Manierismi on
taidesuuntaus, jolla viitataan 1500-luvun loppupuolen kuvataiteeseen. Nimitys on peräisin italian kielen sanasta
maniera (tyyli). Manierismin yhtenä innoittajana oli Michelangelonn taide, mm.
Sikstuksen kappeli freskot. Manieristisille teoksille oli tyypillistä henkilöhahmojen jäsenten liioiteltu venyttäminen ja omalaatuiset, usein kierteiset asennot. Manierismi on toisaalta antiikin tyyli-ihanteiden kaavamaista jäljittelyä sekä liioiteltua tyylittelyä, toisaalta termi viittaa taiteilijan oman teknisen taitavuuden ja sivistyksen tietoiseen esilletuomiseen.
Termi otettiin käyttöön myöhemmin 1600-luvulla jolloin sitä käytettiin halventavassa merkityksessä. Manieristien tyyli koettiin tuolloin värien käytön ja vääristyneiden perspektiiviensä vuoksi teennäiseksi ja ylihienostuneeksi. Myöhemmin termiä on käytetty kuvaamaan täysrenessanssin vastapainoksi syntynyttä taidesuuntausta.