Kuuhun laskeutujaluotain E-6
Luna 9
Neuvostoliitto kehitti uudentyyppisen kuuluotaimen, jota sanottiin E6-tyypiksi. Luotaimen kantoraketti oli nelivaiheinen R-7 'Molnija' 8K78.
E6-sarjaan kuulunut Luna 9 koostui suuresta pitkulaisesta laiteosasta ja pienestä pallomaisesta laskeutumiskapselista, joka oli laiteosan yhdessä päässä. Sylinterimäisen laiteosan molemmilla puolilla oli sivupakkaukset. Sylinteriosassa oli viestintä, ohjaus ja säätölaitteita.
Ensimmäisessä sivupakkauksessa oli tutkakorkausmittari ja ohjausraketit, toisessa aurinko- ja kuutunnistimet.
E6-luotain laukaistiin ensin matalalle maata kiertävälle 'paikoitusradalle', jolla luotain kiersi noin yhden kierroksen. Sen jälkeen luotaimen raketit syttyivät, ja alkoi matka kohti Kuuta. Noin 8300 ennen Kuuta luotain asettui pystysuoraan asentoon suhteessa Kuuhun.
Tutkan ilmoittaessa että oltiin 75 km:n päässä Kuusta luotaimen tutka ja tähtinavigointilaitteet irrotettiin, ja laiteosan pohjassa olevat jarruraketit käynnistyivät. Kuun pinnan lähellä nopeus oli 22 kilometriä tunnissa. Kun noin 5 metriä kuun pinnan yläpuolella luotaimen laiteosan pohjassa ollut sauvamainen tunnistin kosketti Kuun pintaa, pallomainen laskeutumiskapseli lensi luotaimen yläpäästä viistosti ylöspäin ja kierähti Kuun pinnalle. Paina sen jälkeen laskeutumiskapselin kuoret aukenivat kuin kukan terälahdet.
Tämä laskeutumislaji oli 'puolipehmeä'. Jarruraketit, viestintälaitteet ja asennonsäätöjärjestelmän sisältävä laiteosa painoi
noin 1422 kg ja kevyempi pallon muotoinen laskeutumisosa 100 kg.
Luna 9-luotaimen arvoja
- Kantoraketti R-7, nelivaiheinen Molnija 8K78M
- Massa 1583 kg
- Maan kiertorata 167x219 km, kaltevuus 51,9
- Pituus laiteosa+laskeutumiskapseli 2,7 km
- Laskeutumiskapseli 100 kg, läpimitta 58 cm
- Laskeutumispaikka Kuussa 7.13° pohjoista - 64.37°läntistä eli 7°8' pohjoista 64°22' läntistä , Reiner- ja Marios-kraatterien välissä
- Kesto 6 päivää
Neuvostoliitto yritti pehmeää laskeutumista Kuuhun monta kertaa ennen kuin onnistui
USA ja Neuvostoliitto kilpailivat voimakkaasti avaruustutkimuksessa 1960-luvun alussa. Molemmat halusivat saada miehittämättömän laitteen laskeutumaan Kuun pinnalle ottamaan kuvia. Haluttiin myös varmistua siitä, ettei kuun pinta olisi upottavaa pölyä.
Neuvostoliitto laukaisi tammikuussa 1963 Sputnik 25:ksi ristityn laitteen Maata kiertämään. Se teki vain muutaman kierroksen Maan ympäri ja syöksyi takaisin ilmakehään. Myöhemmin on saatu tietää, että se oli ensimmäinen E6-sarjan 'toisen sukupolven kuuluotain', jonka tarkoituksena oli laskeutua pehmeästi Kuun pinnalle. Huhtikuussa 1963 Luna 4 laukaistiin ensin matalalle kiertoradalle jonka korkaus oli 176x297 km, Blok L-raketin vauhdittama mistä luotain lähti kohti Kuuta, mutta ohitti sen 8336,2 km:n päästä. Niinpä Luna 4 asettui kaukaiselle soikealle radalle Maata kiertämään. Muutama muukin E6-sarjan luotain epäonnistui samalla tavoin kuin edelliset, ja se aiheutti vanäläislle palon, että amerikkalaiset ehtisivät laukaista pehmeälaskuluotaimensa kuuhun ennen sitä. Epäonnistuneita E6-sarjan kuuluotaimia olivat Luna 1964A joka ei päässyt Maan kiertoradallekaan, Luna 1964B:n kolmas vaihe saammui ennen aikojaan, 6530 kg:n painoinen Kosmos 60 kiersi vähän aikaa Maata ja syöksyi imakehään ja Luna 1965A:n kolmas vaihe ei toiminut.
Toukokuussa 1965 Luna 5 iskeytyi kuuhun 'Pilvien mereen', kun sen gyroskooppiin tuli vika, ja luotain alkoi pyöriä.
Kesäkuussa 1965 Luna 6:n puolimatkan radankorjauksessa moottori syttyi muttei sammunut, ja Kuun ohi lennettiin 161000 km:n päässä.
Heinäkuussa toiseen luotainsarjaan kuulunut Zond 3 kiersi Kuun takaa lähettäen kuun kääntöpuolelta kuvia.
Luna 7 epäonnistui, koska aluksen asennonsäätö petti jarrutusvaiheessa ja luotain murskaaantui Kepler-kraatterin lähelle.
Se oli 10:s E-6-ohjelman epäonnistuminen.
Joulukuussa 1965 muuten pitkälle edenneen Luna 8:n laskeutujan ilmatyyny puhkesi juuri laskeutumisvaiheessa, kun ilmatyyny täyttyi. Se ajoi aluksen väärään asentoon, ja jarruraketit toimivat väärään suuntaan, ja alus murskautui Kuun pintaan.[Engl. wiki Luna 8]
Virallisesti pehmeä laskeutumine epäonnistui vain kuusi kertaa, todellisuudessa Luna 9:n onnistuminen 11. tammikuussa 1966 tuli viime tipassa. USA:sta oli joulukuussa 1965 alkanut kantautua tietoa USA:n omasta pehmeälaskuluotaimesta, Surveyoristaista, joka laukaistaisin keväällä 1965.[Vanha ja Uusi kuu s. 60-61]
Katso myös
Lähteet
Luna 9
)
)
)
