Koostumus
Tyypillinen on
ammoniumnitraatti josta voidaan tehdä ANFOn sekoittamalla siihen hieman öljyä tai sekoittamalla
nitrometaani kanssa
ANNM.
ANNM on
ANFO:a helpommin räjähtävä seos.
Ammoniumnitraattipohjaista räjähdysainetta voi tehostaa esim. mahdollisimman hienojakoisella alumiinijauheella.
Lannoitepommiksi voidaan myös kutsua ureanitraatti- ja nitroureaa-pohjaisia pommeja, jotka on saatu lannoitteena käytetävää urea nitraamalla.
Sytytin
Lannoitepommi vaatii räjähtääkseen aloiteräjähteen. ANFO joka on ammoniumnitraatin ja polttoöljyn seos noin suhteessa 19:1 vaatii räjähtääkseen suuren aloiteräjähteen ja mahdollisesti räjähdepaloja siroteltuna seokseen. Monissa lannoitepommeissa käytetään
epävakaita yhdisteitä aloiteräjähteenä, tyypillisesti
HMTD:tä ja
AP:tä. Nämä yhdisteet, varsinkin AP, ovat herkkiä lämmölle, ultraviolettisäteille, iskuille ja saattavat regoida metallien kanssa muodostaen räjähtäviä yhdisteitä.
Tausta ja nykyaika
I maailmansotaan asti nitraattipohjaiset ammukset ja ajopanokset olivat sananmukaisesti lannoitepommeja. Esim. Englannin toteuttama Saksan laivastosulku I maailmansodan alussa toi Saksalle ongelman: miten korvata Chilestä tuotava
guano. Saksan sodankäynnin pelasti synteettisen nitraatin kehittäminen juuri ennen sotaa.
Reaganin terrorin vastaisen sodan ajoista alkaen on mediassa julkisesti spekuloitu eri kehitysmaiden lannoitetuotannon potentiaalista kytkentää aseteollisuuteen. Osa 2000-luvun pommi-iskuista Aasiassa on ilmeisesti toteutettu lannoitepommeilla.