Marsin napalakit
Marsin napalakit koostuvat ytimeltään vesijään ja hiilidioksidijään kerroksista, ja
talvella ne laajenevat suurelle alueelle. Nopeimmillaan ne vetäytyvät jopa 100 km/päivävauhtia.[Gûnther D. Roth: Tähtiopas s.159] ja peittävät maksimissaan noin 10% planeetan pinnasta. Napalakkeja ympäröi kylmänä vuodenaikana napahuntu.
Marsin pohjoinen napalakki
Planum Boreum, Marsin pohjoinen napa-alue
on Marsin pohjoisnavan ympärillä oleva alava alue, joka sijaitsee keskellä suurta
Vastitas Borealis-nimistä alankoa. Alue oli muinoin merta. Siellä on vesijäästä koostuva napalakkin jota ympäröi vaihteleva
hiilidioksidijää kenttä. Kun hiilidioksidijää
sublimoituu Marsin kaasukehäkenttiän, se paljastaa tummia
dyyniä.
Täällä syntyy kesäisin pölymyrskyjä. Pohjoisessa napalakissa on nopeiden tuulten puhaltamia
kanjoneitamaisenmaisen, jotka näyttävät kosotavan
spiraali kuvion. Jäähän uurtuneet kanjonit paljastavat ruskeita pölykerroksia ja valkeita jääkerroksia.
Vuonna 1999 Hubblen teleskooppi havaitsi alueelta 1750 km:n läpimittaisen hurrikaania muistuttavan pilvimuodostuman, jonka myrskyn silmän läpimitta oli 320 km.
Marsin pohjoisen napalakin säde on 600 km, ja
se on jopa 3 km paksu. Se sisältää vettä
1,2 miljoonaa km³. Talvella pohjoinen napalakki laajenee hiilidioksidijääkerroksena 62-63,5°, jopa 55° leveysasteelle asti.[http://www.tnni.net/~dustymars/SPR.htm] 
[http://www.tnni.net/~dustymars/NPR.htm]. Kesällä se sulaa noin 83° leveydelle.
Pohjoisen talvi on Marsissa lämpimämpi kuin etelän talvi, sillä se on Mars on silloin lähempänä Aurinkoa, vaikka kääntääkin pohjoisnavan pois Auringosta Marsin kaamokseen.
Keväällä napalakin reunoilla on 15% painosta pölyä, ja se on vesijäätä, mutta navoille mentäessä vesijään osuus pienenee, ja hiilidioksidijään määrä kasvaa. Navalla on lähes yksinomaan kuivaa hiilidioksidijäätä, ja käytännösäs ei lainkaan pölyä.
Marsin pohjoinen napalakki oli lokakuun 15. päivän tienoilla 1996 laajimmillaan, 70 leveysasteen tienoilla. Pohjoinen napalakki muistutaa silloin kulmiomaista kuusikulmiota. Marsin keskikeväällä tammikuussa 1997 napalakki oli
70 leveysasteella, ja varhain Marsin kesällä maaliskuussa 1997
noin 80-82 leveysasteelle pysyvän vesijään alueelle. Pohjoisen napalakin ulkopuolella näkyy silloin erillisiä jään alueita, jotka useimmiten jäisiä kraatterien pohjia.[http://btc.montana.edu/ceres/html/Polar/polarbackground.htm].
Planum Boreumin pinnamuotoja
Planum Boreumissa on valtava tulen kuluttama kanjoni, Chasma Boreale. Se on 100 km leveä, 2 km syvä.
Planum Boreumia ympäröivät dyynikentät
Marsin pohjoisnapaa ympäröi kolme suurta tummaa dyynikenttää
75°–85° pohjoista leveyttä. Suurin on
Olympia Undae, joka ulottuu 100°:lta itäistä pituutta 240°:lle itäistä pituutta. Abalos Undae sijaitsee pituusasteiden 261° itäistä ja 280° itäistä välissä ja Hyperboreale Undae asteiden 311° itäistä ja 341° itäistä välissä.
Marsin eteläinen napalakki
Planum Australe on Marsin eteläisen napalakin alue, mikä ulottuu 75° leveysasteen eteläpuolelta etelänavalle.
Alue on korkeaa kraatterien täyttämää
ylänköä. Marsin eteläinen napalakki on 350 km:n läpimittainen, tutkamittausten mukaan jopa 3,7 km:n paksuinen enimmäkseen vesijäästä ja myös hiilidioksidijäästä
koostuva '
kakku', joka kehittää talvella ympärilleen tavallisesti 55° eteläiselle leveysasteelle ulottuvan sydäntalvella metrin paksuisen hiilidioksidijään alueen
. Marsin kuori ei ole paljoakaan painunut
jään painosta kasaan, niin kuin Maan jäätikköalueella, kun Marsin kuori on Maan kuorta jäykempi.
Kesällä sulamaton napalakin ydinalue lienee enimmäkseen vesijäätä, joka päällä on 8-10 metriä hiilidioksidijäätä.
Napalakin ympärillä on myös ikiroutaa. Heijastavin napalakin osa on 85% hiilidioksidijäätä, 15% vesijäätä.
Eteläisellä napalakilla hiilidioksidijään lämpötila on -125 C, vesijään lämpötila on -95 C, ja jäättömien kohtien -55 C.[http://mars.jpl.nasa.gov/odyssey/gallery/polaricecaps/PIA03743.html]
Napalakin keskus on 150 km pohjoiseen varsinaisesta etelänavasta. Eräiden tietojen mukaan se on paikassa 83° eteläistä leveyttä, 60° itäistä pituutta.[http://www.tnni.net/~dustymars/Observing_Mars_3]
Itäisellä alueella liikkuu matalapaineita, johtuen Hellasin ja Argyren altaista. Ne luovat valkeaa lunta, läntisellä alueella on tummempaa.
Katso myös
Lähteet
Aiheesta muualla
)
)
