Lohja

|vuosi = 1926 (1969) |kuntaliitokset = Lohjan kunta (1997) |lääni = Etelä-Suomen lääni |maakunta = Uudenmaan maakunta |seutukunta = Lohjan seutukunta |kihlakunta = Lohjan kihlakunta |pinta-ala = 356,2 |maapinta-ala = 278,3 |sisävesiala = 78 |meriala = |väkiluku = 37 300 |väkiluku-päiväys = 31.10.2007 |väestötiheys = 134,0 |väestötiheys-päiväys = |väestönkasvu = 1 |väestönkasvu-päiväys = |väestöennuste = 40 000 |väestöennuste-päiväys = 2013 |väestö-0-15 = 19,25 |väestö-16-64 = 66,86 |väestö-65 = 13,89 |vero = 18,50 |vero-päiväys = 2006 |työttömyys = |työttömyys-päiväys = |johtaja = Elina Lehto-Häggroth |valtuusto-koko = 51 |valtuusto-puolueet = SDP
Kokoomus
Vasemmistoliitto
Keskusta
Sit. (Meidän Lohja)
Vihreä Liitto
RKP |valtuusto-paikat = 17
11
8
5
4
3
3
|www-osoite = http://www.lohja.fi/ |www-nimi = www.lohja.fi }}

Lohja () on Suomen kaupunki, joka sijaitsee Uudenmaan maakunnassa, Etelä-Suomen läänissä.

Kaupunki on kaksikielinen, vaikka laki ei siihen velvoita. Enemmistönä 94,4 prosenttia asukkaista puhuu suomea ja 4,2 prosenttia ruotsia. Keskustaajaman ohella merkittävä taajama on Virkkala. Uudenmaan suurin järvi, Lohjanjärvi, on suurelta osin kunnan alueella. Hormajärvi sijaitsee kokonaisuudessaan Lohjalla. Suomen suurin luola, Torholan luola, sijaitsee Lohjalla. Seudun paikallislehti Länsi-Uusimaa ilmestyy Lohjalla. Muita paikallislehtiä ovat Ilta-Lohja ja Ykkös-Lohja.

Väestö

(Tiedot 31. 03. 2007)

• Yhteensä: 37 592

joista

• Naisia: 18 521
• Miehiä: 18 071
• Ruotsinkielisiä: 1 534
• Suomen kansalaisia: 36 100
• Ulkomaalaisia: 492

Historia

Lohja oli keskiajalla emäseurakuntapitäjä, josta on vanhin kirjallinen maininta vuodelta 1323. Lohjan keskustassa sijaitseva Pyhän Laurin kirkko on Suomen kolmanneksi suurin keskiaikainen harmaakivikirkko.

Lohjasta tuli kauppala vuonna 1926, ja se sai kaupunkioikeudet vuonna 1969. Lohjalla ja Lohjan kunnassa pidettiin kansanäänestys kuntaliitoksesta vuonna 1995, ja kunnat yhdistyivät 1. tammikuuta 1997. Uuden kaupungin vaakunaksi tuli vanha kunnan vaakuna, ja vanhan kaupungin vaakuna poistui käytöstä.

Lohjalle on juuri valmistunut moottoritie, jota ollaan seuraavaksi jatkamassa Muurlaan. Tämä on yksi suurimmista tämänhetkisistä rakennusprojekteista Suomessa. Lisäksi Lohjalle on suunnitteilla ELSA-rata.

Lohjan vaakuna

Lohjan kaupungin vaakunan heraldinen selitysin vaakunan piirtäneen Olof Eriksson mukaan kuuluu Sinisessä kentässä hopeinen halstari paaluttain; sen varren kummallakin puolella saatteena kultainen pähkinäterttu. Pähkinätertut kertovat Lohjan vehreästä luonnosta.Lohjan vaakuna Halstari on Lohjan suojelupyhimyksen, Pyhän Laurin tunnus - Pyhän Laurin kerrotaan kuolleen kidutettuna kuumalle halstarille. Kirkon lisäksi suojelupyhimyksen mukaan on nimetty yksi Lohjan kolmesta pääkadusta, Laurinkatu.

