Mentorointi sai alkunsa Kreikan mytologiassa. Ithakan kuningas, kuuluisa sotapäällikkö Odysseusia, pyysi ennen sotaan lähtöään ystäväänsä Mentor huolehtimaan pojastaan Telemakhoksesta. Mentor kasvatti, opetti ja neuvoi poikaa vuosia. Näin ovat sitten samassa roolissa vanhat, kokeneet taitajat tukeneet, ohjanneet ja opettaneet alkuaikoina erityisesti käsityöläisten ja taiteilijoiden kehitystä. Tämä mestari-kisälliperinne elää tänäänkin; hieman eri muodoissa.
Mentorointi tuli henkilöstön kehittämismenetelmäksi maassamme 1970-luvulla yrityksissä ja myöhemmin korkeakoulussaissa. Sen juuret on Japani, missä ikää arvostetaan. Sieltä menetelmä levisi ensin USA:han ja hieman myöhemmin Eurooppaan. Suomeen mentorointi rantautui Kansainvälinen Naisjohtajainstituutti Woman ry:n järjestämien naisjohtajien ja -yrittäjien ohjelmien kautta 1980-luvulla. Viime vuosina mentorointi on lisääntynyt voimakkaasti, kun on huomattu sen tuomat hyödyt. Menetelmän avulla nopeutetaan kehtityskelpoisten nuorten ammatti- opiskelu- ja urakehitystä. Kysymyksessä on ns. hiljaisen eli kokemusperäisen tiedon ssiirtäminen. Samalla myös työmotivaatio paranee. Monilla suurilla, kansainvälisillä yrityksillä on mentorointi-ohjelmia, esimerkiksi SAS, ABB, Merill Lynch, Guinness, General Motors, AT&T, Trygg Hansa SPP, Tukholman kaupunki jne. Suomessa mm. Helsingin, Oulun ja Tampereen yliopistoissa on mentorointiohjelmat, joissa alumnillat toimivat mentoreina viimeisen vuoden opiskelijoille. Mentorointi on siirtynyt myös ammattikorkeakouluihin, mm. Helia on opiskelijamentorointiohjelma. Naisyrittäjille ja naisjohtajille on ollut useita laajoja mentorointiohjelmia, mm. Acafemica ja WIT.
Mentorointi ylläpitää mentorinkin yhteyksiä tämän päivän käytännön yritys- ja yliopistoelämään. Sitä kautta sekä mentori että mentoroitava saa käsitystä uusista tuulista ja kehityssuunnista ja mahdollisuuden luoda verkostoja.
