Meritokratia

Meritokratia on yhteiskunnallinen järjestelmä, jossa valta perustuu yksilön ansioihin ja saavutuksiin varallisuuden tai sosiaalisen aseman sijaan. Meritokraattiset yhteiskunnat, valtiot ja organisaatiot painottavat lahjakkuutta, koulutusta ja pätevyyttä yhteiskuntaluokan, etnisyyden tai sukupuolen sijaan.

Termiä käytetään usein negatiivisessa merkityksessä kuvaamaan yhteiskuntaa, jossa yksilön asema määräytyy kilpailun kautta (ks. sosiaalidarwinismi), mutta monet pitävät termiä myös positiivisena.

Termin alkuperä

Termi on peräisin Michael Youngin 1958 julkaistusta romaanista The Rise of the Meritocracy (suom. Meritokratian nousu 1870-2033, 1967), joka on dystopistinen tulevaisuudenkuvaus yhteiskunnasta, jossa yksilön yhteiskunnallinen asema määritellään älykkyysosamäärän ja vaivannäön summana. Teoksessa meritokraattinen järjestelmä johtaa lopulta vallankumoukseen, jossa massat syöksevät kansalaisten tuntemuksista vieraantuneen eliitin vallasta.

Esimerkkejä meritokraattisista järjestelmistä

Tšingis-kaanin Mongoli-imperiumissa meritokratia oli pääasiallinen keino valita sotapäälliköitä. Tšingis-kaani saattoi luottaa jopa vihollissotilaisiin ja -kenraaleihin, jos nämä olivat todistaneet uskollisuutensa kaania kohtaan.

Napoleonin Ranskaa pidetään toisinaan meritokratiana. Napoleonin noustua valtaan Ranskan vallankumouksen jälkeen vanhaa eliittiä ei ollut juurikaan jäljellä, joten hän valitsi toimiin niihin parhaiten sopivia ihmisiä, joihin kuului joskus jopa entisiä aristokraatteja.

Suomen suuriruhtinaskunta on myös esimerkki historiallisesta meritokraattisesta järjestelmästä. Vaikka valta oli virallisesti keskitetty itsevaltiaalle, hallinnosta vastasi käytännössä koulutettu luokka, johon pääsemiseen ei vaikuttanut syntyperä vaan ainoastaan koulutus. Korkean koulutuksen saaminen tosin vaati käytännössä yleensä korkeaa varallisuutta.

Nykyistä Suomea on kutsuttu meritokratiaksi Martti Sarmela (tunt. julk. vuosi) Nöyrät suomalaiset. Suomalaisuuden liitto. Viitattu 21.8.2006 . Meritokratiaksi Suomen tekisi laajasti saatavilla oleva ilmainen koulutus, joka mahdollistaa lähes kaikkien siihen kykenevien nuorten korkeakouluttautumisen. Antikainen Ari (2001) Koulutus ja oppiminen yhteiskunnallisessa kontekstissa. Joensuun yliopisto. Viitattu 21.8.2006 Tässä yhteydessä Suomen kutsuminen meritokratiaksi voi olla joko negatiivisen tai positiivisen asenteen ilmaus, riippuen siitä, minkälaisen yhteyden demokratiaan puhuja näkee Suomen mahdollisella meritokraattisella järjestelmällä olevan.

Katso myös

• Sosiaalidarwinismi
• Aristokratia

Lähteet