Öljyn synty ja koostumus
Öljy on fossiilinen polttoaine. Maapallon öljy on syntynyt ajan saatossa esihistoriallisista kasveista ja meren eliöistä, jotka ovat hautautuneet sedimentin alle. Kuumuus ja paine on muuttanut jäännökset nestemäisiksi ja kaasumaisiksi hiilivedyiksi. Öljy on kasautunut huokoisiin kiviin ja onkaloihin, joista se voidaan pumpata.
Raakaöljy sisältää hiilen ja vedyn lisäksi happea, rikkiä ja typpeä. Myös metalleja mm. vanadiinia ja nikkeliä saattaa esiintyä hyvin pieniä määriä. Alkuainekoostumus vaikuttaa suoraan öljyn laatuun. Tärkeimpiä tekijöitä jatkojalostuksen kannalta ovat öljyn tislesaanto ja rikkipitoisuus. Tislesaantoa voidaan arvioida öljyn tiheyden perusteella (n. 780 - 1000 kg/m3). Tiheys ilmaistaan usein Amerikan Petroleum Instituten laatiman API-asteikon mukaan, ja se on tärkeä peruste hinnoittelulle. Kevyttä, pienimolekyylistä, juoksevaa, kellanruskeaa, korkealaatuista öljyä on esinerkiksi Pohjanmeren öljy. Raskasta, suurimolekyylistä,jähmeäliikkeistä lähes mustaa ja heikkolaatuista on esimerkiksi Venezuelan öljy.
Öljy koostuu erilaisten hiilivetyjen seoksesta: pääasiassa alkaaneista ja aromaattisista hiilivedyistä. Raakaöljyn alkaanit voivat olla suoraketjuisia tai haarottuneita tai rengasrakenteisia. Aromaattisista hiilivedyistä mainittakoon bentseeni, tolueeni ja ksyleeni.
Öljyntuotanto
Kevyitä öljynporauslauttoja
On ollut olemassa öljykenttiä, joissa öljy on noussut omalla paineellaan maan pinnalle, mutta ne on käytetty tyhjiin jo kauan sitten. Nykyään ennen kuin öljykenttä voidaan ottaa käyttöön, on sitä valmisteltava useita vuosia. Valmisteluun kuuluu esimerkiksi paineen nosto hiilidioksidilla tai vedellä.
Öljyn pumppaamiseksi ensimmäinen vaihe on porata aukko maanalaiseen öljykenttään. Samaan kenttää porataan usein useita aukkoja saannin nopeuttamiseksi. Muista aukoista pumpataan maan alle vettä, joka nostaa tai pitää yllä maanalaista painetta ja mahdollistaa öljyn nostamisen. Kentän paineen laskiessa loppu öljy on pumpattava ylös. Uudet aukot ovat yleensä vaakatasossa.
Aukkoja lisäämällä ei pystytä nopeasti lisäämään tuotantoa, koska öljyn pumppaus on hyvin tarkkaan säädelty prosessi - jos vettä ei pumpata oikeassa suhteessa tai öljyä nostetaan liian nopeasti, saattaa öljylähde romahtaa niin että loppua öljyä ei enää saada ylös, tästä on varoittavia esimerkkejä mm. Kuwaitissa.
Öljynjalostus
Öljynjalostamossa eri kemikaalit erotetaan
tislaamalla. Raakaöljystä voidaan jakotislauksella erottaa erilaisia hiilivetyjä, kuten petrolia, bensiiniaä,
parafiini ja bitumia. Raskaampia hiilivetyjä voidaan hajottaa arvokkaammiksi kevyemmiksi hiilivedyiksi
krakkauksella.
Käyttö
Öljy on luonnonvara, jota hyödynnetään tuhansin tavoin. Öljyä käytetään polttoaineena tehtaiden ja autojen koneissa sekä lämmityksessä. Raaka-aineena öljyä käytetään mm.
muoveihin,
maaleihin ja lääkkeisiin. Lähes miljoonan suomalaisen koti lämpiää öljyllä.
