www.all2know.com Google WWW All2know fi
  Etusivu Etusivu | Tietoja Tietoja 
  Navigaatio
» Etusivu
» Artikelkategorier
» Luettelo luetteloista
» Aakkosellinen hakemisto
» Kalenteri
» Arvottu artikkeli
» Muokkaa Aiheesta muualla
Viimeisimmät muutokset: 2007-11-12
  Tänne linkitetyt sivut 
Afrikka
Australia
Bangladesh
Etelä-Afrikka
Egypti
Intia
Kanada
Luettelo valtioista pinta-alan mukaan
Malesia
Nigeria
Pakistan
Sri Lanka
Yhdistynyt kuningaskunta
1963
4. lokakuuta
1966
Luettelo vuorijonoista
Kyproksen tasavalta
Lista linkeistä » Singapore
Namibia
Uusi-Seelanti
Malta
Ruanda
Luettelo hevosroduista
Algeria
Libya
Lista linkeistä » Nauru
Fidži
Kiribati
Sudan
Papua-Uusi-Guinea
Kongon demokraattinen tasavalta
Samoa
Salomonsaaret
Tonga
Tuvalu
Kenia
Lista linkeistä » Uganda
Lista linkeistä » Kamerun
Benin
Angola
Norsunluurannikko
Ghana
Niger
Tšad
Mali
Länsi-Sahara
Marokko
Burkina Faso
Sierra Leone
Keski-Afrikan tasavalta
Komorit
Kongon tasavalta
Burundi
Liberia
Mauritius
Belize
Seychellit
ISO 4217
Saint Vincent ja Grenadiinit
Grenada
Verkkovirta
Leijona
Maseru
Desmond Tutu
Luettelo Lesothon kaupungeista
Butha-Buthe (kaupunki)
Hlotse
Leribe
Mafeteng
Thaba-Tseka
Lesotho Fatse La Bontata Rona
Prinssi Harry
Sankomota
Pakalitha Mosisili
Afrikan yhtenäisyysjärjestö
Leabua Jonathan
Ntsu Mokhehle
Moshoeshoe II
Luettelo Afrikan yli 100 000 asukkaan kaupungeista
Luettelo Yhdistyneiden kansakuntien suurlähettiläistä
QwaQwa
Afrikan keskuspankit ja valuutat
Luettelo siirtomaista
Donald Woods
Oranjejoki
Etelä-Afrikan siirtomaahistoria
  Muut kielet 
daLesotho
deLesotho
frLesotho
noLesotho
svLesotho
Luokka: Lesotho Enklaavit ja eksklaavit

Lesotho

Lesothon kuningaskunta eli Lesotho on vuoristoinen sisämaavaltio eteläisessä Afrikassa. Maa on kokonaan Etelä-Afrikan ympäröimä enklaavi. Lesothosta kaakkoon ovat Lohikäärmevuoret.

1 Historia
2 Politiikka
3 Hallinnollinen jako
4 Maantiede
5 Talous
6 Väestö
7 Kulttuuri
8 Merkittävimmät luonnonvarat
9 Merkittävimmät vientituotteet
10 Aiheesta muualla
11 Lähteet

Historia

Lesothon kartta

Lesothon kartta

1500-luvulle asti Lesotho oli saniennn (bushmannien) asuttamaa aluetta. Lesothon kuningaskunta syntyi zulu-kuningas Shaka Zulu valloitusten aiheuttaman mfecaneliikkeen seurauksena. Shakan aikalainen Moshoeshoe perusti eteläiselle Highveldkuningaskunnanille voimakkaan sotho 1820- ja 1830-luvuilla. Hän linnoitti vahvasti Thaba Bosiun ylängön ja käyttäen tätä tukikohtanaan rakensi suuren kuningaskunnan. Moshoeshoen kuningaskunta veti puoleensa ympäröivien aluiden nälänhädän ja sotien vaivaamia ihmisiä, jotka integroituivat yhteiskuntaan ja joiden tämän jälkeen katsottiin olevan sothoja. Moshoeshoe vahvisti valtakuntaansa myös sotilaallisesti hankkien aseita ja hevosia Kapmaasta. Moshoeshoe säilytti diplomatian keinoin ystävälliset välit naapurikuningaskuntiin ja ajoittain maksoi Shakalle suojelurahaa välttääkseen sotaa. 1830-luvun puoleen väliin mennessä valtion väkiluku oli kasvanut 30 000 ihmiseen ja se oli eteläisen Highveldtin suurin kuningaskunta. Moshoeshoen menetettyä suuren osan kuningaskuntansa alueesta buureille, maasta tuli Britannian protektoraatti 1868.

