Mehtimäki

Mehtimäki on Joensuun urheilun sydän. Se on aivan Joensuun keskustan tuntumassa oleva virkistysalue, jossa on kaupungin keskeiset kilpaurheilupaikat.

Mehtimäki käsittää laajan alueen, jonka rajoja ovat mm. Länsikatu, yliopistokampus, Tiedepuisto ja Pyhäselän ranta. Esimerkiksi Laulurinteen ja raviradan voi katsoa kuuluvan Mehtimäkeen. Kutsumanimi on 'Mehtis' (Mennään pelaamaan Mehtikselle). Mehti tarkoittaa metsää.

Itse Mehtimäki sijaitsee Areenan ja pesäpallostadionin välissä; se on matala ja laakea mäki.

Mehtimäen urheilupaikkoja

• Joensuu Areena, suuri urheilu- ja monitoimihalli, Suomen suurin puurakennus. Areena on Joensuun Katajann ja Josba kotisali, talvella Joensuun Mailan ja Jipon kotisali.
• Vesikko, virkistysuimala
• Mehtimäen jäähalli, 4800 katsojapaikkaa (Jokipoikiennn ja Joensuun Kataja taitoluistelijoiden kotihalli)
• harjoitusjäähalli
• keskusurheilukenttä, Jipon kotikenttä
• pesäpallostadion, Joensuun Mailan kotikenttä
• Louhelan kenttä, kesäisin jalkapallokenttänä, talvisin luistinratana; jääkiekkokaukalo
• lenkkeilypolut ja hiihtoladut, jotka jatkuvat Noljakan suuntaan ja Lykynlammelle ja Pärnävaaralle asti. Karelia Hiihto -tapahtuman aikaan latuyhteydet ovat Kontiolahden ampumahiihtokeskukseen ja sitä kautta Lehmoon ja Utraan asti.
• skeittipuisto
• Palloilukeidas, jossa keilahalli sekä tennis- ja sulkapallo- ja squashkentät, pelitilat biljardille ja pöytätennikselle, ulkona pienoisgolfkenttä
• curlinghalli
• koirakoulutusrata
• retkiluistelurata Pyhäselän jäällä venesataman edustalla

Mehtimäki on osa Joensuun kesäjuhlakeskusta, johon kuuluvat myös Laulurinne, ravirata ja leirintäalue. Näiden, samoin kuin yliopiston, erityisesti sen Carelia-salin, ja keskustan läheisyys tekevät Mehtimäestä käyttömahdollisuuksiltaan ja palveluiltaan monipuolisen ja helposti saavutettavan alueen.

Mehtimäellä pidetään Joensuun suuret messut ja maatalousnäyttelyt. Nykyisin keskuksena on Areena, mutta messut on levittäytyneet kaikille sen ympäristön urheilukentille.

Mehtimäen historiaa

Vanha ravirata

• 17. syyskuuta 1924 Paavo Nurmi kilpaili vanhalla raviradalla joensuulaista 10 x 1000 metrin viestijoukkuetta vastaan. Nurmi hävisi. Yleisöä oli 6000 henkeä.Karjalainen 11.4.2001 Aimo Salonen: Hulppea olympiavuosi 1924 pienessä Joensuun kaupungissa
• ravirata sijaitsi 1970-luvulle asti keskusurheilukentän ympärillä; vuonna 2004 purettu katsomo oli raviradan ja urheilukentän yhteinen katsomo.
• raviradalla ajettiin speedwayajoja 1970-luvulle saakka
• ravirata ulottui Martikkalantien, nykyisen Yliopistokadun toiselle puolelle, nykyisen Auroran tontille; katu katkaistiin kisojen ajaksi.

Keskuskenttä

Pääartikkeli Joensuun keskuskenttä

• keskuskenttä valmistui 1934. Sille vaihtoehtoisia paikkoja oli mm. Hasanniemi ja Ilosaari. Ravirata oli valmistunut aikaisemmin.
• keskuskenttä sai ensimmäisen kestopinnoitteen vuoden 1972 Kalevan kisoihin, samalla valmistuivat kenttää ympäröivät pengerkatsomot.
• vuoden 1972 Kalevan kisat ovat Mehtimäen kaikkien aikojen suurin tapahtuma, kolmena päivänä oli yhteensä 30 500 maksanutta katsojaa.
• keskusurheilukentän viimeinen peruskorjaus valmistui Kalevan kisoihin 2002.
• keskusurheilukentän 1940-luvulla valmistunut vanha katsomo purettiin elokuussa 2001, tilalle rakennettiin väliaikainen katsomo.

Takakenttä

• takakenttä oli 2000-luvun alkuun asti talvisin luistinratana. Pikaluisteluratana ja jääpallo-otteluiden (JoPS, JMP, Champion) paikkana se oli 1980-luvun alkuun saakka.
• pesäpallostadion, entinen 'takakenttä' sai hiekkatekonurmen JoMan noustua superpesikseen 2004.

