Maantiede
Joki saa alkunsa
Lestijärven kunnan alueella sijaitsevasta
Lestijärvestä. Lestijoki virtaa Lestijärven,
Toholammin, Kannuksennn, Himangan ja osin
Lohtaja läpi laskien Pohjanlahteen Himangalla. Pituudeltaan Lestijoki on n. 110 kilometriä. Joen pudotuskorkeus on noin 140 m ja koskia joessa on 50. Joen leveys on 20–40 metriä ja keskisyvyys 1–2 metriä.
Ympäristö
Lestijoki on kuuluisa villistä meritaimenestaan. Tätä erittäin uhanalaista taimenta istutetaan jokeen joka vuosi 100 000 – 200 000 kappaletta. Joessa tapahtuu pienissä määrin myös luontaista lisääntymistä. Kalastajat ja useat tutkijat ovat sitä mieltä, että meritaimenen kannan vahvistumista heikentää Kannuksen Korpelan kylällä oleva 11 kunnan kuntayhtymän omistama Korpelan voimalaitos, koska taimen ei pääse nousemaan lisääntymisalueille. Vesistön ajoittainen happamuus joen alaosilla on nykyisellään ongelma taimenen lisääntymiselle padon alapuolella. Tämä lisää painetta kalatien rakentamiselle Korpelan Voiman voimalaitoksen ohi ja Korpelan Voima kuntayhtymä onkin velvoitettu tekemään selvitys voimalaitoksen padon ohittavasta kalatiestä ja sen rakentamisesta. Kalatie osaltaan olisikin ratkaisu meritaimenen kutu-ongelmaan taimenen päästessä kutemaan joen yläosien ph-arvoiltaan neutraalimpaan ympäristöön. Selvityksen piti olla valmiina Länsi-Suomen ympäristövirastolle 31.3.2007 mennessä
YMPÄRISTÖLUPAVIRASTON RATKAISU 
, mutta Korpelan Voima valitti ympäristölupaviraston ratkaisusta Vaasan hallinto-oikeuteen, josta päätöstä ei vielä ole tullut.
Länsi-Suomen ympäristökeskus on hakenut Korkeimman hallinto-oikeuden velvoittamana (Linkki lupahakemuksen taustoihin) ympäristölupavirastolta lupaa Lestijoen alaosan kalataloudelliseen kunnostukseen. [1] Ympäristökeskus perustelee kunnostuksen tarpeellisuutta vuoden 1908 perkaussuunnitelmalla. Ympäristökeskus ei joidenkin tahojen mukaan kuitenkaan ole ottanut huomioon sitä, että perkaus jätettiin alajuoksun kohdalla lähes kokonaan toteuttamatta, kuten vuoden 1919 toimitusasiakirjasta ilmenee. Osa joen omistajista on lähettänyt asiasta huomautuksen ympäristölupavirastoon. Hankkeen kannattajat ihmettelevät kunnostuksen kohtaamaa vastustusta, koska koskien kunnostus ei heidän mielestään pelkästään palauta perattujen koskien luonnonmukaisuutta, vaan kunnostuksen yhteydessä tehtävä kutusoraikkojen puhdistus ja lisäys antaisi meritaimenelle paremmat kutumahdollisuudet joen alaosilla.
Kalastus
Lestijokeen istutetaan kirjolohta, harjusta ja joen omaa meritaimenkantaa. Pyyntikokoisena istutetaan lähinnä kirjolohta. Lestijoessa on monia haasteellisia koskia niin perho- kuin virvelikalastajalle.
Aiheesta muualla
www.ymparisto.fi - Lestijoki
|
Tietoja 
