Lucifer

Lucifer on latinaa ja tarkoittaa kirjaimellisesti 'valonkantajaa' (lux = valo; ferre = kantaa, tuoda). Nimi periytyy alkujaan kreikan termistä , heosphoros, aamunkoin tuoja. Antiikista lähtien Lucifer on tarkoittanut Kointähteä eli Venusta. Nimitys kuvaa Venuksen nousua loisteena taivaalle ja lankeamista taivaan rannan taa.

Kristinuskon vaikutuksesta Luciferin ajatellaan nykyään usein olevan yksi Saatanan monista nimistä. Kristillisen perinteen mukaan Lucifer oli ensimmäinen arkkienkeli, kunnes hänestä tuli liian ylpeä ja vallanhaluinen. Taivaallisen sodan jälkeen Jumala karkotti Luciferin, jolloin Luciferista tuli paholainen, langennut enkeli, ja hänen seuraajistaan demoneita. Tällaisen käsityksen muodostumiseen ovat vaikuttaneet mm. Kadotettu paratiisi ja Jumalainen näytelmä.

Sana 'Lucifer' esiintyy Vulgatassa, Jesaja 14:12 , missä se on käännös kreikasta. Alkuperäisessä hepreankielisessä tekstissä käytetään sanamuotoa הילל בן שחר, joka tarkoittaa 'Helel, Shaharin poika'. Helel oli babylonialais–kanaanilainen aamutähden jumala ja Shahar aamunkoitteen jumala. Vuoden 1992 kirkkoraamatussainin, jossa sana Lucifer ei esiinny kertaakaan, tämä kohta on suomennettu 'Kointähti, sarastuksen poika'. Vaikka kyseinen raamatunkohta puhuu 'taivaalta putoamisesta', se ei viittaa Luciferin Helvetti karkottamiseen. Se on osa pilkkalaulua Babylonin kuninkaasta, mikä käy ilmi jakeesta Jesaja 14:4.

Lucifer-tuotemerkillä valmistetaan muun muassa olutta (belgianlainen Riva-panimo) ja grillejä. Lucifer oli myös H. P. Blavatsky toimittama teosofinen aikakauslehti.