Margianakulttuurin edeltäjät Anau ja Namazga
- Pääartikkeli: Anaun kulttuuri
Maanviljely alkoi alueella noin 7000 eaa. ja alueen kulttuuri kehittyi vaiheittain kohti kaupunkisivilisaatiota noin 2500 eaa. mennessä. Kuparikaudella syntyi suuria kyliä, jotka liittyivät Anaun kulttuuriin. Tähän liittyvät Altyn Tepenn ja
Namazga löydöt.
Margianakulttuuri ja Baktrian kulttuuri
Nimi
Noin 2300-1700 eaa. kukoistaneesta Margianakulttuurista käytetään myös nimiä BMAC (Bactria Margiana Archaeological Complex, Baktrian ja Margianan arkeologinen kompleksi), sillä Margianaan liittyy Baktrian kulttuuri noin 1800 eaa.
Margianaa sanotaan myös Oxuksen kulttuuriksi, koska sen
Amu-Darjan (Oxus-joen) altaassa ja myös vuorilta virtaavien Murghabin ja Balkhabin suistoissa.
Ei tiedetä mitä nimeä alueen ihmiset itsestään käyttivät, mutta maa mainitaan myöhemmissä iranilaisissa teksteissä nimellä Margush. Margiana on tästä kreikkalainen muoto.
Alue
Kulttuuri vallitsi Turkmenistanissa Murghab-joennn suistossa ja Amu-Darja eli Oxus-joen laaksossa.
Sen alue on ellipsi Ashabadista Samarkandiin.
Tämä pikkukaupunkeja rakentanut kulttuuri ulottui Mervin kaupungin Turkmenistaniinista läheltä kaakkoiseen Uzbekistan sekä lounaiseen Tazikistaniin Karakuminin aavikon keitailla. Alue ulottui Afganistanin ja Užbekistan rajoilta nykyisen Ashgabatin seuduille. Ashgabat sijaitse Maryn lähellä.
Margianamaa käsitti noin 3000 neliökilometrin alueen, 78 keidasta ja 300 asutuskeskusta sekä 30 temppeliä. Maa on noin 600 kertaa 300 km.
Sen keskuksia olivat mm. Gonur Tepe Murghab-joen maalla sijaitsevassa suistossa missä joki kuivuu autiomaan hiekkaan, ja Togolok.
Margianan ihmisiä on väitetty esi-indoiranilaisiksi ja jopa dasjoiksi, jotka arjalaiset kohtasivat levittäytyessään etelää kohti Intiaa.
On mahdollista, että Baktria-Margiana on saanut alkunsa arkeologien tutkimattomalta Baktrian alueelta Belutshistanista ja Afganistanista. Kulttuurin löysi venäläinen arkeologi Viktor Sarianidi.
Gonur Tepe
Tunnetuin Margianakulttuurin löytöpaikka oli Gonur Tepe (Gonur Depe), joka oli asuttu n. 2100-1700. Gonur Tepe sijaitsee muinaisella Murgab-joen suistolla Marynn lähellä.
Tämä oli muurein ja pyörein tornein linnoitettu kaupunki, jossa oli lisäksi pyöreätorninen keskuslinnoitus.
Kaupungin keskuslinnoituksen ala on 150 x 150 metriä.
Kaupungin arvioidaan olleen olemassa jopa kuparikaudella noin 4500 eaa. Paikka oli kaukokaupan solmukohta. Margianan sinettejä on löydetty mm. Induksen laaksosta.
Kauppaa käytiin jo 2500 eaa. Silkkitie on saattanut syntyä jo pronssikaudella.
Margianan löytöpaikkoja
Margianakulttuuri ilmestyi läheisten paikalliskulttuurien
Sarazmin, Mundigaknin ja Shar-i Sokhta jälkeen.
Kulttuuri laajeni Uzbekistaniin, itäiseen Iraniiniin ja Belutshistan sekä Seistaniin. Kulttuuriin liittyivät Gonur, Namazga V ja Kelleli. Kulttuuri levisi edelleen Namazga VI/Mollali) vaiheessa 1800-1500 eaa. Tazdikistaniiniin ja Koillis-Afganistan ja Turkmenian hylättyihin kaupunkeihin.
Margianan keskuksia olivat mm. Togolok 21 (Toholok 21),
Gonur Tepe, Kelleli ja ehkä Dain Murghab-joen maalla sijaitsevassa suistossa, missä etelän vuorilta tuleva joki joki kuivuu maahan. Margianaan liittyivät myös Delbarjin, Dashlyn keidas Oxuksen eli Amu-Darjan laaksossa Sapelli ja Djarkutan. Margianaan saattoivat liittyä Shortugai, Mazar-i-Sharif, Sarpaltepe ja Farukabad.
Murghabin alue
Baktrian alue
- Dashly
- Bactres
- Saballi
- Djarkutan
- Sarazm
- Afrasyab
- Kok-tepe
- Hissar
- Shortugai
Sotaisa kulttuuri
Margianamaan kaupungit olivat tiiviitä ja linnoitettuja korkein muurein ja tornein, muureissa oli holviportteja. Kaupungit perustettiin Iranista ja Afganistanista Karakumiin virranneiden jokien keitaille. Kaupunkien linnoittaminen viittaa keidaskaupunkien välisiin valtataisteluihin.
Elatus hankittiin karjankasvatuksella ja vehnän ja ohran viljelyllä. Kaupungeista löytyy kortteleita, joissa on satoja pieniä asuntoja, työpajoja ja puoteja, sekä palatseja. Toisin paikoin on kapeita kujia ja ahtaita asuntoja, hienostoalueilla taas avaria katuja ja asuntoja.
Margianan kasteluviljelijät joutuivat kosketuksiin, mahdollisesti vihamieliseen, pohjoisen Andronovon Alakulin kulttuurin paimentolaisten kanssa.
Tiedetään, että lähialueille oli jo aiemmin virrannut karkeatekoista ns. harmaata keramiikkaa, mikä
viittaa paimentolaisten tunkeutuneen jo varhain lähistön jokilaaksoihin. Margianan asukkaat olivat mahdollisesti indoiranilaisia eli proto-zarathustralaisiann. On väitetty Margianan olleen Intia arjalaisessa vanhassa kirjallisuudessa mainitsemia dasjoja,
jotka asuivat eepos Rigvedan mukaan linnoitetuissa kaupungeissa. Mutta varmaa tämä ei ole.
Ei olla varmoja, mikä Margianakulttuurin tuhosi mutta luultavimmin sotaisat valloittajat, indoiranilaiset arjalaiset.
Noin vuoden 1800-1700 tienoilla arjalaisten tiedetään edenneen Irananiin ja Intia, ja he pyyhkäisivät mennessään Margianakulttuurin pois.
Tulevien kaivausten uskotaan selvittävän sen ja monta muuta mysteeriä.
Katso myös
Aiheesta muualla
Oasenkultur
)
)
