Metsästys

Metsästys on ollut useiden kansojen perinteinen elinkeino. Siinä vapaana eläviä eläimiä tapetaan, ja niiden ruhot hyödynnetään. Ruhon hyödyntäminen on vaihdellut suuresti kansoittain ja aikakausittain. Ruho on saatettu hyödyntää luita myöten, tai vain eläimen turkki on otettu hyötykäyttöön.

Metsästys Suomessa

Suomen metsästyslain määritelmän mukaan metsästys tarkoittaa 'luonnonvaraisena olevan riistaeläimenpyydystämistä sekä saaliin ottamista metsästäjän haltuun'[http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1993/19930615 Metsästyslaki 2§ . Saaliiksi saadut riistaeläimet käytetään yleensä ravinnoksi, erityisesti hirvenpyynnin merkitys metsästäjälle on suuri.

2002–2003 pyydettiin vuodessa yli 80 000 hirveä. Hirvenlihan tuotto ylittää nelinkertaisesti poronlihan tuoton.

Turkiseläinten pyynti on nykyään huonosti kannattavaa, joten pyynti on lähinnä haittaeläiminä pidettyjen pienpetojen, kuten Suomenonon luonto kuulumattoman minkin tai supikoiran saalistusta. Suomessa metsästys on suosittu harrastus, nykyään Suomessa on noin 300 000 metsästäjää joista viisi prosenttia eli noin 15 000 on naisia.

Metsästys ja yhteiskuntaluokka

Eräillä metsästysmuodoilla, kuten Britannian ketunmetsästyksellä, on ollut vahvasti yläluokkainen leima. Metsästysoikeus kuuluu maanomistajille niin Suomessa kuin Keski-Euroopassakin, ja he vuokraavat sitä eri muotoisesti eteenpäin. Suomessa metsästysluvan voi saada kuka tahansa metsästystutkinnon suorittanut. Metsästäminen edellyttää, muiden vaatimusten täyttymisen ohella, metsästysoikeuden hallitsemista tai vuokraamista. Kuka tahansa voi vuokrata metsästysoikeuden valtion alueille. Myös esimerkiksi Saksassa kuka tahansa voi saada metsästyslisenssin.http://www.face-europe.org/huntingineurope/nationalsections_en/germany_en.pdf Yhdysvalloissakaan metsästysharrastus ei rajoitu yläluokkaan, vaikkakin metsästäjien keskimääräinen tulotaso on siellä jonkin verran muuta väestöä korkeampi.http://library.fws.gov/nat_survey2001_deerhunting.pdf

Suomalaisen metsästyksen historiaa

Suomi asutettiin hylkeenpyynnin avulla. Traaninöljyn ja nahkojen kauppaa arvellaan käydyn Suomen alueella jo 5 500 eaa. Suomalaisten hylkeenpyyntikylien, mm. Yli-Ii Kierikki, asuinkentiltä on löydetty muualta tuotua meripihkaa, kupariaa ja kulta. Hylkeennahka on Roomassa ollut kalliimpi kuin leijonan talja. Sen hinta on tuolloin vastannut käsityöläisen kuukauden palkkaa.

Vielä 1500-luvulla traaniöljyä vietiin yli 300 000 litraa. Katolinen kirkko katsoi keskiajalla hylkeen kalaksi. Se avasi hylkeenlihan viennin, koska paaston aikana sai syödä kalaa.

Hyljettä paljon myöhemmin alkoi turkiseläinten kaupallinen pyynti. Etenkin kettu, kärppä, näätä ja varsinkin orava ovat olleet pyynnin kohteina. Hirviä on aiemmin ollut paljon nykyistä vähemmän, sillä nykyisin metsien biomassa on suurempi kuin koskaan ja se yhdessä petojen suhteellisen vähälukuisuuden kanssa ovat mahdollistaneet hirven ja hirvieläinten lisääntymisen.

Saaristossa linnustus on aikoinaan ollut tuottoisaa. Vanha tapa metsästää keväällä pesimään tulevia lintuja oli keino hankkia lisäravintoa ruuan suhteen vaikeana kevätaikana. Kun kaskiviljely lisäsi teerien lukumäärää, oli teerijahti hyvin tuottoisaa. Laiduntaminen lisäsi myös jouhisorsien määrää, ja kun tavi-, sinisorsa ja haapanakannat olivat jo entuudestaan vahvat, saalista on saatu ilmeisesti nykyisiä vastaavia saalismääriä jo 1900-luvun alussa.