Vuonna 1959 maa sai ensimmäisen valitun lainsäädäntöelimensä ja 1965 järjestettiin ensimmäiset yleiseen äänioikeuteen pohjautuvat parlamenttivaalit. Suurimmaksi puolueeksi nousi Basutomaan kansallinen puolue (BNP) ja maa itsenäistyi 4. lokakuuta 1966 perustuslaillisena monarkiana.

Ensimmäisissä itsenäisyyden jälkeisissä vaaleissa 1970 BNP kilpailija Basutomaan Kongressipuolue (BCP) näytti nousevan valtaan, mutta BNP:n hallitus mitätöi vaalitulokset ja julisti poikkeustilan. Vuonna 1973 nimitettiin väliaikainen parlamentti, joka oli käytännössä BNP:n johtajan Leabua Jonathanin käsikassara. Sisäisen tyytymättömyyden lisäksi Etelä-Afrikan hallitus alkoi painostaa hallitusta saadakseen ANC:n läsnäolon maassa lopetettua. Tammikuussa 1986 sotilaskaappaus lopetti Lesbua Jonathanin valtakauden siirtäen valtaa kuninkaalle ja Justin Lekhanyan sotilashallinnolle. Lekhanya poisti kuninkaan valtaoikeudet 1990, mutta joutui seuraavan vuonna uuden sotilaskapinan syrjäyttämäksi.

Vuoden 1993 parlamenttivaleissa BCP sai maanvyöryvoiton vallaten kaikki parlamentin 65 paikkaa ja Ntsu Mokhehle nousi pääministeriksi. Sisäiset levottomuudet jatkuivat kuitenkin 1994 kuninkaan lyhytaikaisella kaappauksella ja poliisivoimien kapinalla 1997. BCP:n enemmistön perustaman uuden Lesothon Demokratian Kongressin (LCD) voitettua vaalit 1998 opposition väkivaltaiset mielenosoitukset ja sotilaskapina elo-syyskuussa 1998 johtivat Etelä-Afrikan ja Botswanan joukkojen väliintuloon hallituksen tueksi.

Sittemmin maan tilanne on rauhoittunut ja LCD uudisti vaalivoittonsa toukokuussa 2002 yleisesti rehellisenä pidetyissä vaaleissa.

Politiikka

Lesotho on edelleen perustuslaillinen monarkia, jonka kuninkaalla on lähinnä seremonallinen merkitys, ja toimeenpanovalta keskittyy pääministerin käsiin.

Hallinnollinen jako

Lesotho on jaettu kymmeneen alueeseen (district) :

  1. Berea
  2. Butha-Buthe
  3. Leribe
  4. Mafeteng
  5. Maseru
  6. Mohale's Hoek
  7. Mokhotlong
  8. Qacha's Nek
  9. Quthing
  10. Thaba-Tseka

Lesothon aiempi lippu

Lesothon aiempi lippu

Maantiede

Makhaleng Gorges -joki Lesothossa

Makhaleng Gorges -joki Lesothossa

Lesotho sijaitsee kokonaan varsin korkealla ylänköalueella, yli kilometrin korkeudessa.

Talous

Lesothon talouden pohjana on veden ja sähkön vienti Etelä-Afrikkaan, teollisuus, maatalous (etenkin karjanhoito) ja jossain määrin Etelä-Afrikassa työskentelevien siirtotyöläisten kotiin lähettämät palkat. Vientituotteita ovat myös timantit, villa ja mohair.

Väestö

Yli 99% Lesothon väestöstä on etnisesti basothoja. 80% on uskonnoltaan kristittyjä. Viralliset kielet ovat sesotho ja englanti; vähemmistökielinä ovat mm. zulu ja xhosa.

Lesothon väestöstä 29% on HIV:n tai AIDSin kantajia; luku on maailman suurimpia. YK arvioi luvun nousevan 36 %:iin seuraavan 15 vuoden aikana.

Merkittävimmät luonnonvarat

Merkittävimmät vientituotteet

  • karjataloustuotteet

Aiheesta muualla

Lähteet

Tarjoaa Wikipedia, vapaa tietosanakirja. Aiheesta muualla. Kaikki teksti on saatavilla GNU Free Documentation License Aiheesta muualla.