Leipä

Leipä on viljasta valmistettua ruokaa. Se leivotaan taikinasta, joka paistetaan uunissa, jonka jälkeen siitä voidaan leikata palasia tai murtaa leipä paloiksi. Yleensä leipätaikinaan lisätään hiivaa tai käytetään taikinajuurta, jotta taikina nousisi.

Vaalea leipä leivotaan jauhoista, joihin on käytetty vain viljan ydin. Tummaan leipään lisätään yleensä 10 % viljan kokonaisuudesta leseitä. Myös kokojyväleipää leivotaan, joskus leipään lisätään lisäksi täysjyvärouhetta. Tärkein käytettävä viljalaji on länsimaissa vehnä.

Historia ja merkitys

Leipä on yksi vanhimmista ruuista, se on tunnettu jo neoliittisellä kaudella. Muinaisessa Egyptissä leivän leipominen oli yksi tärkeimmistä ruuanvalmistuksen aloista, oluen valmistuksen ohella, ja sillä oli myös uskonnollinen merkitys. Leipä on ollut Euroopassa pääruokalaji ainakin 1000-luvulta eaa nykypäiviin. Viljaa on käytetty ruoaksi jo 10 000 vuoden ajan, aluksi veteen sekoitettuna puurona. Leipäkin tunnettiin jo neoliittisella kivikaudella.

Suomessa leipää on leivottu vehnän lisäksi yleisesti myös rukiista, tapa lienee perua kaskiviljelystä, jossa tärkein viljeltävä viljalaji oli korpiruis. Pohjoisessa Suomessa myös ohra on ollut tärkeä leipävilja. Joka puolella maapalloa syödään erilaisia puuroja ja leipiä. Suomessa viljellään monia viljalajeja, joista saadaan erimakuisia leipiä. Suomen maantieteellinen sijainti lännen ja idän välissä on vaikuttanut maamme rikkaan leipäkulttuurin syntymiseen.

Leivällä on tärkeä uskonnollinen merkitys myös juutalaisuudessa ja kristinuskossa sekä laajemmin länsimaisessa perinteessä. 'Anna meille meidän jokapäiväinen leipämme', 'pitää perhe leivässä', 'leipälaji', 'engl breadwinner = perheen elättäjä' ovat sanontoja, joista korostuu leivän merkitys ravinnon symbolina.

Suomalaisia leipälajeja

• Limppu
• Näkkileipä
• Paahtoleipä
• Pettuleipä
• Pulla
• Rieska
• Ruisleipä
• Setsuuri
• Sämpylä

Katso myös

• Lämmin leipä