Luovutettu Karjala

Luovutettu Karjala

Luovutetulla Karjalalla (myös pakkoluovutettu Karjala tai menetetyt alueet) tarkoitetaan Suomen alkujaan Moskovan rauhansopimuksessa 1940 ja lopullisesti Pariisin rauhanteossa 1947 Neuvostoliitolle luovuttamaa maa-aluetta, joka oli koko Suomesta noin kymmenesosa. Asukkaita alueella oli yli 400 000, silloisesta väkiluvusta 11 %. Karjala-keskustelussa monesti viitataan termillä luovutettu Karjala myös muihin pakkoluovutettuihin alueisiin.

Historia

Talvisodan jälkeen Moskovan rauhassa luovutettavaksi määrätty Karjalan osa liitettiin asukkaista lähes tyhjänä Karjalais-suomalaiseen sosialistiseen neuvostotasavaltaan. Vuoteen 1941 mennessä Karjalaan oli muuttanut noin 188 000 neuvostoliittolaista asukasta.

Jatkosodan alettua neuvostoasukkaat palasivat Neuvostoliiton puolelle, ja suomalaiset valloittivat menetetyt alueet muutamassa kuukaudessa takaisin. Asemasodan aikana suomalaiset evakot pääsivät jälleenrakentamaan talvisodassa tuhoutuneita maitaan, ja 6. joulukuuta 1941 eduskunta päätti liittää luovutetut alueet takaisin Suomeen. Neuvostoliitto ei missään vaiheessa tunnustanut tätä päätöstä lailliseksi. Vuoden 1944 suurhyökkäyksessä Neuvostoliitto valloittikin alueen uudestaan, ja sieltä paenneet ehtivät ottaa mukaansa vain välttämättömimmät tavarat. Alueluovutukset vahvistettiin uudestaan Moskovan välirauhansopimuksessa 1944 ja lopullisesti Pariisin rauhassa 1947. Tällä kertaa Karjalankannas liitettiin osaksi Leningradin aluetta ja Laatokan Karjala osaksi Karjalais-suomalaista neuvostotasavaltaa.

Siirtokarjalaiset asutettiin Suomessa kaikkialle maahan Lappia, suurelta osin pohjoista ja koillista Pohjanmaata ja rannikon ruotsinkielisiä seutuja lukuun ottamatta^[1] . Petsamon väki sijoitettiin Lappiin.

Sodan jälkeen Neuvostoliitto siirsi alueelle väkeä lähinnä Ukrainasta, Valko-Venäjältä ja Venäjältä. Valtaosa asukkaista siirtyi vapaaehtoisesti. Useimpien Karjalankannaksella olevien suomalaispitäjät nimettiin neuvostotyylisiksi vuonna 1948: esimerkiksi Kirvusta tuli Svobodnoje eli vapaasti suomentaen Vapauskylä. Karjalan tasavaltaan liitetyllä Raja-Karjalan ja Laatokan Karjalan alueella taas nimiä ei juuri muutettu.

Aluetta alettiin nopeasti muuttaa neuvostojärjestelmän mukaiseksi. Rakennettiin kolhooseja ja sovhooseja. Kirkot otettiin muuhun käyttöön: esimerkiksi Konevitsan luostarista tehtiin asevarasto, joistakin kirkoista taas tehtiin elokuvateattereita tai navettoja.

Neuvostoliiton romahduksen jälkeen Leningradin alueella ei kuntien nimiä muutettu takaisin vanhoiksi, toisin kuin muualla Neuvostoliitossa. Tämä selittyy osin sillä, että alueelle sodan jälkeen siirretyt ihmiset eivät tunteneet alueen suomalaishistoriaa eivätkä tietenkään kokeneet sitä historiaa omakseen. Näin venäjänkieliset nimet jäivät samoiksi.

Tilastoja

Nykytilanne

Suomalaisvoimin on kohennettu tiettyjä rakennuksia ja alueita. Monrepos'n huvilapuistoa restauroidaan ja Alvar Aallonnn suunnittelemaa Viipuri kirjastoa kunnostetaan. Joillekin karjalaisille on muodostunut jokakesäisten kotiseutumatkojen toimeksi hautausmaiden siistiminen, tärkeänä osana oman suvun hautakivien etsiminen ja pystyyn nostaminen.

Kiinteistöjen omistusoikeudet

Perinteisen näkemyksen mukaan Suomesta Neuvostoliitolle siirtyneillä alueilla voimaan astui sellaisenaan Neuvostoliiton laki, joka ei tuntenut maan yksityistä omistustaSopS 39/1963 Tekoniemi, Merja (2001) Venäjän maatalouden uudistaminen ja kehitys 1990-luvulla . Suomen Pankki, Siirtymätalouksien tutkimuslaitos BOFIT. No 16. . Suontausta, Tauno: Porkkalan vuokra-alueen palautus ja yksityiset omistussuhteet. Lakimies 1955, 906-920. Castrén, Erik: Keskustelua oikeudesta Porkkalan maahan. Lakimies 1955, 921-926. Castrén, Erik: Kansainvälinen oikeusseuraanto. Vammala 1950. Lisäksi Pariisin rauhansopimuksen (SopS 20/1947) 29. artikla sisältää tekstin:

''1. Suomi luopuu kaikista ja kaikenlaatuisista Liittoutuneita ja Liittyneitä Valtoja vastaan Suomen hallituksen tai Suomen kansalaisten taholta esitettävistä vaatimuksista, jotka aiheutuvat suoranaisesti sodasta tai Euroopassa syyskuun 1 päivän 1939 jälkeen vallinneen sotatilan aiheuttamista toimenpiteistä, olipa Liittoutunut tai Liittynyt Valta silloin sodassa Suomen kanssa tahi ei, mukaan lukien:

''a) vaatimukset sellaisten menetysten ja vahinkojen johdosta, jotka ovat aiheutuneet Liittoutuneiden tai Liittyneiden Valtojen sotavoimien tahi viranomaisten toimista;

''--

''2. Tämän artiklan määräykset kumotkoot täysin ja lopullisesti kaikki tässä mainitun luontoiset vaatimukset, jotka tästä lukien raukeavat, olipa asiapuoli kuka tahansa.

Tämän pykälän vaikutus Silvennoisen nostaman kanteen tyyppisiin prosesseihin on toistaiseksi tuntematon. Silvennoisen näkemyksen mukaan juridinen tilanne on muuttunut Venäjän uuden lainsäädännön ja Neuvostoliiton romahduksen myötä. Professori Jukka Kemppisen mukaan rauhansopimus poisti Karjalan kiinteistöt suomalaisesta kiinteistöjärjestelmästä, joten niihin ei voida myöntää lainhuutoa..Jukka Kemppinen 18.1.2007 http://kemppinen.blogspot.com/2007/01/puusta-katsoen.html

Luovutetun Karjalan kunnat

• 39 (maalais)kuntaa luovutettiin kokonaan:

• Osittain luovutettiin ja jälkeenpäin liitettiin naapurikuntiin 5 (maalais)kuntaa.

• Osittain luovutettiin myös 16 kuntaa, jotka kuitenkin jatkoivat toimintaansa alueluovutuksista huolimatta.

• Kaupunkeja luovutettiin kolme

• Kauppaloita luovutettiin kaksi

• Lisäksi luovutettiin kaksi ortodoksisen luostarin käytössä ollutta saarta

Katso myös

• Karjala-kysymys
• Luovutetut alueet

Lähteet