Gefechtsverband Kuhlmey
Osasto osallistui jatkosodan kesän 1944n Puna-armeija suurhyökkäyksen torjuntataisteluihin. Hyökkäyksen alettua 9. kesäkuuta 1944 C. G. E. Mannerheim pyysi natsi-Saksalta lisäapua. Adolf Hitler lähetti osaston Suomeen 12. kesäkuuta. Se saapui Immolan lentokentälle 17. kesäkuuta, jonka jälkeen kenttä oli kokonaan osaston käytössä. Osasto teki tuhansia taistelulentoja ja pudotti satoja tonneja pommeja. Se tuhosi yli 100 vihollisen konetta, noin 200 panssarivaunua sekä kymmeniä siltoja ja huoltokuljetuksia. 23 osaston lentäjää kuoli ja 24 haavoittui taisteluissa. Osasto menetti taistelutoiminnassa 27 konetta. Suomen Ilmavoimien lisänä osasto kaksinkertaisti hävittäjävahvuuden Karjalankannaksella ja auttoi kiistämään Neuvostoliiton ilmaherruuden.
Osastoon kuului kerralla noin 70 lentokuntoista konetta, mutta sen tarkka vahvuus vaihteli taisteluissa koettujen menetysten, täydennysten ja joukkojen siirtojen mukaan. Sen kokoonpanon sekavuus selittyy Luftwaffen konekannan uudelleenjärjestelyllä, jossa vanhentuneita Junkers Ju 87 'Stuka' syöksypommittajia korvattiin hävittäjä-pommittajiksi varustelluilla Focke-Wulf Fw 190-koneilla.
Tämän mukaisesti II/SG 3 oli uudelleenkoulutuksessa Jēkabpilsissa, 2./I/SG 5 Poriissassa, sekä III ja IV/JG 54 Illesheim, eivätkä ne pystyneet osallistumaan Kannaksen taisteluihin. Suomessa ollut I/SG 3 sai uudet Fw 190-koneet heti poistuttuaan Suomesta Tarttoon. Osastoon kuuluivat Suomessa seuraavat osastot ja koneet:
- I/SG 3: 33 kpl Junkers Ju 87 D5 Stuka -syöksypommittajia
- II/JG 54: 29–62 kpl Focke-Wulf Fw 190 A-6 -hävittäjiä
- I/SG 5: 16 kpl Focke-Wulf Fw 190 F-3 ja F-8 -hävittäjäpommittajia Alakurtista.
- I/NaGr 5: 1–8 kpl Messerschmitt Bf 109 G-8 -tiedustelukoneita
Pääosa osastosta poistui Suomesta 23. heinäkuuta, mutta I/SG 5 jäi 13. elokuuta asti. Immolan kentälle pystytettiin muistokivi 23. heinäkuuta 1994 osaston muistoksi.
Lähteet
Aiheesta muualla
- The Luftwaffe, 1933-45. Schlachtgeschwader 3
Tukikohdat ja komentajat
