Mars Express

Mars Express laukaistiin 2. kesäkuuta 2003 venäläisellä Sojuz-kantoraketilla. Se on Euroopan avaruusjärjestön ensimmäinen Marsiin lähettämä avaruusluotain.

Mars Express tutki Marsia vuoden 2003 lopusta alkaen vähintään yhden Marsin vuoden (687 Maan päivää) eli n. kahden Maan vuoden ajan.

Teknisiä tietoja

Luotain nimettiin Mars Expressiksi, koska se rakennettiin EADSin Ranskan Toulousessa sijaitsevan Astrium SAS-yhtiön toimesta nopeammin kuin yksikään planeettaluotain sitä ennen.

• Avaruusaluksen massa: 1120 kg (ml. 113 kg instrumentteja ja 60 kg laskeutuja)
• Avaruusaluksen mitat: 1,5 m x 1,8 m x 1,4 m
• Rakettimoottorin työntövoima: 400 N
• Asennonsäätötrustereiden (8 kpl) työntövoima: 10 N
• Ajoainetankkien koko: 2 x 270 = 540 litraa
• Avaruusaluksen suuntaustarkkuus: 0,15°
• Aurinkopaneelien pinta-ala: 11,42 m²
• Litiumparistojen (3 kpl) varaus: 22,5 ampeerituntia

Mars Express lähettää tietonsa ja saa komentonsa ESA:n maa-asemalta New Norciasta, joka sijatsee lähellä Perthiä Australiassa.

Tieteelliset mittalaitteet

Sen tiedeinstrumentit ovat pääosin epäonnistuneessa laukaisussa tuhoutuneen venäläisen Mars-96-luotaimen instrumenttien varakappaleita.

Pintaa tutkivat laitteet:

• HRSC (High Resolution Stereo Camera)
• OMEGA (Visible and Infrared Mineralogical Mapping Spectrometer)
• MARSIS (Sub-surface Sounding Radar Altimeter)

Kaasukehää ja ionosfääriä tutkivat laitteet:

• PFS (Planetary Fourier Spectrometer)
• SPICAM (Ultraviolet and Infrared Atmospheric Spectrometer)
• ASPERA (Energetic Neutral Atoms Analyser). Ilmatieteen laitos on osallistunut eri missioiden ASPERA-neutraaliatomi-instrumenttien suunnitteluun ja valmistukseen vuodesta 1985.

Radiolinkki-instrumentti

• MaRS (Mars Radio Science Experiment)

Laskeutuja

Luotaimen mukana oli myös englantilainen laskeutuja Beagle 2, joka tuhoutui kokonaan sen laskeutuessa Marsiin jouluna 2003. Beagle 2-laskeutuja sai nimensä Beagle-laivasta, jolla Charles Darwin teki 1831 lajien evoluutiota koskevia tutkimuksia. Beagle 2:n tarkoitus oli etsiä elämän jälkiä Marsin pinnalta. Laskeutujan tuhosta käytiin pitkä keskustelu sekä Englannissa että ESA:ssa.

Mars Expressin suunnittelun alettua venäläis-ranskalais-suomalainen Metegg-laskeutuja oli eräs kandidaatti Mars-laskeutujaksi. Sitä ei kuitenkaan valittu.

Planeettatutkimus ja tutkimusmatkat

Mars Expessin sisaralus Venus Express laukaistiin keväällä 2005 kohti Venus-planeettaa.

ESA:n Aurora-ohjelma on suunnitellut Euroopan osallistumista Marsiin jne. suuntautuviin tutkimusmatkoihin, jotka tehtäisiin 2030-luvulla miehitettyinä avaruuslentoina. Yhdysvaltain NASAn alkaessa 2004 alusta lähtien muuntua tutkimusmatkoja (exploration) tekeväksi avaruusjärjestöksi, ESA on joutunut pohtimaan oman ohjelmansa suhdetta isompaan amerikkalaiseen ohjelmaan.

Aiheesta muualla

• Mars Express