Lapinpöllö

| status_ref = | kuva = Bartkauz1.jpg | kuvan_leveys = 250px | kuvateksti = Lapinpöllö (Strix nebulosa) | domeeni = Eukaryootit Eucarya | domeeni_auktori = | kunta = Eläinkunta Animalia | kunta_auktori = | pääjakso = Selkäjänteiset Chordata | pääjakso_auktori = | alajakso = Selkärankaiset Vertebrata | alajakso_auktori = | luokka = Linnut Aves | luokka_auktori = | lahko = Pöllölinnut Strigiformes | lahko_auktori = | heimo = Pöllöt Strigidae | heimo_auktori = | suku = Viirupöllöt Strix | suku_auktori = | laji = nebulosa | laji_auktori = | kaksiosainen = Strix nebulosa | kaksiosainen_auktori = Johann Reinhold Forster, 1772 | synonyymit = | jako = | jaot = | wikispecies = Strix nebulosa | wikispeciesnimi = | commons = Strix nebulosa | commonsnimi = }} Lapinpöllö (Strix nebulosa) on suuri, harmaa pöllö.

Koko ja ulkonäkö

Harmaa yleisväri, suhteettoman pienet keltaiset silmät.

• Pituus 65–70 cm
• Siipiväli 135–160 cm
• Paino 650 – 1 100 g (koiras), 1 000 – 1 900 g (naaras)

Vanhin suomalainen rengastettu lapinpöllö on ollut 14 vuotta 2 kuukautta 7 päivää vanha. Euroopan vanhin oli ruotsalainen, 15 vuotta 10 kuukautta vanha lapinpöllö.

Ääntely

Luonnostamme löytyy tuskin matalampaa ääntä. Puhkuva sarja, ei ole kovin innokas ääntelemään, joten kuullaan harvoin. Monia muitakin ääniä on, joista yleisimpiä ovat erilaiset ”vätkytykset”, naukaisut ja murahtelut.

Levinneisyys

Lapinpöllö pesii Euraasiassa ja Pohjois-Amerikassastasta. Levinneisyysalue ulottuu Skandinavia itään Venäjän halki Tyynellemerellestasta sekä Amerikassa Alaska etelään aina Kaliforniaan ja idässä Suurille järville asti,

Suomessa se pesii n. Kokkola–Joensuu-linjan pohjoispuolella aina kuusen kasvurajalle saakka. Pesivä kantamme vaihtelee vuosittain 300:n ja 1500:n parin välillä, jyrsijöiden määrästä riippuen. Ruotsissa pesii 200–700 paria.

Ravintopulan eli myyräkadon sattuessa lapinpöllöt joutuvat mieron tielle, eli vaeltamaan etelämmäs myyriä etsiskellen. Vaellustalvien jälkeen niitä jää usein eteläänkin pesimään.

Elinympäristö

Vanhojen havu- ja sekametsien lintu. Pesä on vanhassa petolinnun pesässä tai paksun kannon pään syvennyksessä. Hätätilanteessa se on maassa. Lapinpöllö hyväksyy toisinaan pesäpaikaksi myös lintuharrastajan asettaman pesälaatikon, joka on täytettävä kuivikkeella. Laatikon ohjeellinen ripustuskorkeus on vähintään 4–6 metriä rauhallisella paikalla, sekä mitat noin 70×70 cm ja korkeus 20 cm.

Pesällään lapinpöllö voi joskus olla erittäin aggressiivinen ja käydä pahaa-aavistamattoman ohikulkijan kimppuun.

Lisääntyminen

Naaras munii 2–9 munaa, joita sitten hautoo 28–36 vrk. Poikaset lähtevät pesästä ennen kuin ovat lentokykyisiä, ja kiipeilevät lähipuiden oksilla.

Ravinto

Lapinpöllö syö pääasiassa pieniä nisäkkäitä, mutta myös lintuja, sammakoita ja kookkaita hyönteisiä. Se voi 'sukeltaa' pikkunisäkkäitä lumen alta.

Aiheesta muualla

• Hildén, Olavi & Helo, Pekka 1981: Lapinpöllö, pohjoisen taigan lintu. – Ornis Fennica 58:159–165.
• Lehtoranta, Hannu 1986: Lapinpöllöjen Strix nebulosa lähekkäinen pesintä. – Lintumies 1.1986 s. 32. LYL.
• Niiranen, Seppo & Haapala, Jukka 1984: Lapinpöllö! – Lintumies 2.1984 s. 84–85. LYL.
• Mikkola, Heimo 1969: Lapinpöllö (Strix nebulosa) pesinyt maassa. – Ornis Fennica 46:141.
• Mikkola, Heimo 1973: Der Bartkauz und seine Nahrung in Finnland. – Falke 20:196–204.
• Mikkola, Heimo & Sulkava, Seppo 1969: On the occurrence of the Great Grey Owl (Strix nebulosa) in Finland 195568. – Ornis Fennica 46:126–131.
• Mikkola, Heimo & Sulkava, Seppo 1970: Food of Great Grey Owl in Fenno-Scandia. – British Birds 63:23–27.
• Pulliainen, Erkki & Loisa, K. 1977: Breeding biology and food of the Great Grey Owl, Strix nebulosa, in norteastern Finnish Forest Lapland. – Aquilo Ser. Zool. 17:23–33.
• Solonen, Tapio 1986: Lapinpöllön pesintä Suomessa. – Lintumies 1.1986 s. 11–18. LYL.