Öljyn käyttö on laajaa, koska se on helposti mukana kuljetettava energianlähde. Millään muulla tekniikalla ei olla saatu aikaa yhtä kevyttä, turvallista ja energiatiivistä voimanlähdettä.
- Katso myös: Luettelo öljyntuottajamaista
Historia
Modernin öljynjalostuksen historia alkaa vuodesta
1852, jolloin keksittiin öljyn tislausan. Raakaöljystä tislasi petrolia ensimmäisenä puolalainen Ignacy Lukasiewicz. Ensimmäinen 'öljykaivos' perustettiin Etelä-
Puola seuraavana vuonna.
Yhdysvalloissa öljyntuotanto alkoi
1859 Pennsylvaniassa.
Ensimmäinen varsinainen öljystä saatavalla energialla kulkeva auto keksittiin vuonna 1885. Siinä oli polttomoottori. Kun vielä kehitettiin laite, jota nyt kutsutaan kaasuttimeksi saatiin moottorin, joka kävi bensiinin voimalla. Se syrjäytti kilpailijansa, raskaan ja kömpelön höyryauto ja rajoittuneemman ajomatkan antaneen sähköauton.
Tulevaisuus
- Pääartikkelit: Öljyhuippu, Vaihtoehtoiset energiamuodot
Öljyn tulevaisuus on epäselvä. On raportoitu, että öljy säilyisi varteenotettavana polttoaineena vain 40 vuotta ja tuotannon huippu saavutetaan jo tällä vuosikymmenellä. Toisaalta jotkut pitävät öljyvaroja lähes ehtymättöminä, koska on maailmassa vielä valtavia tunnettuja hiilivetyreservejä, esimerkiksi öljyliuske tai
kivihiili. On myös väitetty, että markkinamekanismi siirtää automaattisesti energiantuotannon muihin menetelmiin niiden tultua hinnaltaan öljyä edullisemmiksi.
Polttoaineista bensiini voidaan sangen helposti korvata
etanoli-bensiiniillseoksella (E85) ja diesel
biodieselä. Puhdastakin etanolia voidaan käyttää esim. lentobensiinin korvikkeena yksinkertaisilla muutostöillä, Brasiliaiden onkin jo aloittanut vuonna 2005 etanolikäyttöisten
lentokone valmistuksen. Yksi merkittävä syy öljyn polttamista vastaan on se, että palamistuotteena syntyvä
hiilidioksidi kiihdyttää maailmanlaajuista ilmastonmuutosta.
Öljy ja globaali politiikka
Öljyntuottajamaiden järjestö, OPEC perustettiin 1960issa Bagdad. OPEC:in jäsenet muodostavat kartellin, joka jakaa tuotantomäärät. Se pyrkii ohjailemaan öljyn tuotantoa ja siten säätelemään sen hintaa asettamalla jäsenilleen tuotantokiintiöt. Jäsenmaat hallitsevat kahta kolmannesta maailman öljyvaroista ja tuottavat 40 % tuotannosta.
Öljyn runsaan käytön vuoksi sen hinnan vaihteluja seurataan tarkasti. Öljyn maailmanmarkkinahinnat vaikuttavat voimakkaasti globaaliin talouteen. Vuoden 1973 öljykriisiiassä OPEC kieltäytyi myymästä öljyä länsimaille, jotka olivat tukeneet Israel Yom Kippur -sodassa Egyptiä ja Syyriaa vastaan. Viisi kuukautta kestänyt boikotti aiheutti öljyn hinnan kohoamisen nelinkertaiseksi. OPEC:in menestyksen takana on ollut pääasiassa Saudi-Arabia, joka on sietänyt muiden tuottajien kiintiöhuijauksia ja kompensoinut niitä omalla tuotannollaan. OPEC:in ulkopuolella ovat merkittävistä öljyntuottajista mm. Norja ja Venäjä.
