Markku Laakso (professori)

http://www.kampus.uku.fi/tiedotteet/tiedote.shtml?v=2006&tied=115829983010695 'Euroopan diabetestutkimuspalkinto akatemiaprofessori Markku Laaksolle'. Kuopion yliopisto, 15. syyskuuta 2006. (luettu 5. tammikuuta 2007)

Laakson mielestä roskaruoka pitäisi pistää verolle, yhteiskunnan tulisi hinnoittelun kautta suosia terveellisempiä vaihtoehtoja ja koululiikuntaa pitäisi myös lisätä. Ehkäisevää terveydenhuoltoa hän ei pidä kuin pelkkänä puheena, jos sitä ei aleta nähdä muuten kuin lisäkuluna.

Tutkimusalueet ja löydöt

• Kakkostyypin diabetes (tyypin 2 diabetekseen liittyvät sydänsairaudet ja tyypin 2 diabeteksen genetiikka) ja insuliiniresistenssi (päätutkimusalue), soveltaen aineenvaihdunnan, genetiikan ja eläinmallien menetelmiä.
• Useita laajoja väestötutkimuksia.

• Sydänsairauksien vaaratekijät tyypin 2 diabeetikoilla, erityisesti insuliiniresistenssi. Osoitti ensimmäisenä, että clamp -tekniikalla mitattu insuliiniresistenssi liittyi ultraäänitekniikalla mitattuun oireettomaan valtimonkovettumatautiin. Työryhmän julkaisemat noin 10 vuotta sitten julkaisemat artikkelit osoittivat ensimmäisten joukossa, että huono glukoositasapaino ennustaa sydänsairauksia tyypin 2 diabeetikoilla. Merkittävin havainto esitettiin vuonna 1998 julkaistussa artikkelissa The New England Journal of Medicinessssä. Se osoitti, että tyypin 2 diabeetikoilla, joilla ei ole sepelvaltimotautia lähtötilanteessa, on yhtä suuri vaara kuolla sepelvaltimotautiin kuin infarktin sairastaneiden ei-diabeetikkojen. Tämä osoittaa tyypin 2 diabetes -sairauden vakavuuden. Tutkimus muutti esimerkiksi Yhdysvaltojen lipiditasoissasuositukset. Artikkelia on tähän mennessä siteerattu yhteensä yli 1300 kertaa. Laakso on myös osoittanut, että sukupuoliero lipidi- ja lipoproteiini ja verenpaineen esiintymisessä selittää osaltaan sitä, miksi tyypin 2 diabetesta sairastavien naisten suhteellinen vaara sepelvaltimotautiin on suurempi kuin miesten.

• Tutkimusryhmineen osoitti jo 1990-luvulla, että hyperglykemia eli korkea verensokeri ja siihen liittyvät aineenvaihdunnan muutokset ennustavat sydänsairauksia vanhoilla ja keski-ikäisillä tyypin 2 diabeetikoilla. Hän osoitti myös, että huono glukoositasapaino ennustaa sepelvaltimotautia myös tyypin 1 diabeetikoilla.

• Havaitsi ollessaan vierailevana tutkijana San Diegossa professori Alain D. Baronin kanssa, että insuliinilla on verisuonivaikutuksia ja että se lisäsi lihaksen verenkiertoa. Tutkimukset olivat merkittäviä insuliinin verisuonivaikutusten ja valtimokovettumataudin varhaisten muutosten ymmärtämisen kannalta. Ne osoittivat, että insuliiniresistenteissä tiloissa kuten ylipaino ja tyypin 2 diabetes insuliinilla on normaalia huonompi vaikutus lihaksen verenkierron lisääntymiseen.Verenkierron lisääntymisen osoitettiin myöhemmin liittyvän typpioksidin aktivaation lisääntymiseen.

• Vuonna 1998 Nature Genetics -lehdessä julkaistu artikkeli osoitti ensimmäisenä, että PPARγ2-geenin Pro12Ala -polymorfia vaikuttaa insuliiniherkkyyteen ja tyypin 2 diabeteksen riskiin. Tätä polymorfiaa on pidetty tärkeimpänä tyypin 2 diabeteksen geenimuutoksena. Artikkeliin on viitattu tähän mennessä noin 400 kertaa.

• Tutkimusryhmä on vuodesta 2002 lähtien selvittänyt tyypin 2 diabeteksen vaaraa ennustavia geenejä kahdessa tyypin 2 diabeteksen ehkäisytutkimuksessa: suomalaisessa DPS-tutkimuksessa yhteistyössä professori Matti Uusituvan kanssa ja kansainvälisessä STOP-NIDDM -tutkimuksessa. Tutkimuslinja on tuottanut useita merkittäviä havaintoja, esim. ne ovat osoittaneet, että insuliinieritystä säätelevät geenit ovat tärkeitä diabetesriskin kannalta myös ylipainoisilla henkilöillä. Tämä on uusi havainto, joka on varmennettu myös muissa väestöissä.

• Löysi yhdessä LT Hanna Huopion kanssa uuden diabeteksen alatyypin tutkiessaan perinnöllisen hyperinsulineemisen hypoglykemian geneettistä taustaa. E1506K -mutaatio SUR1-geenissä aiheutti edellä mainitun taudin syntymän jälkeen, mutta myöhemmällä iällä henkilöille, joilla oli kyseinen mutaatio, puhkesi insuliininpuutteesta johtuva diabetes.

Viime aikojen tutkimuskohteet

• Energiankulutusta säätelevien geenien vaikutus sokeritasapainoon.
• Geenidiagnostiikka yhden geenin aiheuttamiin sairauksiin.

Lähteet