Malediivit eli Malediivien tasavalta on noin 800 kilometriä pitkä saaristo Intian eteläkärjen lounaispuolella. Malediiveihin kuuluu kaikkiaan 2 000 saarta ja atollia, joista 202 on asuttua. Saarilla sijaitsee Malediivien valtio. Saaret ovat suosittu turistikohde.
Väestö
Suurin osa väestöstä on aasialaisia, singaleesit, arabit ja afrikkalaistaustaiset jotka ovat orjien jälkeläisiä. Divehin kieli on sukua sinhalin kielelle, johon on sekoitettu arabiannkielisinkielisi ja urduä sanoja.
Malediivien pääuskonto on islam. Pääasiassa sunamuslimeja.
Historia
Ensimmäiset Malediiveille tulleet ihmiset oli Etelä-Intiasta kotoisin oleva dravidikansaa vuonna 400 eaa Useimpien satojen vuosien jälkeen asutus tuli vuonna 500 Ceylonilta. Malediivien nykyinen kieli divehi on sukua singaleesille. Vuonna 1153 Malediivien kuningas määräsi alaisensa vaihtamaan uskonnon buddahalaisuudestaiiniin islam. Nykyään saarten asukkaat ovat sunnimuslimeja ja maassa on noin 700 moskeijaa. Seuraavat 800 vuotta saarta hallitsi muslimisulttaanit. Ensimmäiset eurooppalaiset saarilla saapuneet olivat portugalilaiset 1500-luvulla. Portugali hallitsi aluetta Goasta sittemmin hollantilaiset hallitsi saarta kunnes britit otti ne haltuun vuonna 1887. Malediivit itsenäistyivät vuonna 1965 sulttaanikuntana kunnes sulttaani Muhammad Fareed Didiin syrjäytettiin pääminister Ibrahim Nasir johdosta. Malediivien nykyinen presidentti Maumoon Abdul Gayoom on varakas liikemies.
Vuoden 2004 Intian valtameren maanjäristyksen aiheuttama tsunami tappoi ainakin 83 henkeä Malediiveilla, 13 vakinaisesti asuttua saarta menetti kaiken infrastruktuurinsa samoin kuin 29 lomakohdesaarta.
Maantiede
Malediivit on maailman matalin valtio. Sen korkein kohta on vain 2,3 metriä merenpinnan yläpuolella. Tämä on Malediivien olemassaololle vakava uhka, sillä ilmastonlämpeneminen voi sulattaa nykyisiä jäätikköjä, jolloin saaret jäisivät veden alle.
Talous
Malediivien merkittävin luonnonvara on kala. Merkittävimmät vientituotteet ovat kalan lisäksi kopra ja matkailu.
Aiheesta muualla


