Uran alku ja kotikisat
Helsingin EM-kisoissa 1971 Lasse Virén jäi vielä kaksoisvoittaja
Juha Väätäisen varjoon 5 000 ja 10 000 metrillä. Hänen sijoituksensa olivat vaatimattomat 7. ja 17:s. Syy lienee ollut liian myöhään jääneessä tyhjennysharjoituksessa, sillä heti kotikisojen jälkeen Virén pystyi huippuaikoihin.
Ensimmäinen olympiamenestys
Kovalla korkean paikan harjoittelulla Thompson Fallsissa Keniassa Virén viritti itsensä huippukuntoon kaudelle 1972, jota väläytteli juoksemalla 2 mailin maailmanennätyksen sekä voittamalla pitkät ratamatkat kolmimaaottelussa Britanniaa ja Espanjaa vastaan. Lasse Viréniä pidettiin Münchenin kisojen mahdollisena mustana hevosena.
Virén loi maineensa henkisesti vahvana juoksijana, kun hän ei antanut periksi huolimatta kaatumisestaan
Münchenin kesäolympialaisten 10 000 metrin matkalla 3. syyskuuta 1972 törmättyään Muhammad Gammoundinin kanssa. Hän nousi ylös ja voitti uudella maailmanennätysajalla 27.38,40, joka löi Ron Clarken seitsemän vuotta vanhan, vahvana pidetyn ajan.
Lasse Virén tunnettiin omintakeisesta, kilpailijat melkein huomaamatta uuvuttavasta, hitaan mutta pitkän kirin taktiikasta, jonka teki mahdolliseksi hänen erinomainen nopeuskestävyytensä. Paras näyte tästä saatiin Montrealin olympialaisten 5 000 metrin juoksussa 1976, kun suomalainen loppusuoralla pystyi pitämään takanaan mailerimaisesta nopeudestaan tunnetut uusiseelantilaiset juoksijat.
Osoitus Virénin ja hänen valmentajansa Rolf Haikkolan analyyttisestä suhtautumisesta kilpailemiseen oli myös niin sanotun kaarrematematiikan hyödyntäminen; se perustui havaintoon, että juoksemalla pitkillä matkoilla toista tai kolmatta rataa kerää kilpailussa tarpeettomia lisämetrejä.
Mauno Saaren Virén-kirjan mukaan Lasse Virénin poikkeuksellisuuden yksi syy saattoi olla luteinisoivan hormonin luontaisen tuotannon omituinen piikki, joka syntyi aina kilpailutilanteen yhteydessä. Juoksijan luontainen hormonitaso oli sen seurauksena poikkeuksellisimmillaan isoissa kisoissa. Kehon omaa testosteronin tuotantoa säätelevä hormoni oli Virénillä korkeimmillaan olympiakisoissa ja matalammalla kansallisen tason kisoissa.[ Juha Niemi: Epäluonnollinen selitys (I-S Urheilu 2.4.2007, s. 3 ]
Juoksija tunnettiin kyvystään ajoittaa kuntohuippu tärkeimpiin koitoksiin eli olympiakisoihin.
Elokuussa 2005 Lasse Virén kertoi Hufvudstadsbladetille tehneensä ennen vuoden 1972 olympialaisia Eläintarhan kentällä Helsingissä viimeistelyharjoituksen, jossa ilman kiriapua juoksi täyttä vauhtia ja löysennettyä vauhtia vuorotellen 100 x 50 metrin matkan aikaan 13.13 eli alle silloisen 5 000 metrin maailmanennätyksen.
Virénin voitot palauttivat monien mielestä Hannes Kolehmaisen, Paavo Nurmennn ja Ville Ritola 1920-luvulla luoman ”Lentävien suomalaisten” (The Flying Finn) maineen. Vuoden 1980 kesäolympialaisiin päättyneen urheilu-uransa lisäksi hän on toiminut poliisina, Tiger-urheilukenkien maahantuojana, Suomen Yhdyspankin nuoriso- ja urheilutyön PR-päällikkönä, veljensä kanssa nestemäisten polttoaineiden kuljetusyrittäjänä sekä osallistunut kunnallispolitikkaan ja valtakunnanpolitiikkaan.
Ura poliitikkona
Myrskylän kunnanvaltuuston puheenjohtaja 1992 -, Kansallisen Kokoomuksen kansanedustaja 1999 - 2007. Ennen kokoomukseen siirtymistään oli Lasse Virén tasavallan presidentti Urho Kekkosen valitsijamiesehdokkaana Liberaalisen Kansanpuolueen listalla.
Urheilusaavutuksia
- Vuoden 1972 kesäolympialaisissa voitti 5 000 ja 10 000 metrin juoksun.
- Vuoden 1976 kesäolympialaisissa voitti 5 000 ja 10 000 metrin juoksun ja oli 5. maratonilla.
- Vuoden 1980 kesäolympialaisissa viides 10 000 metrillä. (Maratonilla keskeytys. 5000 m:lle ei osallistunut, koska finaali oli samana päivänä kuin maraton.)
- Vuoden 1974 Rooman EM-kisoissa pronssia.
- 3 maailmanennätystä
- 2 mailia 8.14,0 (1972)
- 5 000 metriä 13.16,3 (1972)
- 10 000 27.38,4 (1972)
- 11 Suomen ennätystä
- 3 000 metriä 7.54,0 (1971), 7.43,2 (1972)
- 2 mailia 8.14,0 (1972)
- 3 mailia 12.51,6 (1972)
- 5 000 metriä 13.35,2 (1971), 13.29,8 (1971), 13.19,0 (1972), 13.16,3 (1972)
- 6 mailia 26.57,8 (1972)
- 10 000 metriä 27.52,4 (1972), 27.38,4 (1972)
- Kaikkiaan 19 henkilökohtaista yleisen sarjan mitalia, joista kultamitaleja 6 kpl.
- Maailman paras yleisurheilija vuonna 1972.
- Vuoden urheilija 1972 ja 1976.
- Suomen paras yleisurheilija vuosina 1972 ja 1976.
- Oslon Bislett-stadionin Hall of Famen yhdeksäs jäsen vuodesta 2000.
- Huippuvuosiensa jälkeen juossut kolme virallista maratonia: New Yorkissa 1983 aikaan 2:23:54, Los Angelesssaissa 1988 aikaan 2:27:31 ja Tukholma 1995 aikaan 2.42.37.
Muuta
- Montrealin olympiavoittojen jälkeen 1976 ilmestyi Reijo Lehtovirran säveltämä, Juha Harri Vainion sanoittama ja Ranja Rasmussenin esittämä laulu 'Kulta-Lasse'
.
- Veikko Huovinen kirjassaan Rasvamaksa kirjoitti yhtenä novelleista jutun Riistapoliisi, jossa pitkänmatkan juoksijat Norpot ja Puttemans salametsästäjinä yrittävät juosta riistapoliisi Viréniä pakoon.
- Lasse Virénille on pystytetty juoksijapatsaat Helsinkiin olympiastadionin kulmille sekä Myrskylän kirkonkylään. Patsaat on veistänyt Terho Sakki.
- Urheiluseura Myrskylän Myrsky ry järjestää vuosittain 'Lassen hölkkä' -yleisöjuoksutapahtuman. Virén on itse osallistunut siihen muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta joka vuosi.
Kirjat
- Juoksuopas (1973)
- Kullatut sekunnit (1973)
- Kullatut piikkarit (toim. Antero Raevuori ja Pentti Vuorio) 1977
Kirjallisuus
- Mauno Saari: Juoksemisen salaisuudet (Otava, 1979)
Lähteet
Katso myös
Aiheesta muualla