Markkinahäiriö

Markkinahäiriö on taloustieteellinen termi, jossa markkinat eivät allokoi tai tuota tehokkaasti hyödykkeitä. Yleisemmin markkinahäiriö tarkoitaa tilannetta, jossa markkinat eivät palvele oletettua 'yhteistä hyvää'. Taloustieteilijät käyttävät erilaisia malleja tällaisten tilanteiden kuvaamiseen. Kaksi markkinahäiriöiden pääsyytä ovat:

1. markkinoiden epäoptimaalinen rakenne
2. kaikkia haittoja tai hyötyjä ei sisäistetä hintoihin, jonka vuoksi päätöksenteko markkinoilla vääristyy.

Epäoptimaalinen markkinarakenne on muun muassa seuraavissa tapauksissa::

• Epätäydellinen kilpailu
  • Monopoli
  • Monopsoni
  • Duopoli
  • Oligopoli
  • Oligopsoni
  • Monopolistinen kilpailu

Luonnollisen monopolin tapauksessa yrityksellä on pitkällä aikavällä laskevat keskimääräiset kustannukset. Tällöin monopoli ei ole välttämättä epäoptimaalinen.

Ongelma liittyy haittojen tai hyötyjen sisäistämiseen esimerkiksi seuraavissa tapauksissa:

• Ulkoisvaikutus
  • Julkishyödyke
  • Yhteisresurssi
• Epätäydellinen tai epäsymmetrinen informaatio
  • Haitallinen valikoituminen
  • Moraalinen hasardi
  • Päämies-agentti -ongelma

Näitä ongelmia voidaan yrittää ratkoa muun muassa säätelyllä tai muuten valtion puuttumisella. Toisinaan on mahdollista perustaa markkinat sinne mistä ne puuttuvat.

Taloustieteen valtavirran tutkimuksesta huomattava osa liittyy markkinahäiriöiden tutkimukseen. Kaikki taloustieteilijät eivät kuitenkaan ole hyväksy markkinhäiriötä käsitteenä. Niin sanottua laissez-faire-näkemystä kannatavat, lähinnä itävaltalaisen taloustieteentt edustajat sekä libertaari, eivät halua lisätä valtion roolia tai säätelevän markkinoiden toimintaa. Marxilaiset puolestaan tyypillisesti uskovat, että yksilöllinen tuotantovälineiden omistus on ongelma itsessään ja että talouden resurssit pitäisi jakaa muutoin kuin markkinamekanismin kautta. Heidän näkemyksensä siis poikkeaa markkinahäiriön käsitteestä, koska he pitävät kaikkea markkinoiden toimintaa huonona.

Katso myös

• Mikrotaloustiede
• Ulkoisvaikutus