Historia
1550-luvun alussa portugalilaiset purjehtijat saapuivat ensimmäisinä länsimaalaisina Kiinan rannikolle. He rakensivat nykyisen Macaon kohdalle hökkeleitä väittäen että heidän oli rantauduttava lastin kuivattamiseksi. Vuonna 1557 portugalilaiset rakensivat paikalle pysyviä rakennuksia ja ensimmäinen länsimainen siirtokunta Kiinassa oli saanut alkunsa. Satama toi suuria voittoja Portugalille, sillä Kiinan kieltäessä suoran kaupan Japanin kanssa sadaksi vuodeksi, kaikki kauppa maiden välillä kulki Macaon kautta. Luonnollisesti myös Eurooppaan suuntautunut kauppa kulki Macaon kautta.
Portugali maksoi Macaosta 500 hopeataaleria vuodessa, aluksi lahjuksina Ming-dynastian kiinalaisille virkamiehille, sittemmin maavuokrana, vuodesta 1572 vuoteen 1845. Portugali miehitti myös Taipan saaren vuonna 1851. Kiina kuitenkin myönsi Macaon valloitetuksi vasta vuonna 1887. Macaon oman rahan (pataca) julkaisi Banco Nacional Ultramarino vuonna 1905. Patacan arvo on sidottu Hongkongin dollarin arvoon.
Portugalin vallankumouksen jälkeen vuonna 1974 Portugali muutti Macaon virallista asemaa, siitä tuli 'kiinalainen alue Portugalin hallinnon alaisuudessa'. Portugali tarjosi tällöin Macaota takaisin Kiinalle, mutta Kiina kieltäytyi, sillä se halusi ratkaista Hongkongin aseman ennen Macaota. Sopimus Macaon palauttamisesta allekirjoitettiin vuonna 1987. 20. joulukuuta 1999 palautus toteutui, ja Macaosta tuli Kiinan erityishallintoalue.
Sijainti ja ilmasto
Macao sijaitsee etelä-Kiinassa, maantieteellisesti Guangdongin provinssissa, Helmijoen suulla. Lahden toisella puolella, vain 65 kilometrin päässä on Hongkong, ja kaupunkien välillä kulkee vilkas lauttayhteys. Nopeimmillaan matka taittuu vajaassa tunnissa. Lähellä on myös provinssin pääkaupunki Guangzhou (eli Kanton) ja erityistalousalue Shenzhen, joka on Kiinan rikkaimpia kaupunkeja.
Macaon ilmasto on subtrooppinen monsuuni-ilmasto. Vuoden keskilämpötila on 22 astetta, kuumimpien kuukausien keskilämpötila kesällä ylittää 30 astetta, kylmimmän kuukauden eli tammikuun keskilämpötila on 14 astetta. Heinäkuun ja syyskuun välillä sataa paljon. Monsuunit aiheuttavat muutoksia säätilaan.
Macao koostuu niemimaasta ja Taipan ja Coloanen saarista. Kokonaispinta-ala on 23,4 km2, josta niemimaan osuus on 9 km2. Niemimaa on Macaon poliittinen, taloudellinen, kulttuurillinen ja liikenteellinen keskus. 94% asukkaista ja lähes kaikki teollisuus sijaitsee niemimaalla. Niemimaan maasto on vaihteleva ja siellä on useita kukkuloita.
Lippu
Macaon lipussa on vihreällä taustalla valkoinen lootuksen kukka ja viisi keltaista viisisakaraista tähteä sen yläpuolella. Lootus on erittäin yleinen kukka Macaossa, jota onkin nimitetty 'lootusten maaksi'. Viisi tähteä ovat samat kuin Kiinan lipussa. Lippu omaksuttiin Macaon lipuksi vuonna 1998, vuotta ennen Macaon palautusta Portugalilta Kiinalle.
Asukkaat
Portugalilaiset ovat aina olleet vähemmistö Macaossa. Vuoden 1563 väestönlaskennassa Macaossa oli 5000 asukasta, joista 4100 oli kiinalaisia, 900 portugalilaisia. Nykyisin portugalilaisten osuus on vieläkin pienempi. Macaon yli 450 tuhannesta asukkaasta noin 96% on kiinalaisia, suurin osa lopuista on portugalilaista alkuperää.
