Lotta
Lottarörelsen
){kind=logo}
Lotta Svärd -merkin suunnitteli Eric Vasström vuonna [[1921
Nimi Lotta Svärd tulee Johan Ludvig Runebergin Vänrikki Stoolin tarinoista. Riihimäen Lotta Svärd käytti nimeä ensimmäisenä 19. marraskuuta 1918.
Alun perin lotat eivät toimineet Lotta Svärd -järjestöissä, eivätkä edes Lotta-nimellä, vaan alkujaan he toimivat palokuntanaisina, maamiesseurojen ompeluseuroissa ja suojeluskuntien sanitäärinaisina. Tätä järjestelyä kohtaan kuitenkin alkoi kohdistua arvostelua kansalaissodan jälkeen.
Vähitellen naiset alkoivat organisoida omaa järjestöä, jonka nimeksi tuli lopulta kovan kiistelyn jälkeen Lotta Svärd. Vuonna 1920 alkoi näyttää siltä, että Lotta Svärd -yhdistykset tarvitsisivat oman ja itsenäisen keskusjohdon. Valtakunnallinen Lotta Svärd -yhdistys merkittiin rekisteriin 9. syyskuuta 1920.
Vastanimetyn keskusjohtokunnan ja suojeluskuntain ylipäälliköiden hyväksymät säännöt lähetettiin suojeluskuntien kanslioille ja sieltä edelleen paikallisille Lotta Svärd -yhdistyksille. Merkittävää niissä oli se, että järjestö edelleen pysyi suojeluskunnan nimellisenä osana ja niin sanotut toimivat jäsenet tekivät kirjallisen sopimuksen seurata suojeluskuntaa liikekannallepanotilanteessa.
Koska lottajärjestön keskusjohtokunnan puheenjohtajat olivat vaihtuneet varsin tiuhaan, päätettiin virka vuonna 1931 vakinaistaa. Tällöin puheenjohtajaksi nimitettiin Sortavalan seminaarin yliopettaja Fanni Luukkonen, joka oli hoitanut yhdistyksen puheenjohtajuutta jo vuodesta 1929in. Hän toimi tehtävässään järjestön lakkauttamiseen asti eli vuoteen 1944. Puheenjohtaja Fanni Luukkonen vieraili 19.5.1943 Adolf Hitler päämajassa ja vastaanotti Kotka-ritarikunnan ristin 'bolsevismiaa vastaan käydystä taistelusta'.
Sääntöuudistus yhdistyksessä toteutettiin vuoden 1941 vuosikokouksessa. Tällöin poistettiin väliviiva yhdistyksen nimestä, ja järjestön nimeksi tuli Lotta Svärd ry. Sääntöjä uudistettiin ja selkeytettiin ja eri jaostojen tehtävät määriteltiin yksityiskohtaisesti. Jaostot olivat: lääkintäjaosto, muonitusjaosto, varusjaosto, toimisto- ja viestijaosto, keräys- ja huoltojaosto sekä kenttälotat.
Kenttälotat toimivat sotatoimialueella muun muassa puhelinkeskusten hoitajina, puhelinpäivystäjinä, toimistolottina, kanttiinin hoitajina sekä lääkärien avustajina rintaman välittömässä läheisyydessä ja kenttäsairaaloissa.
Lotta Svärd -järjestö kykeni vapauttamaan talvi- ja jatkosodan aikana 1939–1944 noin 100 000 suomalaista miestä muihin tehtäviin. Näistä puolet lähti rintamalle. Lotat siis kykenivät vapauttamaan rintamatehtäviin noin seitsemän divisioonan joukot.
Pikkulotta-järjestö perustettiin vuonna 1931, ja siihen saivat vanhempiensa suostumuksella liittyä kahdeksan vuotta täyttäneet. Jatkosodan aikana nimi muutettiin Lottatytöiksi samoin kuin suojeluskuntapoikien nimi Sotilaspojiksi.
Lottatyttöjen oma merkki oli heraldinen ruusu. Lottatytöille opetettiin isänmaallisuutta ja järjestettiin erilaisia kursseja. He osallistuivat erilaisiin töihin aikuisten lottien kanssa. Lottatyttöjen toiminta päättyi yhtä aikaa Lotta Svärd ry:n kanssa. Viimeisessä vaiheessa jäsenmäärästä alle 17-vuotiaita oli 50 000. Koko lottajärjestöön kuului vuonna 1944 noin 200 000 jäsentä. Sodan loputtua 19. syyskuuta 1944 oli 287 lottaa menettänyt palveluksessa henkensä (sotavammoihin kuolleet 113, tauteihin kuolleet 140 ja tapaturmaisesti kuolleet 34).
Valvontakomissio määräsi lakkautettavaksi kaikki 'fasistiset' järjestöt, jollaiseksi se luokitteli myös Lotta Svärdin. Tästä syystä Suomen hallitus joutui määräämään 23. marraskuuta 1944 Lotta Svärdin lakkautettavaksi 'liian läheisten suojeluskuntasuhteiden' vuoksi. Ennen lakkauttamista se ehti siirtää varoja kaksi viikkoa aikaisemmin perustamalleen Suomen Naisten Huoltosäätiölle. Säätiö hoiti ruokapalvelua koko maassa ja palkkasi työntekijöikseen entisiä lottia tukeakseen näiden toimeentuloa. 29. kesäkuuta 2004 Suomen Naisten Huoltosäätiö vaihtoi nimensä Lotta Svärd Säätiöksi.
Lottamuseoita on nykyään ainakin Ristijärvellä, Seinäjoella, Lappeenrannassa sekä Tuusulassa.
12. joulukuuta 2005 sai ensi-iltansa lotista kertova elokuva Lupaus, jonka oli tilannut Lotta Svärd Säätiö. 'Lottapaneeli' oli mukana tarkastamassa kohtauksia koko elokuvan kuvausten ajan.
