Elämä
Martti Ahtisaari syntyi Viipurissa. Hänen isänsä, Oiva Ahtisaari, oli armeijan palveluksessa. Ahtisaaren isänisä muutti Suomeen Etelä-Norjasta ja otti Suomen kansalaisuuden vuonna 1929. Hän muutti norjalaisen sukunimensä, Adolfsenin, vuonna 1935 Ahtisaareksi.
Martti Ahtisaari varttui Kuopiossa ja Ouluissassa, jossa hän opiskeli kansakoulunopettajaksi. Toimittuaan opettajana Suomessa ja Pakistan hän siirtyi ulkoministeriön tehtäviin 1965, ja 1973 hänet nimitettiin suurlähettilääksi Tansaniaanan, Sambia, Somaliaan ja Mosambikiin. Vuodesta 1977 eteenpäin hän toimi muun muassa YK:n edustajana Namibiassa – jonka kunniakansalaisuuden hän sai vuonna 1992 – sekä ulkoministeriön tehtävissä.
Presidenttiys
Presidenttiehdokkaaksi Ahtisaari tuli keskeisimmän poliittisen kentän ulkopuolelta. Suomi kamppaili historiansa pahimman laman kourissa ja poliitikkojen maine kansan keskuudessa oli huonompi kuin koskaan. Ahtisaari oli ollut sosiaalidemokraattisen puolueennn jäsen jo 19-vuotiaasta alkaen, mutta ei ollut koskaan istunut kansanedustajana tai ministerinä. Ahtisaari oli hankkinut kannuksensa kansainvälisissä tehtävissä ja kansalaisjärjestöissä enemmän kuin varsinaisessa politiikassa. Kun keskustelu presidentti Mauno Koivisto seuraajasta virisi 1990-luvun alussa, henkilöspekulaatioissa esiintyi monia politiikassa 'ryvettymättömiä' nimiä, Ahtisaaren lisäksi mm. Suomen Pankin pääjohtaja Sirkka Hämäläinen, arkkipiispa John Vikström, korkeimman oikeuden presidentti Pekka Hallberg ja jopa kirjailija Paavo Haavikko. Ahtisaaren kannatusprosentit alkoivat kuitenkin nopeasti elää omaa elämäänsä ja hän voitti selvästi sosiaalidemokraattien vahvan miehen, veteraanipoliitikko
Kalevi Sorsan Sdp:n esivaalissa keväällä 1993. Äänestykseen saivat osallistua myös muut kuin puolueen jäsenet. Ahtisaaren kannatuslukemat notkahtivat saman vuoden joulukuussa, mutta intensiivisen kampanjan jälkeen hän nousi vaalien toiselle kierrokselle yhdessä Ahon hallituksen puolustusministerin Elisabet Rehnin kanssa lyöden selvästi paitsi konkaripoliitikko Paavo Väyrysen myös Helsingin ylipormestari Raimo Ilaskiven. Ahtisaari voitti vaalit selvällä 250 000 äänen enemmistöllä vastaehdokkaaseen Rehniin nähden ja antoi juhlallisen vakuutuksensa eduskunnalle 1. maaliskuuta 1994.
Suoran kansanvaalin hengen mukaisesti Ahtisaari jatkoi aktiivista yhteydenpitoa kansaan myös vaalien jälkeen. Ahtisaaren aikana Suomen politiikkaan vakiintui maakuntamatkojen käsite aivan eri tavalla kuin edellisten presidenttien aikana. Lupauksensa mukaisesti uusi presidentti vieraili joka kuukausi jossakin maakunnassa.
