www.all2know.com Google WWW All2know fi
  Etusivu Etusivu | Tietoja Tietoja 
  Navigaatio
» Etusivu
» Artikelkategorier
» Luettelo luetteloista
» Aakkosellinen hakemisto
» Kalenteri
» Arvottu artikkeli
» Muokkaa Aiheesta muualla
Viimeisimmät muutokset: 2007-10-10
  Tänne linkitetyt sivut 
Pommi
HMTD
Asetoniperoksidi
Guano
Luokka: Pommit

Lannoitepommi

Lannoitepommi on pommi, jonka räjähdysaine on lannoitteesta saatu nitraatti.

1 Koostumus
2 Sytytin
3 Tausta ja nykyaika

Koostumus

Tyypillinen on ammoniumnitraatti josta voidaan tehdä ANFOn sekoittamalla siihen hieman öljyä tai sekoittamalla nitrometaani kanssa ANNM. ANNM on ANFO:a helpommin räjähtävä seos. Ammoniumnitraattipohjaista räjähdysainetta voi tehostaa esim. mahdollisimman hienojakoisella alumiinijauheella.

Lannoitepommiksi voidaan myös kutsua ureanitraatti- ja nitroureaa-pohjaisia pommeja, jotka on saatu lannoitteena käytetävää urea nitraamalla.

Sytytin

Lannoitepommi vaatii räjähtääkseen aloiteräjähteen. ANFO joka on ammoniumnitraatin ja polttoöljyn seos noin suhteessa 19:1 vaatii räjähtääkseen suuren aloiteräjähteen ja mahdollisesti räjähdepaloja siroteltuna seokseen. Monissa lannoitepommeissa käytetään epävakaita yhdisteitä aloiteräjähteenä, tyypillisesti HMTD:tä ja AP:tä. Nämä yhdisteet, varsinkin AP, ovat herkkiä lämmölle, ultraviolettisäteille, iskuille ja saattavat regoida metallien kanssa muodostaen räjähtäviä yhdisteitä.

Tausta ja nykyaika

I maailmansotaan asti nitraattipohjaiset ammukset ja ajopanokset olivat sananmukaisesti lannoitepommeja. Esim. Englannin toteuttama Saksan laivastosulku I maailmansodan alussa toi Saksalle ongelman: miten korvata Chilestä tuotava guano. Saksan sodankäynnin pelasti synteettisen nitraatin kehittäminen juuri ennen sotaa.

Reaganin terrorin vastaisen sodan ajoista alkaen on mediassa julkisesti spekuloitu eri kehitysmaiden lannoitetuotannon potentiaalista kytkentää aseteollisuuteen. Osa 2000-luvun pommi-iskuista Aasiassa on ilmeisesti toteutettu lannoitepommeilla.

Tarjoaa Wikipedia, vapaa tietosanakirja. Aiheesta muualla. Kaikki teksti on saatavilla GNU Free Documentation License Aiheesta muualla.