Kulttuuri

Lohjan merkittävin nähtävyys on Lohjan Pyhän Laurin kirkko. 1400jenjen–1500-luku vaihteessa valmistuneen kirkon erityispiirre on hyvin säilyneet keskiaikaiset Al secco -tekniikalla tehdyt katto- ja seinämaalaukset. Pyhän Laurin kirkon lisäksi merkittäviä nähtävyyksiä ovat Lohjan museo, Kässän talo Virkkalassa sekä Tytyrin kaivosmuseo, joka sijaitsee 110 metrin syvyydessä.

Kaupungissa toimii kolme harrastajateatteria, joista Lohjan teatterissa on ammattijohto. Teatteri on perustettu 1967, mutta toiminta on jo jatkunut yli sadan vuoden ajan. Teatteri toimii yhteistyössä muun muassa Lohjan kaupunginorkesterin ja Lohjan museon kanssa.

Lohjan kaupunginorkesteri on perustettu vuonna 1964. Orkesteri on muun muassa vieraillut Savonlinnan Oopperajuhlilla ja toiminut José Carreraksen sekä Plácido Domingon orkesterina heidän vieraillessaan Suomessa.

Lohjan tenoripäivät on järjestetty jo vuodesta 1997 lähtien. Tapahtuman aikana Lohjalla kuullaan sekä Suomessa että kansainvälisestikin tunnettuja alan huippuja.

Koulutus

Lohjalla on runsaasti ensimmäisen ja toiseen asteen kouluja. Ala-asteen kouluja on yhteensä 23 ja ylä-asteita 5. Ala-asteista kaksi ja ylä-asteista yksi on ruotsinkielisiä. Lukioita on kaksi; Pohjolanmäen suomenkielinen lukio, eli Lohjan Yhteislyseon lukio, joka on Suomen suurimpia, sekä Virkkalassa Källhagenin yläasteen yhteydessä toimiva ruotsinkielinen Virkby Gymnasium.

Länsi-Uudenmaan koulutuskeskuksen kahdessa Lohjan yksikössä voi opiskella yhteensä 17 eri ammattiin.

Korkeakoulutarjonta on suppeampaa: Laurea-ammattikorkeakoululla on Lohjalla pienehkö yksikkö, jossa on sairaanhoitaja- ja tradenomi-koulutusta. Humanistisella ammattikorkeakoululla on Kanneljärven opistolla kansalaistoiminnan ja nuorisotyön koulutusohjelma.

Muuta koulutusta järjestävät muun muassa Länsi-Uudenmaan musiikkiopisto, Hiiden opisto, Lohjan kuvataidekoulu sekä Tanssistudio Funka.

Teollisuus

Lohja on teollisuusvaltainen kaupunki, ja kaupunki onkin kasvanut yhdessä etenkin kaivos- ja metsäteollisuuden kanssa.

Kaivokset

Kustaa Vaasa antoi jo 1542ille Eerik Fleming luvan rautamalmin louhintaan, ja Ojamon rautakaivoksen sanotaankin olevan Suomen ensimmäinen. Rautaa tärkeämmäksi kaivannaiseksi osoittautui kuitenkin kalkkikivi, jota on kaivettu Lohjalla Ojamon avolouhoksen lisäksi Törmän ja Solhemin avolouhoksista, sekä myöhemmin Tytyrin kaivoksesta. Lohjalla on Tytyrin lisäksi sijainnut 1990-luvun laman aikana suljettu, vuonna 1897 perustettu Virkkalan kalkkitehdas. Kalkkikaivostoiminta alkoi Petter Forsströmin luotsaaman Lohjan Kalkkitehdas Oy:n toimesta, mutta vuonna 1992 toiminta myytiin nykyiselle Nordkalk Oyj:lle.

Muita merkittäviä rakennusmateriaaliteollisuuden tehtaita ovat vuonna 1959 perustettu, 130 henkilöä työllistävä Oy Minerit Ab:nssa tehdas, joka valmistaa rakennuslevyjä Muijala, Lemminkäisen kattohuopatehdas Keskilohjallann sekä Abetoni betonielementtitehdas Perttilässä.

