Marshallinsaaret

Historia

Pääartikkeli: Marshallinsaarten historia

Marshallinsaarten historiasta ajalta ennen eurooppalaisten saapumista on säilynyt vain vähän varmaa tietoa. Mikronesialaisten arvellaan asuttaneen saaret noin toisella vuosituhannella ennen ajanlaskun alkua.

Ensimmäinen saaret havainnut eurooppalainen oli espanjalainen tutkimusmatkailija Alonso de Salazar, joka vieraili niillä vuonna 1529. Saarille ei hänen jälkeensä tiettävästi tullut vierailijoita satoihin vuosiin. Vuonna 1788lainen englanti kapteeni John Marshall saapui saarille, jotka nykyisin kantavat hänen nimeään.

Espanja julisti saaret omikseen vuonna 1874lainen. Saksa kauppayhtiö kuitenkin asettui saarille vuonna 1885 ja saarista tehtiin Saksan Uuden-Guinean protektoraatti muutamia vuosia myöhemmin. Ensimmäisessä maailmansodassa Japani valloitti saaret ja hallitsi niitä Kansainliiton mandaatilla.

Toisessa maailmansodassa Yhdysvallat valloitti saaret 1944 ja lisäsi ne Tyynenmeren alueisiinsa. Yhdysvallat alkoi tehdä ydinkokeita saarilla heti sodan jälkeen ja jatkoi toimintaa aina 1960-luvulle saakka. Ydinkokeita tehtiin eniten (67) vuosien 1946 ja 1958 välillä. Tämän vuoksi monet Marshallinsaarten asukkaat kärsivät ionisoivan säteilyn haitoista ja asiasta vaaditaan edelleen korvauksia.

Vuonna 1979 Marshallinsaarten tasavalta allekirjoitti liitännäisvaltiosopimuksen Yhdysvaltain kanssa. Sopimus astui voimaan 1986. Marshallinsaarten ensimmäiseksi presidentiksi valittiin Amata Kabua, joka toimi virassaan vuosina 1979-1996. Myöhemmin presidentteinä ovat toimineet Kunio Lemari (1996-1997), Imata Kabua (1997-2000) sekä Kessai Note (2000-).

Politiikka

Pääartikkeli: Marshallinsaarten politiikka

Marshallinsaarten presidentti toimii sekä valtion päämiehenä että hallituksen johtajana. Presidentin valitsee parlamentti keskuudestaan, ja presidentti nimittää sitten hallituksensa. 33-jäsenisen parlamentin (Nitijela) jäsenet valitaan vaaleilla neljän vuoden välein.

Kunnat

Pääartikkeli: Marshallinsaarten kunnat

Marshalllinsaarten sijainti

Marshallinsaarten kartta

Satelliittikuva Marshallinsaarista maaliskuulta 1999

Marshallinsaaret on jaettu 24 lainsäädännölliseen alueeseen, jotka vastaavat valtion asuttuja saaria ja atolleja. (Katso Maantiede.)

Maantiede

Pääartikkeli: Marshallinsaarten maantiede

Marshallinsaaret koostuu 29 atollista ja viidestä erilläänolevasta saaresta. Tärkeimmistä atolleista ja saarista muodostuu kaksi ryhmää: Ratak-ketju ja Ralik-ketju (tarkoittaa 'auringonnousu'- ja 'auringonlasku'-ketjuja). Kaksi kolmannesta väestöstä asuu joko Majurolla (joka on myös pääkaupunki) tai Ebeyellä. Kaukaisimmilla saarilla on vähän asutusta työpaikkojen vähäisyyden ja huonon taloudellisen kehityksen vuoksi.

Ilmasto on kuuma ja kostea, sadekausi kestaa toukokuusta marraskuuhun. Taifuunit vaivaavat saaria aika-ajoin.