Myös ulkopolitiikka aktivoitui uudella tavalla Ahtisaaren kaudella. Presidentti Koiviston tavoin Ahtisaari kannatti Suomen EU-jäsenyyttä ja laittoi arvovaltansa peliin hankkeen toteutumisen puolesta. Myönteisen kansanäänetyspäätöksen jälkeen Suomi pääsi liittymään jäseneksi vuoden 1995 alusta lähtien. Ahtisaari jakoi samana vuonna pääministeriksi nousseen Paavo Lipposen näkemyksen Suomen roolista Unionissa, pyrkimisestä kohti ytimiä ja komission aseman tukemisesta. Ahtisaari osallistui pääministerin ohella Eurooppa-neuvoston huippukokouksiin, kuten myös seuraajansa Tarja Halonen. Käytäntö on herättänyt kritiikkiä monissa perustuslaillisissa asiantuntijoissa. Maakuntamatkojensa ohella Ahtisaari tuli tunnetuksi monista ulkomaanmatkoistaan. Yksi osoitus Ahtisaaren aktiivisen linjan tuloksista oli mm. presidenttien Bill Clintonin ja Boris Jeltsinin huipputapaaminen Helsingissä kevättalvella 1997. Tapaamisen aikana päästiin sovintoon mm. Naton laajenemisesta itäiseen Eurooppaan. Ahtisaaren kauden ehdoton huippukohta oli merkittävä osuus Kosovon kriisin sovittelijana keväällä 1999. Onnistuminen Kosovossa antoi entistäkin paremmat edellytykset Suomen historian ensimmäiselle EU-puheenjohtajuuskaudelle, joka alkoi saman vuoden heinäkuussa. Presidenttikautensa jälkeen Ahtisaari julkaisi Kosovon kokoemuksistaan kirjan Tehtävä Belgradissa.
Ahtisaari ei asettunut toistamiseen ehdolle tasavallan presidentiksi petyttyään entisen puolueensa, SDP:n, ehdokasasettelumenettelyyn. Mahdollisesti myös oma ja puolison kohtelu etenkin televisiojulkisuudessa vaikuttivat päätökseen. Toisin kuin edeltäjänsä Mauno Koivisto, Ahtisaari ei ottanut takaisin puolueensa jäsenkirjaa presidentinviran päätyttyä.
Presidenttikauden jälkeen
Presidenttikautensa jälkeen Martti Ahtisaari on toiminut jälleen merkittävissä kansainvälisissä tehtävissä. Heti presidenttikautensa päättymisen jälkeen keväällä 2000 Ahtisaari osallistui kolmen entisen eurooppalaisen valtionpäämiehen muodostamassa 'kolmen viisaan miehen' komiteassa, jonka oli tarkoitus pohtia EU:n ns. Itävalta-boikottia. Vuonna 2005 Ahtisaaren välittämät neuvottelut Acehin itsenäisyysliikkeen (Gerakan Aceh Merdeka) ja Indonesian hallituksen välillä johtivat osapuolten väliseen rauhansopimukseen ja yli 30 vuotta kestäneiden vihamielisyyksien raukeamiseen. Rauhansopimus allekirjoitettiin Helsingissä 15.8.2005. Saman vuoden elokuussa Ahtisaarta ehdotettiin Nobelin rauhanpalkinnon saajaksi. Tunnustuksena 'työstään kansainvälisenä rauhanneuvottelijana ja ansioistaan rauhan, vapauden ja demokratian luomisessa' Ahtisaari sai lisäksi Yhdysvaltain ulkoministerin Condoleezza Rice allekirjoittaman harvinaisen kunniakirjan. Ahtisaari on tähän mennessä ainoa kyseisen tunnustuksen saanut suomalainen. Saamansa toimeksiannot hän on pääasiassa hoitanut johtamansa Crisis Management Initiative -järjestön kautta. YK:n pääsihteeri Kofi Annan nimitti 1. marraskuuta 2005on Ahtisaaren rauhanneuvottelijaksi Kosovo, ja 11. marraskuuta 2005 vahvisti hänen nimityksensä. Ahtisaaren johdolla päästiin sopuun Kosovon tulevasta asemasta, mutta esitys kaatui Venäjän ja Serbian vastustukseen.
Ahtisaari on hallitusjäsenenä muun muassa Elcoteq Networkissa ja UPM-Kymmenestassä. Hänellä on kunniatohtorin arvonimiä Suomesta, Thaimaa, Argentiinasta, Venäjästaltä, Ukraina, Namibiasta ja Yhdysvalloista.
Martti Ahtisaari on julkisesti suositellut Suomea hakemaan Nato-jäsenyyttä.
Triviaa
- Ahtisaaresta käytetään joskus lempinimeä 'Mara'
- Ahtisaarella on hahmo tv-sarjassa Itse valtiaat. Siinä hän istuu lopputekstien jälkeen Mauno Koivistonn kanssa puistonpenkillä presidentinlinna edessä, ja he kertovat ohjelman viimeisen vitsin.
- Ahtisaari puhuu sujuvasti ruotsia,ranskaa,englantia ja saksaa.
Katso myös
Aiheesta muualla
Martti Ahtisaari
Martti Ahtisaari
Martti Ahtisaari
Martti Ahtisaari
|
Tietoja 
. Kaikki teksti on saatavilla GNU Free Documentation License 