Leviatan

Leviatan (myös Leviathan, eli 'kiero') on alun perin kanaanilaisen mytologian vesihirviö, joka syö auringon maailman loppuessa. Sana esiintyy Vanhassa testamentissa kuusi kertaa (Job, Jesaja ja Psalmittata). Nimitystä käytetään nykyään myös mistä tahansa isosta tarunomaisesta vesihirviöstä. Nykyisessä hepreassa sana merkitsee 'valas'. Leviatanin heiluttaessa pyrstöään syntyvät suuret aallot, tsunamit.

Vaikka Raamattu ei kerrokaan Leviatanin koko legendaa, juutalaiset rabbit, muun muassa Rashi, ovat omissa selitysteoksissaan kertoneet Leviataniin liittyviä legendoja. Niiden mukaan Jumala muun muassa loi aluksi Leviatanille myös puolison, mutta tappoi sitten sen, jotta pedot eivät lisääntyisi ja söisi kaikkia maailman kaloja.

Poliittisen filosofian keskeisiin teoksiin kuuluva Thomas Hobbesin Leviathan on saanut nimensä Leviatan-hirviöltä. Kirjassa Leviathan kuvaa allegorisesti suvereenia valtiota.

Raamatunkohdat

Vuoden 1992 käännöksen mukaan:

• Job 3:8 Sen päivän lävistäköön kirous, joka herättäisi itsensä Leviatanin*. [Leviatan on meren alkuhirviö, joka kanaanilaisen uskomuksen mukaan herättyään nielee eli pimentää auringon.] [1]

• Ps. 74:14: Itsensä Leviatanin päät sinä musersit ja ruhon annoit petojen ruoaksi. [Jes. 27:1] [1]

• Ps. 104:26: Siellä kulkevat laivat, siellä on Leviatan, merihirviö, jonka loit telmimään siellä. [1]

• Jes. 27:1: Sinä päivänä Herra vaatii tilille ja lyö suurella, vahvalla ja terävällä miekallaan Leviatanin, nopealiikkeisen käärmeen, Leviatanin, kiemurtavan käärmeen, iskee hengiltä syvyyden hirviön. [Job 26:13, 40:25] [1]

• Job 40:25: Voitko sinä koukullasi pyydystää krokotiilin*? Pitääkö siimasi sen kielen aloillaan, (vuoden 1933/38 käännöksessä: Voitko onkia koukulla Leviatanin ja siimaan kietoa sen kielen?) [1]

Katso myös

• Behemot