Agrargesellschaft
Energia saatiin lähinnä ihmisestä ja eläimistä. Orjuus oli merkittävä talouden energianlähde. Yksi orja oli laskennallisesti 100 wattia (yhden ihmisen 'teho') ja yksi hevonen noin 700 wattia. Yksikin orja, hevosesta puhumattakaan edusti merkittävää energiatarpeen lisäystä perheen tarvitsemaan energiaan.
Maatalous synnytti tiiviimmän yhteisön, jolloin kontaktien ja tiedon vaihdon määrä kasvoi. Suurempi yhteisö vaati uutta suurempaa organisaatiota ihmismäärien, suurempien töiden ja erikoistuneemman yhteisörakenteen hallintaan. Edeltävä vaihe, eli suurriistan metsästys oli jo luonnut uuden organisaation pohjaa.
Maatalousyhteiskunnan pohja oli usko, uskonto. Papit tulkitsivat olemassaolon rakennetta ja antoivat selityksen arkielämän ilmiöille. Esimerkiksi sairaus tai veden puute oli jumalien rangaistus synnistä tai muusta vastaavasta.
Maatalousyhteiskunnassa esineet tehtiin käsityönä. Niiltä puuttui pitkälti yhteensopivuus, eli esim. miekan tuppi valmistettiin tietylle miekkayksilölle.
Maatalousyhteiskunnassa maatalous oli ihmisten pääosan elinkeino ja koko muu yhteiskunta perustui maatalouden ylijäämään. Maatalouden ylijäämä mahdollisti erikoistumisen, esimerkiksi pappien, hallinnon, sotilaiden ja käsityöläisten elättämisen. Abstraktimmin ylijäämä mahdollisti uskonnon, tieteen, taiteen ja teknologiaan uudenlaisen kehittymisen. Teollisuutta ja tieto oli hyvin vähän verrattuna maatalouden merkitykseen.
Maatalousyhteiskuntaa luonnehtii syklinen ajankäsitys, yksinkertaisuus, pysyvyys ja luonnon yliherruus ihmiseen nähden. Maatalousyhteiskunnan vaikuttaminen perustui pääosin väkivaltaan, sodankäyntiin. Maatalousyhteiskunta on keskeisesti aluksi valtiota pienempi ja myöhemmin valtiollinen ilmiö.
Maatalousyhteiskuntaa edelsi keräily- ja metsästysyhteiskunta ja maatalousyhteiskuntaa seurasi teollisuusyhteiskunta.
Katso myös
