Maantiede
Mäntsälä sijaitsee n. 60
km Helsingistä pohjoiseen Nelostien ja
Hanko-
Porvoo -tien risteyksessä.
Kunta muodostuu 16:sta kyläkeskuksesta
|
|
- Kaukalampi [1]
- Levanto [1]
- Maitoinen [1]
- Mäntsälän kirkokylä
|
|
|
Mäntsälän keskusta-alueen halki virtaa Mäntsälänjoki (Mustijoki), joka laskee Suomenlahteen Porvoon Kilpilahdessa.
Mäntsälässä on useita pieniä järviä:
- Huntti
- Isojärvi
- Keravanjärvi
- Kilpijärvi
- Sahajärvi
- Sääksjärvi (Mäntsälä)
- Vuotava
- Piva
Välimatkat
Liikenne
Mäntsälässä on kokeiluvaiheessa oleva palveluliikenne
Kimpsu , jonka kyytiin pääsee linja-autoasemalta, rautatieasemalta, terveysasemalta sekä pysäkeiltä. Kyläkeskusten ja kirkonkylän välinen liikenne on yleisesti ottaen toiminut hyvin. Kaukoliikenteessä lähes poikkeuksetta kaikki Helsingistä Lahden suuntaan kulkevat linja-autot pysähtyvät myös Mäntsälässä. Nykyinen linja-autoasema on valmistunut vuonna
1962.
Julkinen poikittaisliikenne Hanko–Hyvinkää -tietä pitkin on olematonta.
Mäntsälään valmistui Kerava–Lahti-oikoradan rautatieasema syksyllä 2006.
Historia
Mäntsälän kirkko, etualalla sankarihaudat
Mäntsälää ei varsinaisesti ole perustettu, vaan perustamisvuotena pidetään yleisesti vuotta
1585, jolloin pitäjään rakennettiin ensimmäinen kirkko.
Nykyinen kirkko on pitäjän kolmas tai neljäs, varmuutta ei ole. Nykyinen kirkko on valmistunut vuonna 1866, mutta sen piti valmistua jo aiemmin. Krimin sota vaikutti myös Mäntsälään: kirkonrakennusvarat menivät sotatoimiin. Kaikki kirkot ovat sijainneet lähes täsmälleen samalla paikalla Kirkonmäellä.
Ensimmäinen kansakoulu perustettiin vuonna 1870 kirkkoherra Abraham Ehnroosin testamentin turvin. Ehnroosin ansiosta kansankirjasto perustettiin jo vuonna 1840
Oppikoulu perustettiin vasta 1945 ja lukio 1954, siihen saakka käytiin Porvoossa, Järvenpäässä ja Helsingissä.
Mäntsälän ensimmäinen kunnantalo (pitäjäntupa) rakennettiin Kirkonmäelle vuonna 1854, ja rakennus on edelleen olemassa. Tällä hetkellä siinä toimii kotiseutumuseo, mutta se on toiminut myös ruumishuoneena, koulun keittolana ja opetustilana sekä asuntolana. Rakennus on pahasti rapistumaan päin, ja museokin on avoinna vain tilauksesta.
Toinen kunnantalo valmistui niin ikään Kirkonmäelle vuonna 1935. Rakennus toimi tehtävässään nykyisen kunnantalon valmistumiseen (1992) saakka. Tällä hetkellä rakennuksessa toimii kansalaisopisto.
Mäntsälässä on yhteensä 15 kartanoa, joista 4 on avoinna yleisölle, loput ovat yksityiskoteja. Venäjän keisari Aleksanteri I vieraili keskustassa sijaitsevassa Mäntsälän kartanossa Ulla Möllersvärdin vieraana vuonna 1809. Kartanot ovat syntyneet 1600-luvulla aatelisten läänityksinä. Perinteisesti maat ovat kuuluneet kartanoille. Torppia oli Mäntsälässä runsaasti, ja vuoden 1918 torpparilaki mahdollisti torppareiden lunastaa maat itselleen. Kartanot olivat silti vielä 1920-luvulla merkittävä maanomistaja pitäjässä.
Mäntsälä tunnetaan erityisesti Mäntsälän kapinasta. Helmikuussa 1932laista noin 400 suojeluskunta keskeytti SDP:n puhetilaisuuden Ohkolan työväentalolla ammuskelemalla. Muutaman päivän sisällä Mäntsälän suojeluskuntatalolle (nyk. seurojentalo) saapui Lapuan liikkeen johtoa ja aseistettuja suojeluskuntalaisia joka puolelta maata. Tilanne kiristyi, armeijan yksiköitä valmisteltiin tilanteen mahdollisen eskaloitumisen varalta. Maan silloinen hallitus määräsi Lapuan liikkeen johdon pidätetyksi ja presidentti Svinhufvudin radiossa 2. maaliskuuta pitämän puheen jälkeen tilanne vähitellen rauhoittui. Presidentti lupasi puheessaan, että vain johtoa rangaistaisiin ja että rivimiehet voisivat lähteä kotiin. Muutamaa päivää myöhemmin Lapuan liikkeen johto antautui, ja itse Lapuan liike lakkautettiin myöhemmin kevättalvella.
