Metsämyyrä

Metsämyyrä (Clethrionomys glareolus) on punaruskea jyrsijä. Se on Suomen yleisin nisäkäs.

Metsämyyrä levittää ihmiseen myyräkuumetta sekä aiheuttaa vähäistä vahinkoa myös metsätaloudelle syömällä taimien silmuja ja kasvainten kuorta. Silmu- ja kasvainvioituksista on seurauksena mutkia ja muita laatuvikoja puun runkoon. Metsämyyrää ei ole rauhoittettu.

Levinneisyys

Metsämyyrä on metsäpäästäisen ohella Suomen yleisin nisäkäs. Sen levinneisyysalue kattaa koko Euroopan lukuun ottamatta napapiirin takaista Pohjoiskalottia, Islantia sekä Välimeren aluetta Rivieran ulkopuolella. Suomessa metsämyyrä esiintyy koko maassa havumetsien pohjoisrajalle saakka.

Tuntomerkit

Metsämyyrä on selkäpuolelta punaruskea ja sen lähes puolen ruumiin mittainen häntä on selvästi kaksivärinen, alta vaalea ja päältä musta. Selän tiilenpunertavan värityksen raja harmaisiin kupeisiin ei ole jyrkkä, sitä vastoin vaalean- tai kellanharmaa vatsa on jyrkkärajainen.

Ravinto

Metsämyyrä on jyrsijä. Se käyttää lähinnä kasvisravintoa, kuten siemeniä, marjoja, lehtiä, juuria ja sieniä. Taitavana kiipeilijänä metsämyyrä syö myös jäkäliä puista. Satunnaisesti metsämyyrä syö kuitenkin myös hyönteisiä ja muita pieniä selkärangattomia.

Lisääntyminen

Metsämyyrän lisääntyminen ajoittuu huhtikuusta lokakuuhun. Sillä voi kesän aikana olla 2–4 pesuetta, joissa on 3–9 poikasta. Metsämyyränaaraat tulevat sukukypsiksi runsaan kuukauden iässä, koiraat taas runsaan 2 kk:n ikäisinä. Näin ollen keväällä ja alkukesällä syntyvät poikaset tulevat yleensä lisääntymiskuntoon jo syntymäkesänään. Tehokkaan lisääntymisen seurauksena kannat voivat kasvaa nopeasti. Metsämyyräpopulaation kannat vaihtelevat runsaasti melko säännöllisessä syklissä. Pohjois-Suomessa metsämyyrän kannanvaihtelujakson pituus on 4–5 vuotta, Keski-Suomessa 3–4 vuotta. Etelä-Suomessa kantojen vaihtelu on epäsäännöllisempää. Hyvinä myyrävuosina metsämyyrät saattavat syksyllä tunkeutua kesämökkeihin ja ulkorakennuksiin.

Erityistä

Metsämyyrä kantaa usein Puumala-virusta, joka aiheuttaa myyräkuumetta. Tämä kuumeinen yleistauti kuuluu munuaisoireisten verenvuotokuumeiden tautiryhmään. Tauti tarttuu ihmiseen metsämyyrän eritteistä (virtsa, ulosteet ja sylki). Oireina ilmenee mm. äkillistä ankaraa kuumetta, munuaisoireita ja näköhäiriöitä. Taudista jää pitkäksi aikaa immuniteetti. Ilmeisesti myyrät itse eivät oireile.