Historia
Maraton on peräisin kreikkalaisesta tarusta, jonka mukaan kreikkalainen sotilas Feidippides juoksi Marathonin kylästä Ateenassaan ilmoittamaan persialaisten lyömisestä Marathonin taistelu. Matka Marathonin ja Ateenan välillä on noin 40 kilometriä. Tarun mukaan sotilas kuoli Ateenaan päästyään, mutta maraton-juoksun taru jäi elämään.
Ensimmäinen maraton oli kuukausi ennen Ateenan olympialaisia 1896 juostu Kreikan mestaruuskilpailu, johon otti osaa 11 juoksijaa. Vanhaa tarua noudattaen reitti kulki tuolloin Marathonista Ateenaan. Sama reitti oli käytössä kuukautta myöhemmin Ateenan olympialaisissa. Matkan tarkka pituus oli aluksi vakiintumaton, riitti että matka oli kaikille sama ja karkeasti 40 kilometriä. Nykyinen tarkka pituus, 42 195 metriä, tulee Lontoon kesäolympialaisista 1908, jolloin kuningatar Aleksandra määräsi maratonin lähdön tapahtuvaksi Windsorin linnan edustalta ja maalin kuninkaallisen aition eteen stadionilla. Maratonin pituudeksi oli määritelty 26 mailia, mutta matkaan lisättiin 385 jaardia, jotta se saatiin päättymään kuninkaallisen aition eteen. Kaksissa seuraavissa olympialaisissa matka edelleen vaihteli, mutta vuonna 1921 Kansainvälinen yleisurheiluliitto IAAF virallisti maratonin pituuden Lontoon maratonin mukaiseksi.
Maratoniin valmistautuminen
Maratonin juokseminen on hyväkuntoisellekin ihmiselle raskas fyysinen suoritus, johon valmistautuminen hyvissä ajoin on äärimmäisen tärkeää. Puoli vuotta on yleensä suositeltu minimiaika maratonin juoksemisen harjoitteluun. Harjoittelun tavoitteena on parantaa hapenottokykyä, parantaa lihaskuntoa ja ennen kaikkea totuttaa elimistö pitkäaikaisiin liikuntasuorituksiin.
Maratonharjoittelun runko koostuu säännöllisistä juoksuharjoituksista, joiden pituus ja nopeus vaihtelee. Tyypillisesti harjoitusohjelma sisältää rasitustason portaittaista nousua siten, että kolmen-neljän viikon nousujohteisen harjoittelun jälkeen seuraa palauttava jakso.
Pitkien matkojen juokseminen on maratonharjoittelun tärkeä osa, koska se valmentaa elimistöä käyttämään rasvaa tehokkaammin energiaksi ja varastoimaan suuria määriä glykogeenia lihaksiin. Maratonin pituisen matkan juokseminen harjoituksena ei kuitenkaan yleensä ole harrastajalle kannattavaa, koska se vaatii liian pitkän palautumisajan. Tyypillisesti pisimmät harjoitusmatkat harjoittelun loppuvaiheessa ovat noin 20–25 km.
Noin kuukautta ennen juoksusuoritusta harjoitustahtia lasketaan huomattavasti liiallisen rasituksen välttämiseksi. Viimeisellä viikolla ennen maratonia monet juoksevat vain lyhyitä (1–5 km) matkoja.
Muutamia päiviä ennen juoksusuoritusta voi elimistön energiavarastoja ladata muuttamalla ruokavalio hyvin hiilihydraattipitoiseksi. Onnistunut hiilihydraattitankkaus voi helpottaa huomattavasti juoksusuoritusta ja siirtää glykogeenin hupenemista. Hiilihydraattitankkaukseen sopivaa ravintoa on esim. pasta, urheilujuoma, puuro, leipä, riisi ja tuoremehu.
Maratonin juokseminen
Monet maratonin juosseet pitävät yhtenä tärkeimpänä tekijänä tasaista vauhtia ja riittävää nesteytystä. Tätä varten lähes kaikissa maratontapahtumissa on tasaisin välimatkoin väliaikapisteitä ja tasaista vauhtia juoksevia 'jäniksiä'. Nestevajeen välttämiseksi on suositeltavaa juoda joko vettä tai urheilujuomaa, joka sisältää myös energiaa ja suoloja. Liian vähäinen nesteen nauttiminen juoksusuorituksen aikana saattaa johtaa lihasten kangistumiseen ja pyörtymiseen. Toisaalta liian runsas nesteen nauttiminen saattaa sekoittaa juoksijan vatsan ja erityisesti hitaammilla juoksijoilla liiallinen juominen saattaa mm. ohentaa juoksijan verta liiallisesti.
Maratonin juoksemisen vaikeimpana osuutena pidetään yleisesti noin 30 km kohtaa, jossa elimistön glykogeenivarastot ovat jo hyvin vähissä. Juoksija saattaa kokea tämän lihaksien kangistumisena tai 'seinään törmäämisenä'. Tässä vaiheessa elimistö siirtyy käyttämään rasvaa energian lähteenä.
Kilpamaratoonareilla maratonin juoksemiseen kuluu aikaa alle kaksi ja puoli tuntia. Harrastelijajuoksijalle alle kolmen tunnin tulosta voidaan pitää jo todella kovana suorituksena. Rauhalliseen tahtiin hölkkäämällä maraton taittuu noin viidessä tunnissa.
on yksi maailman parhaista naismaratoonareista
Olympiamitalistit
Miehet
Naiset
MM-mitalistit
Miehet
Naiset
Haamurajojen rikkojat
Miehet
- Lähde: IAAF:n sivut
. Tulokset amatöörikilpailuista ellei toisin ilmoiteta.
Naiset
Ennätykset
Miehet
Naiset
Katso myös
Lähteet
Aiheesta muualla
Suomalaisia maratontapahtumia
Maratontapahtumia muualla
Maratonløb
Marathonlauf
Marathon (sport)
Maraton
Maraton
)
)
|
Tietoja 
)
.svg')){kind=small}
){kind=small}
){kind=small}
){kind=small}
){kind=small}
){kind=small}
){kind=small}
){kind=small}
){kind=small}
){kind=small}
){kind=small}
.svg')){kind=small}
){kind=small}
){kind=small}
){kind=small}
){kind=small}
){kind=small}
){kind=small}
){kind=small}
){kind=small}
){kind=small}
){kind=small}
){kind=small}
){kind=small}
){kind=small}
){kind=small}
){kind=small}
){kind=small}
){kind=small}
){kind=small}
){kind=small}
){kind=small}
){kind=small}
){kind=small}
){kind=small}
.svg')){kind=small}
){kind=small}
){kind=small}
){kind=small}
){kind=small}
){kind=small}
){kind=small}
){kind=small}
){kind=small}
){kind=small}
