Lempäälä

Yleistä

Lempäälä on Tampereen etelänpuoleinen naapurikunta. Kunnassa asuu 19 283 ihmistä. Väkiluku on vahvassa kasvussa. Pinta-ala on 308,7 km², josta 11,6 %, eli 35,80 km² on vesistöjä. Väestötiheys on 71,0 asukasta/km².

Tampereelle on matkaa 23 kilometriä ja Helsinkiin 162 kilometriä. Lempäälä sijaitsee valtateiden 3 (Helsinki-Tampere) ja 9 (Turku-Tampere) sekä Helsinki-Tampere-rautatien varrella.

Vuonna 1873 valmistunut Lempäälän kanava yhdistää Vanajaveden ja Pyhäjärven.

Lempäälän nykyinen kunnanjohtaja on Olli Viitasaari.

Historia

Lempäälä on alun perin kuulunut jo 1200-luvulla perustettuun Pirkkalan kirkkopitäjään, johon myös Kangasala, Messukylä, Ylöjärvi ja Vesilahti kuuluivat. Ajan myötä Vesilahti ja Lempäälä erosivat tästä suurpitäjästä itsenäiseksi alueeksi, jonka keskus oli Vesilahdessa. Tämä on tapahtunut jo ennen kuin vuonna 1346 mainitaan Vesilahden kirkkoherra.

Eräiden asiakirjalähteiden mukaan Lempäälän ensimmäinen kirkko olisi valmistunut 1418–1419, mutta nykyinen kivikirkko, pyhän Birgitan kirkko on valmistunut myöhemmin, 1400- ja 1500-lukujen vaihteessa.

Lempäälä mainitaan itsenäisenä seurakuntana ensi kerran 9. tammikuuta 1439, jolloin Turun piispa Maunu II Tavasta saapui Lempäälän Kuokkalaan sovittelemaan niin kutsuttua Davidin kapina.

Vuonna 1465 Lempäälässä pidetyillä laamanninkäräjillä oli kyse messukyläläisten ja Kuokkalan kyläläisten rajariidoista.

Lempäälän kirkkoherra Erik Edner esitti Tampereen kaupungin perustamista kuningas Kustaa III:lle vuonna 1772.

Maanomistukseltaan Lempäälä on ollut erityisesti 1600-1800-luvuilla kartanoiden hallitsema pitäjä. Lempäälässä on ollut 11 kartanoa: Hietaniemi, Innilä, Kelho, Kukkola, Kulju, Laikka, Lastunen, Loppi, Sotavalta, Tolvila ja Viiala. Kaksi viimeksi mainittua liitettiin 1932 perustettuun Viialan kuntaan. Erityisesti Itä-Lempäälän kartanot Innilä, Kelho, Lastunen, Sotavalta ja Viiala olivat 1700- ja 1800-luvuilla pitkään samojen henkilöiden ja sukujen omistuksessa, jolloin ne muodostivat suuren yhtenäisen alueen. Hietaniemi, Innilä, Kelho ja Sotavalta ovat edelleen maanviljelystiloja.

Lempäälään yritettiin rakentaa kanavaa jo 1700-luvulla Rikalaan, mutta työ jäi kesken. Uudelleen työt aloitettiiin kirkonkylässä 1800-luvulla, ja uusi kanava valmistui vuonna 1873.

Sisällissodassa keväällä 1918 rintama pysähtyi Lempäälään kuukaudeksi, kun valkoiset valtasivat Lempäälän 24. maaliskuuta 1918n ja katkaisi radan Tampereelle. Seuraavien kahden viikon aikana Eino Rahja johtamat punaiset yrittivät murtautua etelästä Toijalansta ja Sääksmäeltä rintaman läpi saarretun Tampereen avuksi siinä kuitenkaan onnistumatta. Taistelut aiheuttivat suurta aineellista tuhoa erityisesti rintamalinjalle jääneissä Sotavallan ja Kelhon kartanoissa sekä Lipon, Mattilan ja Mantereen kylissä. Punakaarti aloitti vetäytymisensä Valkeakoskelle ja sieltä edelleen Hauho suuntaan 25. huhtikuuta 1918.

