Historia
Lumijoen kunta on perustettu vuonna 1867, mutta ensimmäisiä kertoja sen nimi on mainittu historiankirjoissa vuonna 1496, kun venäläinen sotajoukko riehui rannikkokylissä. Lumijokisten taloja ryöstettiin ja poltettiin, ihmisiä surmattiin ja vietiin Venäjälle vankeuteen.
Lumijoelle rakennettiin ensimmäinen kirkko noin
1620-luvulla, mutta varmaa ja tarkempaa tietoa siitä ei ole. Kirkko oli noin 27 metriä pitkä ja yhdeksän metriä leveä. Kirkon käytyä pieneksi ja huonokuntoiseksi sen tilalle rakennettiin uusi kirkko, joka valmistui vähän vuoden
1816 jälkeen. Uusi kirkko oli ristinmuotoinen.
Vuonna 1882 Lumijoen kirkko ja vanha kellotapuli paloivat ukkosmyrkyssä. Sama ukkosmyrsky poltti myös Liminganlahden toisella rannalla sijaitsevan Oulunsalon kirkon. Lumijoen nykyinen kirkko, johon piti mahtua yli 1 000 ihmistä, rakennettiin 1886–1889.
Vuosina
1695–
1696 nälkä koetteli lumijokisia, ja tilanne paheni entisestään
isonvihan aikana. Vuoden
1714 jälkeen venäläiset saapuivat Pohjois-Pohjanmaalle. Isonvihan aikana kylän taloista puolet autioitui, ja arvioiden mukaan jopa neljä viidesosaa
Limingan pitäjän asukkaista olisi menehtynyt. Väitetään, että
Sakari Topeliuksen Koivu ja tähti -tarina pohjautuisi ylipääläisten lasten kokemuksiin. Vuodesta
1716 tilanne alkoi parantua ja jälleenrakentaminen aloitettiin.
Palvelut
Elinkeinona Lumijoella on perinteisesti ollut maatalous, mutta nykyään pääelinkeinona ovat palvelut. Kunnan työpaikoista on vuonna 2000 ollut 50 prosenttia palvelualan ja 31 prosenttia maatalouden työpaikkoja.
Huomattavia yrityksiä Lumijoella ovat muun muassa Pohjois-Suomen Perustuspalvelu, Junnon Sora ja Kuljetus Oy, Lumituuli Oy, Meriläisen leipomo, Eerikin puttiikki, Sentatel Oy, HTWorks, Lumian Ky, Lumilaude Oy ja Perhekoti M. Kipinä Ky, Jakome, Lounaskahvila Melike.
Nähtävyydet
Nähtävyyksiä on esimerkiksi arkkitehti John Lybeckin suunnittelema, vuonna 1889 valmistunut kirkko, Lakeuden katedraali.
Toinen nähtävyys on Hailuoto-höyrylaiva, joka aikanaan ajoi säännöllistä liikennettä Oulun ja Hailuodon sekä Lumijoen välillä. Hailuoto-laiva toimii nykyään kahvilana Lumijoen Varjakassa.
Vierailulla voi käydä myös Eerikin Puttiikissa. Vuonna 2001 Lumijoen Ylipäähän perustettu Puttiikki on saanut joka vuosi arvovaltaisia vieraita.
Liminganlahden rannalle on rakennettu lintutornit Sannanlahteen ja Puhkiavanperälle. Molempien tornien läheisyydessä on nuotiopaikat, opastetaulut ja ruokailukatokset ja telttapaikkoja.
1988–1999 rakennettu tuulivoimala Säihkäle on Lumijoen Varjakassa.
1860-luvulla Lumijoelle perustettiin kotiseutumuseo, jossa on esillä Lumijoelta kerättyä esineistöä.
Kylät
Hirvasniemi, Luonnostakylä, Lapinkylä,
Varjakka, Korvenkylä ja Ylipää.
Muuta
Lumijoki on Suomen ainoa joki, joka laskee lännestä itään, mutta laskee silti Itämereen. Lumijoen sivuhaaroja ovat Hirvasoja, Junkkosenoja ja Haarasuonoja. Muita pieniä vesistöjä kunnassa on esimerkiksi Miehojärvi ja Mustapäänlampi. Merenrantaa Lumijoella on 38 kilometriä.
Tunnettuja lumijokelaisia
- Aino Sallinen, Jyväskylän yliopiston rehtori
- Johanna Kurkela, laulaja
- Henna Ylilauri, malli ja Miss Suomi -kilpailun 2. perintöprinsessa
- Markku Koivula, laulaja
Aiheesta muualla