Metsäteollisuus

Nykyään kaivosteollisuutta merkittävämpi työllistäjä Lohjalla on metsäteollisuus. Myös sen juuret ulottuvat 1800-luvun lopulle. Kamariherra Hjalmar Linder perusti Lohjan Selluloosatehtaan (nykyisin Loparex) Pitkäniemeen vuonna 1906a. Nykyään tehtaassa ei enää valmisteta selluloosa, vaan se on erikoistunut irroke- ja muihin erikoispapereihin. Se työllistää vajaat 500 henkilöä. Samana vuonna Linder rakennutti myös Lohjan sähkörautatien Lohjan rautatieasemalta selluloosatehtaalle. Rata avattiin vuonna 1912 yleiselle liikenteelle, ja siitä tuli Suomen ensimmäinen yleistä liikennettä välittännyt sähkörautatie.

Metsäliitto (sittemmin M-Real) rakensi Lohjan Kirkniemeen oman paperitehtaansa vuonna 1966. Tehdasta on laajennettu uusilla paperikoneilla vuosina 1972 ja 1996. Tehdas valmistaa pääasiassa aikakauslehtipaperia, ja työllistää 760 henkilöä.

Pitkäniemessä sijaitsee myös Metsäliiton puuteollisuuden (entinen Finnforest) kertopuutehdas, sekä 130 henkilöä työllistävä UPM Oyj:n viilutehdas (entinen Mahogany Oy).

Muoviteollisuus

Lohjalla toimii kaksi merkittävää suomalaista talousmuovien valmistajaa: vuonna 1936 perustettu ja vuonna 1942 toimintansa Lohjan Ventelään siirtänyt Oy Plastex Ab, sekä aina Lohjan Immulassa sijainnut, vuonna 1956 toimintansa aloittanut Oy Orthex Ab. Korkean automaatioasteen vuoksi muoviteollisuus ei kuitenkaan ole erityisen merkittävä työllistäjä, esimerkiksi Orthex työllistää noin 90 henkilöä.

Plastex valmistaa muovituotteita sekä teollisuus- että kotikäyttöön. Kuluttajatuotteista tunnetuimpiin kuuluvat kastelukannut, kanisterit sekä sumutin- ja retkipullot.

Orthexin valikoimaan kuuluu pelkästään kuluttajatuotteita, ja se onkin Suomen suurin kotitalousmuovien valmistaja. Tuotevalikoimaan kuuluvat lähes kaikki kodin muovit keittiövälineistä pyykkikoreihin ja löylykiuluista lumikoliin.

Elektroniikkateollisuus

1990-luvulla elektroniikasta tuli merkittävä työllistäjä Lohjalla. Lohja Oyin:n Lohja Microelectronics-yksiköstä kehittyneen Elcoteq vuonna 1995 Gunnarlaan perustama tehdas työllisti vuoden 2006 lopulla 362 henkilöä. Elcoteq on kuitenkin ilmoittanut lopettavansa tehtaan ja siirtävänsä pääkonttorin Luxemburgiin.

Cencorp Oyj:n pääkonttori ja tehdas sijaitsee Lohjan Maksjoellainin. Muita tehtaita ovat Hyrles ohutlevytehdas, Enicsin elektroniikkatehdas sekä nanoteknologiaa hyödyntävä Liekki Oy.

Urheilu

Lohjalla on hyvät mahdollisuudet harrastaa useita urheilulajeja. Harjun urheilukeskuksesta löytyy muun muassa jäähalli, uimahallihalli ja keilailu. Tennarin liikuntahallissa puolestaan on palloiluhalli, kamppailu- ja voimailuhalli sekä sisä- ja ulkotenniskenttiä. Rullalautailu on Lohjalla suosittua, ja pitkän odotuksen jälkeen Lohjan kaupunki on päättänyt rakentaa keväällä 2007 skeittipuiston Harjun urheilukeskuksen läheisyyteen.

Urheiluseuroista menestyneimpiä ovat Kakkosessa jalkapalloa pelaava Lohjan Pallo, Ykkösdivarissa salibandyä pelaava Lohjan Salibandy sekä SM-liigassa keilaava Lohjan Rännimestarit. Muita urheiluseuroja ovat muun muassa jääkiekon II-divisioonassa pelaava Jää-ankat sekä Virkkalan Tarmo.