Ailinginae (asumaton)
Ailinglaplap (lainsäädännöllinen alue)
Ailuk (lainsäädännöllinen alue)
Arno (lainsäädännöllinen alue)
Aur (lainsäädännöllinen alue)
Bikar (tai Bikaar; asumaton)
Bikinin atolli
Bokak (lainsäädännöllinen alue)
Ebon (lainsäädännöllinen alue)
Enewetak (lainsäädännöllinen alue)
Erikub (asumaton)
Jabat (lainsäädännöllinen alue)
Jaluit (lainsäädännöllinen alue)
Jemo (asumaton)
Kili (lainsäädännöllinen alue)
Kwajalein (lainsäädännöllinen alue)
Lae (lainsäädännöllinen alue)
Lib (lainsäädännöllinen alue)
Likiep (lainsäädännöllinen alue)
Majuro (lainsäädännöllinen alue)
Maloelap (lainsäädännöllinen alue)
Mejit (lainsäädännöllinen alue)
Mili (lainsäädännöllinen alue)
Nadikdik (tai Knox; asumaton)
Namorik (tai Namdrik; lainsäädännollinen alue)
Namu (lainsäädännöllinen alue)
Rongelap (lainsäädännöllinen alue)
Rongrik (asumaton)
Toke (asumaton)
Ujae (lainsäädännöllinen alue)
Ujelang (lainsäädännöllinen alue)
Utirik (tai Utrik; lainsäädännöllinen alue)
Wotho (lainsäädännöllinen alue)
Wotje (lainsäädännöllinen alue)

Talous

Pääartikkeli: Marshallinsaarten talous

Saarivaltion taloudelle Yhdysvaltain taloudellinen tuki on tärkeää. Pienillä maatiloilla harjoitetaan maatalousttoimintaa, päätuotteet ovat kookospähkinä, tomaatti, melonint ja leipäpuu hedelmät. Teollisuustuotanto rajoittuuu käsityöläisyyteen, kalanjalostukseen ja kookospähkinöiden jatkojalostukseen.

Ulkomaanvaluuttaa maa saa matkailusta, jonka parissa työskentelee noin 10 % väestöstä ja sitä pidetään maan taloudellisen kehityksen parhaana mahdollisuutena. Saarilla ei ole juurikaan luonnonrikkauksia, joten tuonti ylittää viennin reilusti. Yhdysvallat antaa Marshallinsaarille vuosittain 65 miljoonan Yhdysvaltain dollarin avustuksen.

Merkittävimmät luonnonvarat

Merkittävimmät vientituotteet

kopra

Väestöjakauma

Pääartikkeli: Marshallinsaarten väestöjakauma

Marshallinsaarelaiset ovat mikronesialaista alkuperää, nämä puolestaan saapuivat Aasiasta useita tuhansia vuosia sitten. Englannin kieli on virallinen ja laajalti käytetty kieli, mutta hallituksessa käytetään marshallin kieltä.

Lähes kaikki saarten asukkaat ovat kristittyjä, suurin osa protestantteja.

Media

Marshallinsaarten ainoa viikoittainen sanomalehti on Marshall Islands Journal, jonka uutiset ovat sekä englanninllll että paikallisen marshallin kieliä. Hallitus julkaisee myös yhtä kuukausittaista lehteä, Marshall Islands Gazettea.

Kulttuuri

Pääartikkeli: Marshallinsaarten kulttuuri

Marshallinsaarelaiset olivat aikanaan hyviä merenkulkijoita, käyttäen suunnistuksessa apunaan tähtiä ja alkukantaisia kepeistä ja kuorista kyhättyjä merikarttoja. He ovat myös hyviä kanootinrakentajia.

Diabetes on Marshallinsaarilla yleinen vaiva, ja maan pääkaupungissa Majurossa 25 % väestöstä kärsii sen B-tyypistä http://www.yokwe.net/.

Juhlapäivät
Pvm Suomalainen nimi Paikallinen nimi Huomautuksia