Mesisieni

Mesisieni (Armillaria borealis) kasvaa yleensä tuppaina lahokannoissa tai -puissa. Sieni saattaa kasvaa myös maassa, mutta tällöin se on useimmiten yhteydessä lahoaviin juuriin. Sen 5–10 cm leveä, kellanruskea, säikeinen ja harvasuomuinen lakki on kupera ja laakea. Vaaleanruskeassa, sitkeässä jalassa on selvä rengas. Eräät mesisienilajit tuottavat biologisesti valoa, ne hohtavat pimeässä. Suomen sienistä pimeässä hohtaa pohjanmesisieni.

Mesisieni on lois- ja lahottajasieni. Se iskee eläviin puihin, joissa kasvaa loisena ja lopulta tappaa puun myrkyllään. Tästä se jatkaa lahottaen puuainesta. Mesisieni on eräs Suomen merkittävimpiä tuhosieniä. Sen itiöemät kehittyvät elo-lokakuussa.

Mesisieni tunnetaan lisäksi hyvänä ruokasienenä. Ainoastaan sen nuoret lakit kerätään, ja koska tiedetään vanhojen ja raakoina syötyjen lakkien aiheuttavan joillekin vatsavaivoja, on lakit syytä ryöpätä. Tärkeää on huomioida myös se, että jotkin mesisienen kaltaiset kantosienet ovat myrkyllisiä.

Lähteet

• teksti: Kotimaan luonto-opas, WSOY (1999); Sieni opas, Karisto (2004)
• tieteellinen luokitus: WikiSpecies: Marasmiaceae