Halpa energia (öljy) on pitkälti sama asia kuin hyvinvointi. EU:n energiankulutuksesta vuonna 2004 öljy oli 41 % ja siihen läheisesti liittyvä maakaasu edellisen lisäksi 22 %. Vuonna 2030 lukujen arvioidaan olevan 38 % (öljy) ja 29 % (maakaasu).
Maailman raakaöljyvarannot arvioitiin vuonna 2000 seuraaviksi:
- koko maailma 1067,2 miljardia tynnyriä (100 %) (tynnyri = 159 litraa)
- Lähi-itä 671,2 miljardia tynnyriä (62,9 %)
- Muut 396 miljardia tynnyriä (37,1 %).
Öljy kuljetetaan laivoilla ja öljyputkilla. Laivareiteistä öljyntuotantoalueelta kulutusalueille ja öljyputkien reiteistä ja niiden varrella olevista maista tulee globaalin kaupan ja politiikan keskeisiä tekijöitä.
Maailman suurin öljynkuluttaja on USA. Se tuo öljystään yli 50 prosenttia ja prosenttimäärä on kasvanut ja kasvaa edelleen. USA:n energiantarpeen arvioidaan kasvavan lähes kaksinkertaiseksi vuoteen 2020 mennessä. Bensiinin hinta on USA:ssa tärkeä sisäpoliittinen kysymys. Meksikossassa ja Venezuela on monikertaisesti enemmän öljyä kuin USA:ssa ja Lähi-idässä on yli 20 kertaa enemmän raakaöljyvarantoja kuin USA:ssa. USA:n vuoden 2002 kansallisen turvallisuusstrategian korostamia asioista on sen taloudellisten intressien turvaaminen.
Venäjä on suurin OPEC:in ulkopuolinen öljyn viejä. Venäjän öljyntuotannon kustannukset ovat yli nelinkertaisia Lähi-idän öljyyn verrattuna. Öljy ja kaasu ovat Venäjän päävientiartikkelit. Öljy ja maakaasu ja niiden hinta on siis Venäjälle elintärkeä kysymys.
Merkittäviä öljyn kuluttajia Pohjois-Amerikan ja EU:n lisäksi ovat Japani ja kasvavasti Kiina ja Intia.
Em. luvut ja tiedot auttavat hahmottamaan globaalin politiikan ja uutisten joitakin taustoja sekä arvioimaan tulevaisuutta.
Öljyn merkitys näkyy Suomessa mm. omina öljynjalostamoina ja niihin liittyvinä laajoina ja suurina varmuusvarastoina. Merkittävä kysymys on myös Suomenlahden kasvava tärkeys Venäjän öljyviennille. Neste Oy (nykyisin Fortum) etsi öljyä Pohjanlahdelta useana vuonna 1960- ja 1970-luvun vaihteessa, mutta öljyä ei Suomen alueelta löytynyt. [Helsingin Sanomat 29.10.1971 s. 9 ]
Katso myös
Aiheesta muualla
Lähteet
- Pertti Salminen & Alpo Juntunen & Pertti Jokinen & Torsti Siren: 'Öljyn ja kaasun strateginen rooli Lähi-itä - Keski-Aasia suuralueella' s. 55 - 86, Tiede ja Ase 2004, Suomen Sotatieteellisen Seuran vuosijulkaisu No: 62
- The Kingfisher science encyclopedia, Kingfisher Publications, China 2005, s. 181, 190-191, 210-211
- NESTE öljystä muoveihin, (toim. K. Hästbacka), Frenckellin kirjapaino Oy, Espoo 1992 s. 31
Råolie
Erdöl
Pétrole
Petroleum
Petroleum
)
|
Tietoja 
)
)
. Kaikki teksti on saatavilla GNU Free Documentation License 