Taajamat

Lempäälä on rakentunut yhtenäiseksi nauhataajamaksi Lempäälän keskustasta aina Tampereen rajalle saakka. Keskustan lisäksi Lempäälän muita taajamia ovat Moisio, Kulju ja Sääksjärvi. Kuljussa ja Sääksjärvellä on asunut ja ollut tunnettuja henkilöitä, kuten Veltto Virtanen, Esko Roine,Veikko Sinisalo ja Rauno Lehtinen. Kukkolan kartanosta läheltä Kuljua olivat syntyisin muun muassa Suomen sodan sankari Johan Spoof ja veljekset Raoul ja Roland af Hällström. Jääkäripataljoona 27:n sairaanhoitajana tunnetuksi tullut Schwester Ruth eli vapaaherratar Ruth Munck oli taas syntyisin Innilän kartanosta.

Lempäälän ja Tampereen rajalle noussee lähitulevaisuudessa kuntien yhteinen 14 000 asukkaan kaupunginosa, Vuores.

Kylät

Ahtiala, Aimala, Alkkula, Hahkala, Haurala, Hemminkilä, Herrala, Hietaniemi, Hulaus, Hyrkkäälä, Häihenmatka, Hävättilä, Ihamaa, Innilä, Jokipohja, Kelho, Korkeamäki, Kuivaspää, Kulju, Kuokkala, Kärppälä, Lahti, Lastunen, Lempoinen, Lietsamo, Lippo, Lumiainen, Maisenranta, Mattila, Miemola, Moisio, Nurkkila, Perälä, Pyhältö, Rikala, Ruuhola, Sarvikas, Sotavalta, Sukkila, Säijä, Sääksjärvi, Taipale, Vaihmala.

Marjamäki

Lempäälässä on meneillään suuren, yli 300 hehtaarin kokoisen yritysalueen rakentaminen. Marjamäen yritysalue sijaitsee Helsinki–Tampere-moottoritien varressa suurin piirtein Kuljun eteläisen liittymän kohdalla. Alueelle tulee lähitulevaisuudessa työpaikat tuhansille ihmisille.

Ideapark

Lempäälän Marjamäen hankkeista varmasti tunnetuin lienee Ideapark, joka valmistui joulukuussa 2006. Se on Pohjois-Euroopan toiseksi suurin ostoskeskus ja samalla Suomen ensimmäinen liikekaupunki. Sen yhteyteen on rakenteilla muun muassa hotellipalveluja, hiihtoputki ja uimahalli.

Tapahtumat

Puntala-rock Lempäälään Karuselli ry:n (LeKa) järjestämä vuosittainen punk-festivaali
Mekanisaatio lan-tapahtuma Lempäälässä. http://www.mekanisaatio.fi

Ystävyyskunnat

Ulricehamn (Ruotsi)
Øvre Eiker (Norja)
Kerteminde (Tanska)
Tapolca (Unkari)

Lempäälän kummikunta on Upplands Bro Ruotsissa.

Urheiluseurat ja järjestöt

Lempäälän Kisa - LeKi: jalkapallo, jääkiekko, hiihto, lentopallo, yleisurheilu, tennis, painonnosto, taekwondo, kuntoilu
Lempäälän Jyry - LeJy:lentopallo
Lempäälän Pandat: voimistelu
Sääksjärjen Loiske - Loiske: jalkapallo, lentopallo, hiihto, voimistelu, yleisurheilu
Hiisi-Golf : golf
Lempäälän urheiluautoilijat
Lempäälän ampujat
Lempäälän NMKY: koripallo
Lempäälän seudun samoojat
Tarpian suunta - TarpS: suunnistus
Ratsastusseura Pirkanmaan piaffe

Kirjallisuutta

Kirsti Arajärvi: Lempäälän historia, 1959