Portugalilaista alkuperää olevat asukkaat käyttävät itsestään nimikettä 'macaenses' tai 'filhos da terra'. Heillä on oma kielensä, portugaliksi patuá tai macaense, joka on portugaliin pohjautuva kreolikielista, joka on saanut vaikutteita mm. malaiji, kantoninkiinasta, hindiastä ja useista muista kielistä. Pääkielten (portugali ja kantoninkiina) ja macaensen lisäksi Macaossa puhutaan hakka-kiina ja mandariinikiinaa.
Portugali lähetti vuosien varrella lukuisia lähetyssaarnaajia Macaoon kansaa käännyttämään. Merkittävin jesuiitta oli tunnetuin länsimaalainen Kiinassa, italialainen Matteo Ricci. Hän vei Kiinaan kristinuskon lisäksi myös länsimaisia tieteitä, lähinnä matematiikkaa ja fysiikkaa 1500-luvulla. Kulttuurivaihto toimi molempiin suuntiin, kiinalaiset filosofiat, kirjallisuus, musiikki, taide, jne. levisi Eurooppaan Macaon kautta. Kristittyjä macaolaisista on noin 15%, suurin uskonto on buddhalaisuus, johon uskoo noin puolet kansasta.
Macaolainen ruoka on myös kulttuurien sekoituksen tulos. Macaolainen ruokakulttuuri syntyi kun portugalilaisten itä-aasialaiset puolisot yrittivät valmistaa portugalilaisia ruokia paikallisista raaka-aineista, tuoden mukaan omien ruokakulttuuriensa perinteitä.
Macaon väkiluku nousi huomattavasti toisen maailmansodan aikana, kun huomattava määrä ihmisiä pakeni japanilaisten miehtitystä Guangzhoussa ja Hongkongissa Macaoon, sillä Japani kunnioitti Portugalin puolueettomuutta sodassa.
Sen jälkeen kun Hongkong korvasi Macaon tärkeimpänä länsimaisena satamana Kiinassa, Macaon talous on turvautunut neljään pilariin: matkailu ja uhkapelit, tekstiiliteollisuus, pankkitoiminta ja rakentaminen. 1990-luvulla väkivaltainen rikollisuus oli kasvanut mittasuhteisiin, joissa se haittasi merkittävästi matkailua, sillä Macao oli käytännössä triadien, eli rikollisjärjestöjen hallinnassa.
Macaon erityishallintoalue
Macaon palauttaminen Kiinalle poikkesi huomattavasti Hongkongin palauttamisesta. Ensinnäkin se tapahtui kaksi vuotta myöhemmin, joten kansa oli ehtinyt nähdä ettei Hongkongin palauttaminen aiheuttanut mitään kovin traagillista. Toisekseen Macaossa oli vähemmän demokratiaa kuin Hongkongissa ja rikollisuus oli suuri ongelma. Rikollisuuden tähden Kiinan päätös sijoittaa Kansanarmeijan joukkoja Macaoon oli tervetullut, vaikkeivät kiinalaiset sotilaat voikaan puuttua Macaon sisäisiin asioihin. Vallanvaihdon jälkeen väkivaltainen rikollisuus Macaossa on laskenut jyrkästi, n. 70% vuonna 2000 ja 45% lisää vuonna 2001. Tällä on ollut hyvin positiivinen vaikutus matkailuun ja macaolaisten turvallisuudentunteeseen.
Macaon palautuksesta on koitunut kuitenkin negatiivisiakin vaikutuksia osalle väestöä. Portugalilaista alkuperää olevat ovat tavallisesti kaksi- tai kolmekielisiä, he puhuvat sujuvasti sekä portugalia että kantoninkiinaa, ja usein näiden lisäksi omaa kreolikieltään. Tämän vuoksi he työskentelivät usein hallinnon palveluksessa, sillä lait ja säädökset kirjoitettiin portugaliksi ja ne piti kääntää kiinaksi. Nämä macaolaiset käänsivät dokumentit suullisesti kiinalaisille kirjureille. Mutta nykyisin valtaosa laeista kirjoitetaan kiinaksi, eikä tämä väestönosa tavallisesti osaa lukea kiinaa vaikka puhuukin kantonia sujuvasti.
Merkittävimmät vientituotteet
Aiheesta muualla
Macao
Macao
Macao
Macao
Macao
)
)
)
)
)
)
)
