaan laillisesti ryhtyä mikäli

• alan työmarkkinaosapuolten (ammattiliiton ja työnantajajärjestön) välillä ei ole voimassa olevaa työehtosopimusta (ns. sopimukseton tila).
• lakosta jätetään ilmoitus vastapuolelle ja valtakunnan sovittelijalle vähintään 2 viikkoa ennen työtaistelun alkamista
• lakko kohdistuu johonkin selvästi työehtosopimuksen ulkopuoliseen asiaan. Tällaisia lakkoja voivat olla esim. myötätuntolakot tai poliittiset lakotTyöehtosopimuslaki 8 § .

Laittomasta lakosta voidaan sen toimeenpannut järjestö tuomita hyvityssakkoon työtuomioistuimessa. Mikäli lakko ei sakosta huolimatta lopu, sakko voidaan tuomita monta kertaa.

Lakosta ilmoittaminen

Suunnitellusta lakosta jätetään ilmoitus vastapuolelle ja valtakunnan sovittelijalle vähintään 2 viikkoa ennen työtaistelun alkamista. On tyypillistä, että ammattiliiton säännöissä määrätään lakko-oikeudesta vain ammattiliiton johdolle, erotuksena yksittäisestä jäsenestä, yhdistyksestä tai työpaikasta: yksittäinen työntekijä, johon sovelletaan yleissitovaa työehtosopimusta, ei voi ryhtyä (laillisesti) lakkoon. Ilmoituksesta on käytävä selville valmistellun työtaistelun syyt, alkamishetki ja laajuus. Muista työtaistelutoimenpiteistä, esimerkiksi ylityökiellosta, ei ole ilmoitusvelvollisuutta. Valtakunnansovittelija voi esittää työtaistelun lykättäväksi 14 vuorokaudella, jos työtaistelu kohdistuu yhteiskunnan elintärkeisiin toimiin ja aiheuttaa kohtuutonta haittaa. Virkasuhteisten palvelussuhteen ehtoja koskevassa kiistassa työtaistelun alkamista voi lisäksi siirtää seitsemällä vuorokaudella. Päätöksen lakon siirtämisestä tekee työministeriö

Valtiolla ja kunnallisella alalla toimivat virkariitalautakunnat, joiden tehtävä on osapuolten pyynnöstä selvittää aiottujen työtaistelujen aiheuttamat haitat yhteiskunnalle. Jos lakonuhka viedään virkariitalautakuntaan, työtaistelun alkamisajankohta siirtyy kahdella viikolla.

Lakkotyyppejä ja työtaistelutoimenpiteitä

Italialainen eli hidastuslakko, jossa työntekijät ovat työpaikalla ja tekevät töitä, mutta verkkaiseen tahtiin tai jokaista säännöstä pilkuntarkasti noudattaen tai tekevät sen ja vain sen, mitä nimenomaan käsketään. Ensimmäisen kerran tällaisen työtaistelun sanotaan tapahtuneen Italian rautateillä, mistä nimitys juontuu.

Istumalakko eli miehityslakko, jossa työntekijät saapuvat työpaikalle mutta kieltäytyvät tekemästä töitä.

Japanilaisessa lakossa työntekoa jatketaan normaalisti, mutta osoitetaan mieltä työnantajaa vastaan esimerkiksi kantamalla lappua kaulassa.

Joukkoirtisanoutuminen on työntekijöiden (~työntekijäjärjestöjen) päätös yhteisestä irtisanoutumisesta. Joukkoirtisanoutumisella työtaistelutoimenpiteenä tavoitellaan muun muassa työnlain suojelu- ja hätätyöstä irtautumista, jolla työnantaja pyrkisi välttämään lakon aiheuttaman haitan.

Jäsenmaksun perinnän lopettaminen on työnantajan työtaistelutoimenpide liittoon kuuluvia työntekijöitä ja heidän ammattijärjestöjään vastaan. Tilanteessa työnantaja kieltäytyy perimästä palkasta ammattiliiton jäsenmaksua, vaikeuttaakseen työntekijöiden ammattiliiton toimintaa.