Toinen maailmansota toi Mäntsälään noin 2000 siirtokarjalaista. Heitä saapui pääosin Kirvusta ja Koivistosta. Kartanoilta lohkottiin jälleen maita siirtolaisten asuttamiseksi, jolloin kartanoiden maa-alat vähenivät merkittävästi. Vuonna 1985 perustettiin kunnan keskustaan kirkon viereen Kirvun pitäjämuseo.
Mäntsälän keskustaa; keskustie ja vasemmalla tori
Mäntsälästä puhuttaessa yleensä Mäntsälän kapinan jälkeen ensimmäiseksi nousee mieleen Kake Singersin hitti 'Mäntsälä mielessäin' vuodelta 1979. Tiettävästi kappale on saanut alkunsa valtavista liikenneruuhkista. Tuolloin nelostie kulki suoraan Mäntsälän kirkonkylän keskustan läpi ja aiheutti ruuhkaa liikenteelle pääkaupunkiseudulta pohjoiseen. Myöhemmin ohitustie ja nykyisin moottoritie ovat siirtäneet liikenneruuhkat Lahden ja Heinolan välille.
Mäntsälässä järjestettiin asuntomessut vuonna 1992in, nykyisin aluetta laajennetaan ja aivan alueen viereen valmistui junaradan henkilöasema vuonna 2006. Kunnasta kulkee ruuhka-aikana tunneittain paikallisjunia Helsinki ja matka kestää 38 minuuttia.
Kesällä 2003 Mäntsälän keskusta-aluetta kehitettiin ja remontoitiin. Vanha keskustie muutettiin hidaskaduksi ja jalankulkijoiden tarpeet otettiin paremmin huomioon. Keskustan muutokset herättivät paljon keskustelua kuntalaisten piirissä, mutta yleinen mielipide tuntuu kääntyneen positiiviseksi toteutuneiden muutosten osalta.
Mäntsälän väkiluvun kehitys 1898 — 2005;
Väkiluvun kehitys
Mäntsälän väkiluku on pysynyt melko tasaisena vuosikymmenien ajan, mutta moottoritien valmistuminen Järvenpäähän saakka 1970-luvun puolivälissä ja moottoritien jatko Lahteen vuonna 1999 ovat tuoneet kuntaan uusia asukkaita pääkaupunkiseudulta. 2000-luvun puolivälissä kunnan väkiluvun kasvussa keskeinen tekijä oli Lahden oikorata. Monet muuttivat Mäntsälään pääsyynään kuntaan vuoden 2006 syyskuussa avattu rautatieseisake, jolta oli luvassa nopea työmatkayhteys Helsinkiin.
- 1749: 1 492 (vahvistamaton)
- 1898: 7 972 (vahvistamaton)
- 1920: 7 666
- 1930: 7 844
- 1940: 7 739
- 1950: 11 072
- 1960: 10 932
- 1970: 10 166
- 1980: 11 267
- 1990: 14 793
- 2000: 16 628
- 2005: 18 226
- 28.2.2007: 18 721
Hallinto
Kunnanhallituksessa on 9 jäsentä. Puheenjohtajana toimii
Jarmo Keskinen.
Mäntsälän kunnanjohtajana toimii Esko Kairesalo. Hänen toimenkuvaansa kuuluu johtajasopimuksen perusteella mm. kunnan virkamiesorganisaation johtaminen, taloudenhoito ja kunnanhallituksen asioiden esittely.
Kunnanvaltuustossa on yhteensä 43 jäsentä. Puheenjohtajana toimii Kaisa Laine (2001 – 2004).
Kunnanvaltuuston voimasuhteet vuoden 2004 kunnallisvaalien jälkeen ovat seuraavat:
Kulttuuri
Ystävyyskuntatoiminta
- Mäntsälän kunnalla on yksi ystävyyskunta, Varan kunta Etelä-Ruotsissa. Vara on samankokoinen ja samankaltainen kunta kuin Mäntsäläkin.
Tunnettuja mäntsäläläisiä
Aiheesta muualla
Mäntsälä
Mäntsälä
Mäntsälä
)
)
)