Nykyisin metsästettäviksi mahdollisia lajeja on Suomessa enemmän kuin ennen, mutta metsästyksen parissa lajeja on aiempaa vähemmän. Muun muassa kuovi, tilhi ja monet muut linnut olivat aikaisemmin metsästettäviä.

Minkki tuotiin Suomeen tarhattavaksi turkiseläimeksi, mutta villiintyi (ja ilmeisesti syrjäytti vesikon). Samoin Piisami on tuotu turkiseläimeksi. Se löysikin ilmeisesti tyhjän lokeron ekosysteemistämme . Valkohäntäpeura tuotiin Amerikasta. Se oppi uuden elinalueensa vuodenkierron, ruokapöydän ja talveen valmistautumisen. Villisika on levinnyt Suomeen lähinnä Karjalankannaksen kautta. Nokikana ja punasotka ovat myös laajentaneet onnistuneesti reviiriään. Fasaani menestyy hyvin, samoin kanadanmajava. Mufloni selviytyy myös, mutta sitä ei ole edes tarkoitus lisätä, vaan mufloni pysynee erikoisuutena.

Riistantutkimusta Suomessa

Suomessa metsästäjät laskevat riistaeläimet vuosittain Ylä-Lappia lukuun ottamatta riistakolmioiden avulla. Laskentaan osallistuu jopa 100 000 metsästäjää. Tulokset siirtyvät riistantutkimuksen käyttöön, ja niiden perusteella annetaan pyyntirajoitukset ja -suositukset.

Suomessa RKTL tuottaa lähes suoraan metsästystä ohjaavaa tietoa. Niinpä esimerkiksi elinalueiden pirstoutumisen vähentämää metsoa ei metsästetä juuri lainkaan Etelä-Suomessa.

Metsästys ja sukupuutot

Amerikassa biisoni hävitettiin lähes sukupuuttoon alkuperäisväestön ruoansaannin vaikeuttamiseksi. Biisonia pyydettiin myös nahan takia. Lihaa ei otettu läheskään aina talteen tai talteen otettiin pelkkä kieli. Muuttokyyhky tapettiin sukupuuttoon mm. haulipanoksia ampuvien tykkien avulla.

Metsästyksen puolustusta

Eläinsuojelijat ovat usein arvostelleet metsästystä joko tarpeettomana tai epäeettisenä. Jotkut luonnonsuojelijat ovat Suomessakin vaatineet metsästyksen lopettamista kokonaan. Toisaalta puolustajat ovat sanoneet metsästystä eettisemmäksi kuin liharuoan ostamista teurastamoilta, sillä metsästettäessä eläimet ovat luonnollisessa ympäristössään.

Suomessa riistakantojen metsästysrasitus on tarkoin säädeltyä ja kohdistuu enimmäkseen kannan siihen osaan, nuoriin yksilöihin, joka muutenkin menetettäisiin tulevan talven aikana. Metsästäjiä on myös hyvin paljon, n. 300 000 ja metsästyksen suosio on kasvussa naisten keskuudessa. Metsästyksen taloudellinen arvo on Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen (RKTL) laskelman mukaan n. 60-70 miljoonaa euroa. Summa riippuu laskutavasta ja riistanlihan hinnan arvostuksesta.

Eräiden lajien metsästyksen lopettaminen aiheuttaisi moninaisiahaittoja: jos hirvikantaa ei pidettäisi kurissa, liikennekuolemat lisääntyisivät sekä metsätuhot olisivat metsäntutkimuksen mukaan huomattavia. Myös hyljekantaa voidaan joutua tulevaisuudessa rajoittamaan, sillä hyljetuhot vaikuttavat paikoin voimakkaasti kalastuselinkeinoon.