Jäähalli, tekojää

Pääartikkeli Mehtimäen jäähalli

• jääkiekon sarjaottelut siirtyivät Pötkältä Mehtimäelle 1961 Elsinen, Pertti: Joensuun historia VI, s. 244.
• tekojääkenttä valmistui 1967. Tekojäällä pelattiin Joensuun-Kiekko Poikien kotiottelut jäähallin valmistumiseen 1982 asti. Tekojää jäi Areenan työmaan alle 2002.
• jäähalli valmistui 1982. Harjoitusjäähalli valmistui 2002.

Uimahalli

• uimahalli valmistui toukokuussa 1970, Vesikko-nimen se sai laajennuksen valmistuttua 1996.
• Joensuun Uimaseuran (JoUS) uppopallon pelaajat saavuttivat epävirallisen Suomen mestaruuden viidesti peräkkäin 1972-1976.Elsinen, Pertti: Joensuun historia VI, s. 245>.
• Vesikossa on kuntosali ja voimistelutilat.

Areena

Pääartikkeli Joensuu Areena

• Joensuu Areena valmistui helmikuussa 2004. Areena työnimi oli Miilu. Valmistuminen viivästyi mm. kosteusongelmien takia.

Muuta

• Louhelan kansakoulu valmistui vuonna 1965 ja sitä laajennettiin useaan kertaan. Kouluna se lopetti toimintansa 1992, jonka jälkeen tiloja alettiin saneerata ja laajentaa Tiedepuiston tarpeisiin.
• vuonna 1973 valmistunut vapaa-aikatalo eli kaarihalli purettiin 2004.
• skeittipuisto rakennettiin entisten tenniskenttien paikalle 2001.
• 1990-luvun alussa valmistunut curlinghalli romahti vuonna 2002, uusi rakennettiin 2003, ensimmäinen pressukatteinen curlinghalli valmistui raviradan pysäköintialueelle 1987.
• Latsi-nimellä tunnettiin hiekkakenttä keskuskentän vieressä, nykyisin Vesikon pysäköintipaikka; se oli kesällä erityisesti jalkapalloilijoiden käytössä.
• Tivolikenttä-nimen alue sai sen jälkeen, kun kiertävät tivolit alkoivat käyttää sitä. Se muutettiin pysäköintialueeksi 2003, josta lähtien tivolit pystytettiin Laulurinteelle.
• 150-paikkainen pysäköintitalo valmistui Tiedepuiston viereen joulukuussa 2005.
• Louhelan kentälle on suunniteltu tekonurmea jalkapalloilijoille.
• Lähtelän lastenkoti purettiin jäähallin ja raviradan välistä 2000-luvulla.
• Lea-koulun (Louhelan esi- ja alkeisopetuskoulun) talossa (jäähallin takana) toimiva Mehtimäen päiväkoti lopetettiin 1990-luvulla, tilalle tuli Itä-Suomen koulu. Normaalikoulun ala-asteen 1–2 luokka toimivat rakennuksessa maaliskuuhun vuoteen 2007 asti, jolloin luokat siirtyivät Länsikadun kouluun.
• Länsikadun varrella on Naskalin lasten päiväkerhotalo ja Naskalin puisto eli Vekarapuisto, joka rakennettiin nykymuotoonsa Lasten vuonna 1979.
• Retkiluistelurata avattiin venesataman edustalle helmikuussa 2007. Sen pituus on noin 2,5 kilometriä.

Ajankohtaisia hankkeita

• Joensuun kaupunki on rajoittanut marraskuussa 2006 pysäköintiä jäähallin ympäristössä, muun muassa puretun kaarihallin tontilla. Jäähallin käyttäjät, lähinnä jääkiekkojunioreiden vanhemmat vastustavat uusia järjestelyjä.
• Laulurinteen taakse suunnitellaan suurta matkailukeskusta ja kylpylää. Suunnitelman toteutuksesta on luvattu raportoida helmi-maaliskuussa 2007.Karjalainen 22.11.2006
• Kaupunki suunnitteli syksyllä 2006 Palloilukeitaan myymistä yrittäjälle, joka vastaisi hallin toiminnasta. Aikeesta luovuttiin joulukuussa. Vuokraaja saa jatkaa toimintaansa.
• Siilaisen tenniskenttien siirtoa takaisin Mehtimäelle suunnitellaan. Paikaksi on esitetty Palloilukeitaan ympäristöä. Siirto tapahtuu aikaisintaan 2009. Joensuun kaupunginhallituksen pöytäkirja 22.1.2007
• Jalkapalloilijoiden tekonurmikenttää suunnitellaan Mehtimäen alueelle Palloilukeitaan ja jäähallin väliselle alueelle. Joensuun kaupunginhallituksen pöytäkirja 12.2.2007
• Jäähallin perusparannus ja harjoitusjäähallin laajentaminen ovat Joensuun kaupungin suunnitelmissa 2008. Jäähallia suunnitellaan myös muuhun palloilukäyttöön. Karjalainen 2.2.2007
• Ravirata sai elokuussa 2007 aikana valaistuksen, jonka ansiosta radan käyttökausi jatkuu entistä pitemmälle syksyyn.
• Naskalin leikkipuiston paikalle suunnitellaan pysäköintitaloa; leikkipuisto muuttaisi Ystävyydenpuistoon Karjalan Heili 17.5.2007

Lähteitä