Tapahtumia Lohjalla

• Lohjanjärven Yöseikkailu
• Lohjan Järvipäivät
• Lohjan Tenoripäivät
• Tanhuhovin markkinat
• Lohjan Kesä
• Menneen ajan Joulumarkkinat
• Lohjan Tanssifestivaalit
• Laurinpäivä
• Virkkala-päivät
• Omenaviikko
• Lohjan Laulupäivät
• Lohjan messut
• Rantajamit
• Tuntuma Indiefestivaali

Alueellinen jako

Kaupunginosat

Lohjan kaupungin viralliset kaupunginosat ovat: }}

1. Anttila
2. Ahtsalmi
3. Pitkäniemi
4. Hiidensalmi
5. Pappila
6. Moisio
7. Myllylampi
8. Neitsytlinna
9. Ojamo
10. Ojamonkangas
11. Keskilohja
12. Metsola
13. Gunnarla
14. Vienola
15. Gruotila
16. Pappilankorpi
17. Jönsböle
18. Kyrkstad
19. Virkkala, ruotsiksi Virkby
20. Maksjoki
21. Vappula, ruotsiksi Vabby
22. Routio
23. Lempola
24. Ventelä, ruotsiksi Vendelä
25. Perttilä
26. Muijala
27. Röylä
28. Paloniemi
29. Immula
30. Kirkniemi, ruotsiksi Gerknäs

Kylät

Lohjan kaupungin kyliä ovat:

Ahtiala, Askola, Hermala, Hietainen, Hiittinen, Hongisto, Immula, Iso-Teutari (ruots. Stortötar), Jalassaari, Jantoniemi, Kaijola, Karnainen, Karstu, Kirkniemi (ruots. Gerknäs), Kirkonkylä (ruots. Kyrkstad), Kittilä (ruots. Kittfall), Koikkala, Koski, Kouvola, Kukkumäki (ent. Luttulahttp://vesa.lib.helsinki.fi/cgi-bin2/ysa.pl?h=Lohjan%20kunta%20--%20Luttula, ruots. Jönsböle), Kunnarla (ruots. Gunnars), Kutsila, Laakspohja (ruots. Laxpojo), Lehmijärvi, Lieviö (ruots. Skräddarskog), Lohja, Lylyinen, Maikkala, Maksjoki, Marttila, Moisio, Muijala, Mynterlä (ruots. Mynderlä), Nummenkylä, Näätälä (ruots. Mårbacka), Ojamo, Osuniemi (ruots. Orsnäs), Outamo, Paavola, Paksalo, Paloniemi, Pappila, Pauni, Pietilä, Piispala (ruots. Biskopsnäs), Pulli, Routio, Röylä, Seppälä, Skraatila, Suittila, Talpela, Torhola, Vaanila, Vallaa, Vanhakylä, Vappula, Varola, Vasarla, Veijola (ruots. Vejby), Ventelä, Virkkala (ruots. Virkby), Vohloinen, Vähä-Teutari (ruots. Yttertötar).

Tunnettuja lohjalaisia

• Heikki Heikinpoika Vaanila, talonpoika ja valtiopäivämies
• Hjalmar Linder, kamariherra
• Petter Forsström, vuorineuvos
• Eeva Joenpelto, kirjailija
• Matti Saarinen, kansanedustaja
• Marjut Rolig, hiihtäjä ja olympiavoittaja
• Tomi Joutsen, Amorphis-yhtyeen laulaja
• Sanna Stén, soudun mm-mitalisti
• Marzi Nyman, muusikko
• Reverend Bizarre, doom metal-yhtye
• Ari-Pekka Anttila, muusikko
• Ira Kaspi, jazz-laulaja

Ystävyyskaupungit

• Växjö, Ruotsi
• Ringerike, Norja
• Aabenraa, Tanska
• Skagaströnd, Islanti

Lisäksi Ruotsin Lidingö on Lohjan kummikaupunki.

Etäisyyksiä

• Karkkila 41 km
• Helsinki 58 km
• Somero 64 km
• Salo 65 km
• Forssa 79 km
• Hanko 81 km
• Hämeenlinna 106 km
• Turku 116 km
• Lahti 132 km
• Tampere 166 km
• Pori 207 km
• Kuopio 409 km
• Oulu 623 km
• Rovaniemi 830 km

Katso myös

• Eeva Joenpelto -palkinto

Lähteet

Aiheesta muualla

• Lohjan kaupungin kotisivut
• Suomi24:n Lohja-keskustelu

• Lohjanjärven Yöseikkailu