Metsästysmuodot pyydettävän lajin mukaan

• Suurristan metsästys (esim. hirvi ja suurpedot, aiemmin mm. mammutti)
• Linnustus, metsäkanalinnut (pyy, teeri, metso, riekko ja kiiruna)
• Sorsalintujen metsästys l. sorsastus (mm. sinisorsa, metsä- ja merihanhi, nokikana)
• Hirvieläinten metsästys (hirvi, valkohäntä-, kuusi- ja metsäpeura, metsäkauris)
• Turkismetsästys (kettu, piisamin, supikoira, minkki, mäyrä, orava, susi, ilves ym.)
• Muu pienriistametsästys (jänis, majava sekä sepelkyyhky, aiemmin mm. tilhi, kuovi ja pulmunen)
• Hylkeenpyynti, l. hylkijahti (harmaahylje, norppa, gronlanninhylje, kirjohylje)

Metsästysvälineen mukaan

• Jousimetsästys (kaikki lajit pl. hylje)
• Keihästys (aiemmin karhu ja hirvi)
• Harpunointi (aiemmin mm. hylje ja valas)
• Verkko- tai rysäpyynti (aiemmin hylje)
• Ansa- ja loukkupyynti (aiemmin karhu, peurat, jänis, metsäkanalinnut ja hylje, nykyään pienpedot)
• Ampuma-aseella metsästys (Erilaiset pedot, nisäkkäät, vesi- ja kanalinnut)

Saalistusmenetelmän mukaan

• Hiivintä ja jäljitys eli naakiminen (nisäkkäät, aik. metson soidinpyynti)
• Ajometsästys, ajavan miesketjun käyttö (jänis, hirvieläimet, fasaani)
• Metsästys karkottavan koiran avulla (kanalinnut, jänis, rusakko)
• Metsästys seisovan koiran avulla (kanalinnut, vesilinnut, jänis, pienpedot)
• Metsästys haukkuvan koiran avulla (kanalinnut, vesilinnut, hirvieläimet, karhu)
• Metsästys ajavan koiran avulla (jänis, hirvieläimet, kettu)
• Metsästys pysäyttävän koiran avulla (hirvieläimet, karhu)
• Metsästys noutavan koiran avulla (sorsalinnut, metsälinnut, peltopyy, fasaani)
• Metsästys jälkikoiran avulla (nyk. haavoittuneet hirvieläimet ja karhu)
• Haaska- tai syöttipyynti (valkohäntäpeura, kettu, supi, aiemmin karhu)
• Väijyntämetsästys ilman haaskaa (Hirvi, jänis, aiemmin hylje)
• Kuvastus (teeri, sorsalinnut, varis, kyyhky)
• Houkuttelumetsästys äänen ja/tai tuoksun avulla (hirvi, hirvieläimet, teeri, pyy, varis)
• Saartaminen ja/tai ylläkkö (aiemmin harmaahylje)
• Lippusiima (susi, kettu)
• Houkutinmetsästys elävän saalishoukuttimen avulla (susi)
• Houkutinmetsästys muun elävän houkuttimen avulla (vihollinen tai oma poikanen; varis, hylje)
• Luolakoirametsästys (kettu, mäyrä)
• Luolametsästys, pesäpyynti, poikasten sieppaus (aiemmin hylje ja sen kuutti; suden ym. pesien tyhjennys)
• Munittaminen ja munien keruu (varsinkin telkän munittaminen)
• Lähestyminen tai houkuttelu lajikumppaniksi naamioituneena (peura, hylje)
• Lähestyminen eläimen suojassa (teeren metsästys)

Käytössä olevia metsästysmuotoja saalislajeittain

• Jäniksenmetsästys l. jänisjahti
• Hirvenmetsästys l. hirvijahti
• Peuranmetsästys l. peuranpyynti
• Vesilintujenmetsästys l. linnustus
• Metsäkanalintujen metsästys l. linnustus tai metsälinnustus
• Näädänpyynti l. näätäjahti
• Karhunmetsästys
• Ketunpyynti l. kettujahti
• Hylkeenpyynti l. hylkijahti

Synonyymejä ja murreilmauksia metsästykselle

• Jahti, pyynti, mehättely, mehtuu, erästys, saalistus, metästys.

Esimerkiksi kun joku eläin on saatu saaliiksi, se on jäänyt 'eräksi'. (Vrt. saada kiinni = 'käsittää', Pentti Haanpäällä: 'Mistä olet käsittänyt tupakkaa?')

Lähteet