Jäsenet
Liittoutuneiden valvontakomissiossa (LVK) oli 160 jäsentä. LVK koostui pääosin neuvostoliittolaisista jäsenistä, mutta siihen kuului myös
brittejä. Noin 15 brittiä saapui marraskuun lopulla Suomeen, mutta heidän roolinsa LVK:n toiminnassa oli passiivista. Valvontakomission puheenjohtajana toimi kenraalieversti
Andrei Ždanov. Ždanov itse kävi Suomessa vain harvoin, mutta miltei joka kerta, kun jotakin tärkeää oli tapahtumassa, antaakseen läsnäolollaan painoa asioiden etenemiselle. Näin tapahtui muun muassa silloin, kun eduskunta äänesti sotasyyllisyyslaista. Käytännössä valvontakomission puheenjohtajuutta hoiti Ždanovin varamies kenraaliluutnantti
Grigori Savonenkov. Brittiläisen osaston poliittisena johtajana toimi Francis Shepherd
.
Toiminta
Valvontakomissio sijoittui Hotelli Torniin Helsingissä. Valvontakomissio sai hallintaansa myös
Malmin lentokentän.
Valvontakomissio valvoi, että Suomi toteutti tarkasti ja määräaikaan mennessä välirauhansopimuksen määräykset. Komissiota on luonnehdittu myös niin sanotuksi varjohallitukseksi, jonka määräyksiä tuli noudattaa. Komission jäsenillä oli esteetön pääsy kaikkien Suomen viranomaisten puheille. Sillä oli myös oikeus saada viranomaisilta kaikki tähdellisenä pitämänsä tieto.
Valvontakomissio painosti Suomea myös tuomitsemaan sotasyylliset. Muussa tapauksessa Suomea uhattiin jopa miehityksellä. Pääministeri Juho Kusti Paasikivi ja oikeusministeri Urho Kekkonenoikeudenk olivat pakon edessä. Sotasyylliset tuomittiin sitä varten säädetyn lain nojalla. Lakiehdotus käsiteltiin valtiopäiväjärjestyksen 67 §:n mukaisessa perustuslain säätämisjärjestyksessä, sillä se sääti taannehtivasti rikoksiksi teot, jotka eivät olleet olleet tekohetkellä rikoksia. Sotasyyllisyysäynnissä 20.21946 Suomen entinen presidentti Risto Ryti sekä seitsemän muuta poliitikkoa tuomittiin vankeuteen. Pisimmän tuomion, 10 vuotta kuritushuonetta, sai Ryti.
Valvontakomission ajan ensimmäinen vakava kriisi oli asekätkentäjuttu, joka käytännössä rikkoi välirauhansopimuksen ehtoja. Kätkentään osallistui tuhansia ihmisiä, jotka kätkivät aseita eri puolille Suomea siltä varalta, että Neuvostoliitto miehittäisi Suomen. Kätkennän paljastuttua valvontakomissio lähetti Suomen hallitukselle tiukkasävyisen kirjelmän, jossa vaadittiin asian selvittämistä. Kätkennän tiimoilta pidettiin oikeudenkäyntejä aina vuoteen 1949 saakka.
Vähän tunnettu tosiasia on, että rahallista korvausta vankeudesta tai metsissä piileskelystä sodan ajan vaatimaan menneet suomalaiset kommunistit tai muutamat sellaista esittäneet rikolliset eivät saaneet huomiota valvontakomissiolta, vaan heidät torjuttiin. Ensimmäiset hyötyivät vain komission johtajan pitämän rikinkatkuisen moraalisaarnan siitä, millainen käyttäytyminen olisi oikean kommunistin arvon mukaista.
Pariisin rauhan ratifioinnin myötä valvontakomissio poistui Suomesta syksyllä 1947.
Kun valvontakomissio oli jättänyt Hotelli Tornin, siellä oli tehtävä mittava kunnostus. Myös hotellin irtaimistoa oli särjetty ja kadonnut.
Lähteet
Aiheesta muualla
- Radio Peili: [1]
Tornin varjossa – valvontakomissio Suomen vahtikoirana, Tapio Pajunen, 14.72003 (20:30) ja 19.72003 (9:30 ja 17:15)
- Malmin lentoaseman ystävät ry: [1] 60 vuotta liittoutuneiden valvontakomission saapumisesta
-
Kontrollkommissionen
|
Tietoja 
)
