Lihassolu

Poikkijuovainen lihassolu

Poikkijuovainen lihassolu on jättisolu, jossa on useita tumia. Mikroskoopissa solun rakenteessa erottuu poikkijuovia, joista solutyyppi on saanut nimensä. Lihassolun supistuva osa muodostuu myofibrilleista, joiden perusrakenne muodostuu peräkkäin olevista sarkomeereista. Myofibrillin supistumiskyky perustuu kahden proteiinin, aktiinifilamentin- ja myosiini, toimintaan. Hermoimpulssi saa solun pitkien säikeiden aktiini- ja myosiinirihmat liukumaan toistensa lomaan, jolloin sarkomeeri lyhenee ja lihas supistuu. Aktiini näkyy solussa vaaleina juovina ja myosiini tummina. Poikkijuovaiset lihassolut liittyvät kiinni toisiinsa päistään kytkylevyjen avulla muodostaen poikkijuovaista lihaskudosta. Poikkijuovaisia lihassoluja hermottaa somaattinen eli tahdonalainen hermosto.

Sileälihassolu

Sileälihassolut ovat poikkijuovaisia lihassoluja pienempiä ja niissä on vain yksi tuma. Sileät lihassolut ovat kuitenkin poikkijuovaisia lihassoluja kestävämpiä. Niitä hermottaa autonominen eli tahdosta riippumaton hermosto. Sileälihassolut muodostavat sileää lihasta sisäelinten seinämien lihaskerroksiin.

Sydänlihassolu

Sydänlihassolu on erittäin kestävä ja se on rakenteeltaan poikkijuovaisten lihassolujen kaltainen. Nimensäkin mukaan sydänlihassolua löytyy vain sydämestä.