Korpilakko eli laiton lakko, työehtosopimuksen tai -lain vastainen lakko. Yleensä yksittäisellä työpaikalla syntyvä lakko, joka alkaa ilman ammattiliiton myötävaikutusta ja saattaa sisältää arvostelua omaa ammattiliittoa kohtaan. Laiton lakko ei sisällä täysimittaista lain tarkoittamaa ennalta ilmoittamisaikaa (esim. myötätuntolakko).

Laillinen lakko on työnlain tai työehtosopimuksen tarkoittama työtaistelutoimenpide, johon kuuluu mm. ilmoitusvelvollisuus työnantajalle (~työnantajajärjestölle), lakon laajuudesta ilmoittaminen jne..

Mielenosoituslakossa osoitetaan mieltä esimerkiksi työnantajan, hallituksen tai eduskunnan päätöksiä vastaan. Mielenosoituslakko voi olla spontaani, äkillinen reaktio johonkin ilmiöön (~laiton lakko) tai se voi olla suunniteltu (~laillinen, ilmoitettu työtaistelutoimenpide). Mielenosoitus- ja poliittiset lakot kestävät yleensä määräajan.

Pistelakko, on saartoa laajempi työtaistelutoimenpide, jossa yksi kohta tuotantoketjusta tai osa yrityksestä on lakossa. Yleensä pisteeksi valitaan sellainen kohta, joka estää muun ketjun toimimisen.

Saarto on mielenosoitus- ja tukilakon kaltainen työtaistelutoimenpide, jossa muiden yritysten työntekijät kieltäytyvät työskentelemästä saarron alaisen yrityksen kanssa. Erityisesti toimihenkilöpuolella saarto voi tarkoittaa myös saartoon julistetun työnantajan toimien hakukieltoa.

Tukilakko eli myötätuntolakko tarkoittaa lakkoa, jolla osoitetaan tukea jonkin toisen alan tai toimipaikan lakkoilevia työntekijöitä kohtaan. Tukilakko on laillinen työtaistelutoimenpide, mikäli tarvittavat ennalta ilmoittamisajat ja muotoseikat täyttyvät.

Työsulku on työnantajien työlain antama mahdollisuus estää työntekijöitä palaamasta työpaikalleen.

Ylityökielto on työtekijäjärjestöjen lakkoa keveämpi työtaistelutoimenpide, jolla pyritään painostamaan työnantajaa haluttuun lopputulokseen. Ylityökiellon aikana ammattiliittoon kuuluvat työntekijät kieltäytyvät tekemästä ylityötä.

Yleislakko on keskusjärjestöjen yhdessä sopima, kaikkia (tai ainakin useimpia) ammattialoja koskeva lakko. Sitä tai sillä uhkailua käytetään aseena jos tulopoliittinen kokonaisratkaisu uhkaa kääntyä työnantajia suosivaksi. Yleislakkoon voidaan käyttää poliittisista syistä esimerkiksi laillisen tai laittoman hallituksen panemisesta viralta.

Rikkuri

Henkilöä, joka ei osallistu lakkoon, kutsutaan lakkolaisten keskuudessa rikkuriksi. Rikkureihin kohdistetaan tästä syystä toisinaan työpaikkakiusaamista, mutta lain mukaan jokaisella on oikeus olla osallistumatta lakkoon, eivätkä lakkolaiset saa estää ihmisiä tekemästä töitä tai asioimassa yrityksessä. Lakon jälkeen ilmapiiri saattaa olla kireä lakkolaisten ja rikkureiden välillä.

Toisinaan lakkolaiset kuitenkin käyttävät laittomia keinoja, kuten väkivaltaa ja ilkivaltaa, estääkseen muita työntekijöitä tekemästä töitään, ja yhteenotot poliisien kanssa saattavat muuttua rajuiksikin. Suomessa tällainen on nykyään harvinaista.

Katso myös

• Työsulku