Mauno Pekkala
Mauno Pekkala
Pekkala valittiin eduskuntaan vaaleissa 1927 Suomen sosialidemokraattisen puolueen listoilta. Hän nousi myös SDP:n puoluetoimikuntaan. Jatkosodan aikana Pekkala riitautui puolueensa kanssa. Vaaleissa 1945 hänet valittiin eduskuntaan Suomen kansan demokraattisen liiton listoilta. Pekkala kuului myös alkuvuodesta 1946 perustettuun Sosialistiseen yhtenäisyyspuolueeseen, joka toimi SKDL:n sisällä.
Pekkalan ministeriura alkoi vuonna 1926 Väinö Tannerin hallituksen maatalousministerinä. Vuodet 1939–1942 hän toimi valtionvarainministerinä kolmessa eri hallituksessa. Jatkosodan jälkeen Pekkala kuului Paasikiven II ja III hallitukseen. Pekkalalle kertyi ministeripäiviä yhteensä 2 625.
Mauno Pekkala allekirjoitti Vjatšeslav Molotovin kanssa YYA-sopimuksenssassa Moskova 6. huhtikuuta 1948. Pekkala oli SKDL:n ehdokas presidentinvaaleissa 1950.
Koulutukseltaan Mauno Pekkala oli filosofian kandidaatti (1921) ja metsänhoitaja. Hän työskenteli pitkään Metsähallituksessa, viimeksi pääjohtajana vuosina 1944–1952.
Pekkalan epäsäännölliset elämäntavat ja niin sanottu häilyväisyys herättivät aikanaan kritiikkiä. Kuitenkin Pekkalan hallitus toteutti kaudellaan useita merkittäviä lakeja. Pekkalan hallitus hoiti paitsi sotien aiheuttamat korvaus- ja maahankinta ym. asioita. Lisäksi hallitus joutui käsittelemään sotavuosina lykättyjä uudistuksia mm. sosiaalisen lainsäädännön varsinkin työlainsäädännön kehittäminen, muun muassa esitykset työntekijän vuosilomalaista, työaikalaista, työtuomioistuimesta ja työehtosopimuslaista. Vuonna 1948 hallitus teki esityksen lapsilisästä.
Myös Mauno Pekkalan veli Eino osallistui aktiivisesti politiikkaan.
Aiheesta muualla
- {{Verkkoviite|Nimeke=Kansanedustajat 1907–2000 matrikkeli|Osoite=http://www.eduskunta.fi/triphome/bin/thw/trip/?${APPL}=kematrikkeli&${BASE}=faktakematrikkeli&${THWIDS}=1.3/54050&${tripshow}=html=ma5000+format=ma5000&${THWURLSAVE}=3/54050&${maxhits}=5000|Julkaisija=Eduskunta}}
