www.all2know.com Google WWW All2know fi
  Etusivu Etusivu | Tietoja Tietoja 
  Navigaatio
» Etusivu
» Artikelkategorier
» Luettelo luetteloista
» Aakkosellinen hakemisto
» Kalenteri
» Arvottu artikkeli
» Muokkaa Aiheesta muualla
Viimeisimmät muutokset: 2007-11-13
  Tänne linkitetyt sivut 
Alkuaine
Luettelo alkuaineista
Aurinko
Jaksollinen järjestelmä
Ukraina
16. huhtikuuta
Tiheys
Elohiiri
Alumiini
Kranaatti
Invarteräs
Titaani
Mineralogia
Luettelo kemian artikkeleista
Solu
Sidosenergia
Hunaja
Lehtivihreä
Mustikka
Mg
Kliininen kemia
Strontium
Syanidi
Nokkonen
Migreeni
Lannoite
Kaasujäähdytteinen reaktori
ANNM
Kalkkikivi
Ilotulitus
Latvamätä
Valkosipuli
Duralumiini
Oliviini
Alfa2 Canum Venaticorum -muuttuja
Lista linkeistä » Akondriitti
Magmakivi
Aktinoliitti
Talkki
Lista linkeistä » Porfyriini
BALCO
Koenigsegg CCR
Gros Mornen kansallispuisto
Roman Virastjuk
Berezniki
Suolankukka
Berocca
Lista linkeistä » Kromidiopsidi
Ford Focus RS WRC 06
Kosteusvoide
Lista linkeistä » Turvehoito
Olympus e-1
Riutta-akvaario
Poikimahalvaus
Piers Courage
Lista linkeistä »
  Muut kielet 
daMagnesium
deMagnesium
frMagnésium
noMagnesium
svMagnesium
Luokka: Alkuaineet Luonnonvarat

Magnesium

Magnesium () on alkuaine, jonka järjestysluku on 12, kemiallinen merkki Mg ja CAS-numero 7439-95-4. Se on kevyt, kirkkaan hopeanvalkoinen maa-alkalimetalli, jota käytetään esimerkiksi alumiini-magnesium-seosmetallin valmistukseen. Magnesium on kahdeksanneksi yleisin alkuaine maankuoressa, ja sitä on paljon myös ionimuodossa mereen liuenneena.

1 Ominaisuudet
2 Käyttö
3 Magnesium ihmisen ravitsemuksessa
4 Merkittävimmät esiintymisalueet
5 Magnesiumin yhdisteitä
6 Lähteet
7 Aiheesta muualla

Ominaisuudet

Magnesium on pehmeä ja kevyin yleisessä käytössä oleva metalli. Magnesium on kemiallisesti aktiivinen – se reagoi helposti heikkojenkin happojenjen, jopa veden, muttei fluorivetyhappo eikä emästen kanssa. Reaktio viileän veden kanssa on kuitenkin erittäin hidas, mutta kiehuvassa vedessä se tapahtuu nopeasti. Ilmassa magnesium peittyy oksidikerroksella. Sen elektronegatiivisuus on 1,31 ja ensimmäinen ionisoitumisenergia 736 kJ/mol. Magnesiumia on yhteyttämisen kannalta tärkeässä klorofyllienssä ja se on tärkeä myös ihmisen elintoiminnoille. Magnesium toimii eräiden entsyymi aktivaattorina fotosynteesissä, soluhengityksessä ja nukleiinihappojen valmistuksessa. Magnesiumia tarvitaan erityisesti sydän- ja verenkiertoelimistössä ja se edistää A- ja E-vitamiinienen sekä muiden mineraali ja hivenaineiden hyväksikäyttöä.

Käyttö

Magnesiumia käytetään pelkistimenä valmistettaessa muita metalleja (titaani, zirkonium, hafnium, berylliumta). Lisäksi se on ainesosana monissa metalliseoksissa kuten duraluminiumissa, magnaliumissa ja elektronissa. Magnesium kestää korroosio hyvin bensiinissä ja monissa öljyissä, muttei kloridipitoisissa liuoksissa eikä mineraalihapoissa. Myös magnesiumlejeerinkien korroosionkesto on heikko, joten ne on suojattava pinnoitteella. Muiden metallien rinnalla magnesiummetallit toimivat anodeina. Seostamalla magnesiumin sekaan muita metalleja saadaan parannettua sen lujuusominaisuuksia. Hyvin magnesiumpitoiset metalliseokset yhdistävät keveyden lujuuteen ja ovat siten tärkeitä lentokoneteollisuudessa, monissa instrumenteissa jne.

Sitä on käytetty keveyttä ja lujuutta vaativissa rakenteissa, etenkin 1950-luvun jälkeen nopeat sotilaslentokoneet ja ohjukset. Alkuaikanaan magnesiumia käytettiin valokuvauksessa salamavalovna, koska palaessaan nopeasti tuotti hetkeksi suuren valotehon. Tämän vuoksi sitä käytetään ilotulitusälineissä. Magnesiumin yhdisteistä tärkeimpiä ovat sulfaatit, oksidit ja karbonaatit. Kidevedellisistä magnesium- ja kalsiumkarbonaateista muodostuvaa dolomiittia käytetään jossain määrin ainakin maataloudessa. Kidevedellistä magnesiumsulfaattia, magnesiumoksidin vesilietettä ja magnesiumhydroksidia käytetään lääkeaineina. Asbesti sekä talkki ovat myös magnesiumin yhdisteitä. Maankuoressa magnesiumia on 23,3 kg/t ja merivedessä lähinnä sulfaatteina ja klorideina 1,35 kg/m3.

Lannoitteet sisältävät magnesiumia, sillä se on tärkeä kasviravinne. Magnesiumin puute näkyy värin vähenemisenä kasvin lehtisuonten väleissä.

Eläinlääkinnässä magnesiumilla on suuri merkitys. Sen puute aiheuttaa karjalle ja hevosille laidunhalvausta.

Magnesium ihmisen ravitsemuksessa

Magnesium on ihmisille ja eläimille välttämätön kivennäisaine:
  • Hyväksi sydämen toiminnalle. Erityisesti diureetteja käyttävien sydänpotilaiden pitäisi syödä hivenaineita, joissa on muun muassa magnesiumia.
  • Saattaa alentaa kolesteroliarvoja.
  • Rappeutumissairauksissa kuten kuulonalenemassa ja tinnituksessa voi magnesiumlisästä olla hyötyä. Puute saattaa edistää muun muassa joitakin syöpälajeja, lisätä PMS-oireita ja masennusta.
  • Magnesiumista saattaa olla hyötyä neurologisissa häiriöissä. Sitä on kokeiltu autismissssa, ylivilkkausoireyhtymässä, Touretten oireyhtymää.
  • Levottomat jalat ja suonenveto saattavat korjaantua magnesium- ja kalkkilisällä. Pitkäaikaista käyttöä ei kuitenkaan suositella.
  • Magnesium on hampaiden ja luuston rakenneosa. 60 prosenttia elimistön magnesiumista on luustossa. Magnesium aktivoi entsyymejä. Se osallistuu hermoimpulssien johtumiseen ja on tärkeä lihasten supistumiselle.

Tutkittaessa magnesiumin puutetta elimistössä se on mitattava kokoverestä.

Valtion ravitsemusneuvottelukunnan suositus naisilla on keskimäärin noin 280 mg/vrk, miehillä 350 mg/vrkhttp://wwwb.mmm.fi/ravitsemusneuvottelukunta/Suositus98_lyh.htm, Aiheesta muualla missä on otettu huomioon turvallisuusraja. Hyviä magnesiumin lähteitä ovat täysjyvävilja, kasvikset, kala ja liha eli terveellinen perusruoka.

Runsas kalkin, fosforin, sinkin ja valkuaisaineiden (proteiinin) ja kasvisten fytaattien, eläinrasvan ja kuitujen saanti vähentää magnesiumin imeytymistä ja hyväksikäyttöä. Toisaalta runsas ylimääräisen magnesiumin saanti häiritsee muiden hivenaineiden imeytymistä. Siksi ravinnelisien runsasta ja pitkäaikaista käyttöä ei suositella.

Merkittävimmät esiintymisalueet

Magnesiumin yhdisteitä

Magnesiumarsenaatti (AsH3O4 • xMg), CAS-numero 10103-50-1
  • Magnesiumfosfidi (Mg3P2 / Mg=P-Mg-P=Mg ), CAS-numero 12057-74-8
  • Magnesiumkarbonaatti (MgCO3), CAS-numero 546-93-0
  • Magnesiumkloridi (MgCl2), CAS-numero 7786-30-3
  • Magnesiumnitraatti (Mg(NO3)2), CAS-numero 10377-60-3
  • Magnesiumoksidi (MgO), CAS-numero 1309-48-4
  • Magnesiumstearaatti (C36H70MgO4 / Mg(C18H35O2)2), CAS-numero 557-04-0
  • Magnesiumsulfaatti (MgSO4), CAS-numero 7487-88-9

  • Lähteet

    Aiheesta muualla

    Tarjoaa Wikipedia, vapaa tietosanakirja. Aiheesta muualla. Kaikki teksti on saatavilla GNU Free Documentation License Aiheesta muualla.